Talouspolitiikkaa ohjaavat ideologiat

Talouspolitiikassa ovat pääosin äänessä valkoiset miehet. Tilastojen mukaan 89 prosenttia vaikuttavista ekonomisteista, joilta kysytään talouspoliittisiin kysymyksiin neuvoa, on miehiä.

– Se on huolestuttavaa, silla ekonomisteilla on paljon valtaa. Jos keskustelua ohjaavat pääosin hyvätuloiset miehet, ohjaa se väistämättä keskustelua tiettyyn suuntaan, ekologisen talouden tutkija Anni Marttinen sanoo.

Marttista on kuuntelemassa joukko nuoria, jotka osallistuvat vuoden mittaiseen Tulevaisuuden vaikuttajat -koulutusohjelmaan. Koulutus on suunnattu alle 30-vuotiaille vaikuttamisesta ja politiikasta kiinnostuneille nuorille. Tänä vuonna aiheena on talous, jota lähestytään vuoden aikana eri tulokulmista.

Joulukuisen viikonlopun teemana on talouspolitiikan ideologisuus ja se, kuka taloudesta saa ylipäätään puhua.

– Koska talous ei ole itselle se vahvin osaamisalue, koen, että olen oppinut täällä todella paljon. Tiesin, että naisia on ekonomisteinä miehiä vähemmän, mutta se fakta, että niinkin vähän kuin 11 prosenttia oli yllätys, kätilöksi valmistunut ja tällä hetkellä hoitotieteitä yliopistolla lukeva Tawar Salari kertoo.

Salari päätti hakea koulutusohjelmaan keväällä samalla, kun liittyi Demarinuoriin.

– Halusin aktivoitua politiikassa, sillä aiemmin olin toiminut järjestösektorilla ja koin, että sitä kautta en pysty vaikuttamaan yhtä paljon.

Koulutusohjelman tavoite onkin tukea nuoria oman vaikuttamispolkunsa alussa sekä antaa välineitä ja suuntaviivoja vