Väliaikaismajoitusta ja keskusteluapua

Turvatalo on nuorelle välietappi elämässä silloin, kun hän tarvitsee apua tai tukea.  

SPR:n Nuorten turvatalot tukevat sekä nuoria että heidän perheitään tarjoamalla heille esimerkiksi murrosikään tai vanhemmuuteen liittyvää keskusteluapua. Nuoret ja perheet hakeutuvat avun piiriin vapaaehtoisesti.

– Pyrimme olemaan helposti lähestyttävä paikka, josta saa nopeasti apua, joko samana tai seuraavana päivänä, Vantaan turvatalon johtaja Pekka Väänänen sanoo.  Julkisessa palvelujärjestelmässä avun saanti saattaa kestää kuukausia.

– Nopeus on mahdollista, koska pystymme tapaamaan nuoria ja perheitä lähes ympäri vuorokauden, ilman lähetteitä. Vastuu oman tilanteen selkeyttämisestä on koko ajan tänne tulevilla ihmisillä itsellään. Turvataloilla ei tehdä diagnooseja tai raskaita suunnitelmia.

– Kun ihmisellä on pulma, mietimme yhdessä, mitä asialle voitaisiin tehdä. Tarkoitus on tehdä elämä mukavammaksi ilman suurta byrokratiaa.

VÄLIAIKAISMAJOITUSTA TARVITAAN EDELLEEN

Vantaan Nuorten turvatalo täyttää ensi vuonna 25 vuotta. Turvataloja on lisäksi Helsingissä, Espoossa, Turussa ja Tampereella.

Ensimmäinen turvatalo perustettiin Helsinkiin lähes kolmekymmentä vuotta sitten, koska oli nuoria, jotka tarvitsivat tilapäistä majoituspaikkaa.

– Ajatuksena oli auttaa nuoret yhteiskunnan muiden palveluiden piiriin, mutta palvelut eivät vetäneetkään. Nyt turvataloissa ratkaistaan nuorten ja perheiden ongelmia yhdessä perheiden kanssa niin, että ihmiset pysyvät itse oman elämänsä toimijoina, eivätkä välttämättä rasita yhteiskunnan palveluita.

Turvatalojen majoitustoiminta jatkuu edelleen. Sanana turvatalo saattaa olla on kuitenkin harhaanjohtava, sillä se voi tuoda mieleen tuo assosiaation väkivallasta.

– Äärimmäisen harvoin majoitustarpeen syy on fyysinen väkivalta, Pekka Väänänen sanoo.

Vantaan talossa majoittua voi kerrallaan seitsemän nuorta.

– Olemme ainoita paikkoja Suomessa, jotka voivat majoittaa nuoria ilman viranomaisen päätöstä tai lähetettä.

Majoittuminen saattaa kestää yhdestä yöstä kuukausiin. Syitä on monia.

Esimerkiksi asunnottomien kanssa koitamme saada asuntoasiat järjestymään. Asunnon saantia saattaa vaikeuttaa esimerkiksi menetetyt luottotiedot.

Väänänen muistuttaa, että turvatalo ei kuitenkaan ole asunnonvälitystoimisto.

Nuorten asumiseen liittyvät ongelmat jäävät herkästi tilastojen ulkopuolelle. Osa nuorista asuu kavereiden nurkissa niin kauan kunnes kukaan ei jaksa tilannetta.

Pääkaupunkiseudulla toimivassa turvatalojen Kotipolku-hankkeessa etsitään ratkaisuja asunnottomuuden vähentämiseksi ja sellaisten tukimallien löytämiseksi, jotka auttavat nuoria itsenäisen elämän aloittamisessa.

Vapaaehtoisena turvatalossa työskentelevä Satu Olkkonen kertoo nyt jo omillaan asuvasta nuoresta, joka majoittui turvatalolla monta kuukautta. Tullessaan talolle nuoren tilanne oli totaalisen solmussa.

– Talolla hän sai suunnattua voimavaroja ratkaisujen etsimiseen. Kun hän sai asunnon, turvatalo tuki häntä edelleen itsenäisen asumisen kanssa.  Nyt nuori opiskelee ja valmistuu ensi keväänä.

KESKUSTELUAPUA PERHEILLE

Majoittaminen on vain yksi osa toimintaa.

– Eniten turvataloista haetaan keskusteluapua. Jotkut käyvät kerran, toisten prosessi saattaa kestää vuosia.

Vantaan turvataloon tulevista yhteydenotoista noin kolmannes tulee nuorilta ja huoltajilta, noin kolmannes koulusta, sekä nuorisotoimesta ja terveydenhuollosta, sekä noin kolmannes sosiaalitoimesta.

Suurin osa turvatalon asiakkaista on aivan tavallisia nuoria ja perheitä. Lapsesta on saatettu myös tehdä vaikkapa lastensuojeluilmoitus, joka ei johda lastensuojelutoimenpiteisiin, mutta perhe kuitenkin tarvitsisi apua.

Turvatalojen apu on varhaista tukea. Tarkoitus on auttaa perheitä ennen kuin ongelmat kasvavat liian suuriksi. Väänänen muistuttaa, että muutaman nuoren kodin ulkopuolisen sijoituksen hinnalla yksi turvatalo pyörii vuoden.

– Meidän talon piirissä on noin puolitoistasataa perhettä vuosittain. Kaikissa turvataloissa asioi vuosittain noin tuhat perhettä.

Sellaista tilannetta, jossa kaikki ongelmat ratkeaisivat kerralla, ei juuri ole.

– Emme edes pyri siihen, vaan yritämme auttaa nuoria ja perheitä muuttamaan jotakin asiaa positiiviseen suuntaan. Se taas vaikuttaa positiivisesti johonkin toiseen asiaan. Näin pulmat lähtevät ratkeamaan.

Syyllisiä ei etsitä.

– Syyn takaa löytyy aina toinen syy ja se tekee voimattomammaksi. Me emme ota kantaa kuka on oikeassa tai väärässä, vaan lähdemme miettimään, miten päästä eteenpäin niin, että ihmisillä olisi helpompaa ja mukavampaa elää.

Noin puolella turvatalon nuorista on ristiriitainen tilanne perheessä. Joillakin se saattaa olla ensimmäinen kunnon riita kotona, toisilla tilanne saattaa olla ollut tulehtunut jo pitkään.

– Tällöin autamme ihmisiä ymmärtämään toisiaan ja toimimme \”tulkkeina\”.

Turvatalolla käy juttelemassa myös vanhempia, ilman nuoria.

– Heitä kiinnostaa, miten toimia hyvänä vanhempana. Tähän liittyy osittain uusperhekuviot ja se, mitä saa ja ei saa tehdä vanhempana.

ONGELMAT MONISYISTYNEET

Nuorten ongelmat ovat muuttuneet monisyisemmiksi. Vielä viisi vuotta sitten ongelmat olivat selkeämpiä kokonaisuuksia.

– Nyt ne ovat jotenkin hahmottomampia. Tässä yhteiskunnassa on menossa jotain sellaista, joka aiheuttaa pahaa oloa ja jota on hankala selittää. Ei ole yhtä selkeää asiaa, johon haettaisiin apua, Pekka Väänänen sanoo.

Nuorilta myös vaaditaan paljon. Nyky-yhteiskunta opettaa, että nuoren tulee tietää tuleva ammattinsa 15-vuotiaana ja lähteä sinnikkäästi kulkemaan sitä kohti.

– Nuorena elämistä itsessään ei nähdä arvokkaana vaan nuoren pitää nopeasti tulla tuottavaksi osaksi yhteiskuntaa.

16-vuotiaat joutuvat itse hahmottamaan, mikä koulussa on olennaista, mihin osallistua eikä ympärillä ole samalla tavalla kouluyhteisöä kuten ennen.

– Itseohjautuvuus sopii heille, jotka tietävät, mitä haluavat. Mutta on nuoria, joilta tällaista ei voi olettaa.

CHATTIKESKUSTELUA NETISSÄ

Vantaan turvatalo haluaa olla näkyvä toimija alueella ja helposti tavoitettavissa.

– Kerran viikossa tapaamme nuoria ja aikuisia Tikkurilan matkakeskuksessa, Dixissä ja järjestämme nuorten kanssa yhdessä toimintaa paikallisessa nuorisotilassa.  Toiminta on viety ihmisten arkisiin ympäristöihin ja nuoret saavat jutteluseuraa aikuisista, Pekka Väänänen sanoo.

Toiminta pyörii sekä palkattujen työntekijöiden että vapaaehtoisten voimin. Vuonna 2018 Vantaalla vapaaehtoisia on osallistunut toimintaan lokakuun alkuun mennessä jo lähes 200 ihmistä. Vapaaehtoisjoukko mahdollistaa sen, että työntekijäresurssit voidaan käyttää asiakaskohtaamisiin.

– Vapaaehtoiset pitävät muun muassa huolta talosta, juttelevat nuorten kanssa ja pitävät huolta nuorten hyvinvoinnista. Jotkut tulevat tekemään läksyjä nuorten kanssa, toiset auttavat muutoissa, toiset pitävät yllä toimintaa Dixissä ja nuorisotilassa.

Lisäksi vapaaehtoisia päivystää Sekasin-chatissä. Se tarjoaa nuorille keskusteluapua verkossa. Nuorten turvatalot ovat yksi järjestökumppani Suomen Mielenterveysseuran koordinoimassa Sekasin chat -toiminnassa. Jokaisella järjestöllä on oma päivystysvuoronsa. Chatissa on mahdollista keskustella mistä tahansa mieltä painavasta asiasta.

– Yksinäisyyteen ja identiteettiin ja itsetuntoon liittyviä kysymyksiä on usein, Satu Olkkonen sanoo.

Vapaaehtoisia on kaikenikäisiä ja he tulevat hyvin erilaisista taustoista.

– Oma pedagoginen taustani näkyy esimerkiksi siten, että yritän mobilisoida voimavaroja tulevaisuuteen. Turvatalolla saatamme pelata tunnepalikoilla tai tehdä muunlaisia draamallisia juttuja. Välillä juttelen jonkun kanssa kahdestaan, välillä ryhmässä, kertoo Olkkonen.

Turvataloilla ei kuitenkaan tarjota varsinaista toimintaterapiaa eikä yhteisöllisyyteen pyritä.

– Turvatalo ei saisi muodostua nuorelle sellaiseksi tärkeäksi yhteisöksi, että hän sen takia roikkuu täällä. Ennemminkin lempeästi puskemme nuoria ulos, maailmaan.

KYMMENELTÄ NUKKUMAAN

Turvatalojen asiakkaat ovat noin 12-vuodesta ylöspäin. Nuorimmat käyvät myös esimerkiksi nuorisotalolla juttelemassa.

– Jos 12-vuotias tarvitsee majoitusapua, meillä pitää olla selkeä suunnitelma yhdessä vanhempien tai sosiaalitoimen kanssa, montako yötä hän täällä on ja mitä sen jälkeen tapahtuu, Pekka Väänänen sanoo.

Suurin majoittujaryhmä Vantaan talossa ovat 15–17-vuotiaat.

– Ongelmat eivät kuitenkaan ratkea, kun nuori täysi-ikäistyy, vaan ne muuttuvat ehkä hankalammiksi. Nuori ei enää ole lastensuojelun tai muun lapsiin kohdistuvan lainsäädännön piirissä, vaan hänen ajatellaan vastaavan itse kaikesta.

Juuri täysi-ikäistyneet ovatkin usein kaikkein heikoimmassa asemassa.

Vantaan Turvatalossa voi majoittua hieman yli parikymppisenäkin. Päivärytmi on viritetty niin, että sen mukaan voi elää lapsesta nuoreen aikuisuuteen saakka. Kuudelta on ruoka, yhdeksältä iltapala, kymmeneltä kännykät tuodaan toimistoon ja mennään nukkumaan.  Aamulla lähdetään kouluun, selvittämään asioita tai töihin. Päivärytmin säännöllisyys on turvatalotoiminnassa tärkeää myös sen takia, että useat nuoret hakevat turvatalolta apua myös sekoittuneeseen unirytmiinsä.

– On tietysti myös tosiasia, että itsenäistyvä nuori aikuinen tarvitsee usein enemmän omaa rauhaa ja vapautta, kuin huoneen jakaminen murrosikäisten kanssa mahdollistaa. Turvatalomajoituksessa oleminen on tällöin kuitenkin elämän välivaihe josta pyritään mahdollisimman nopeasti itsenäiseen elämään.

Natasha Petrell
Kuva: Istockphoto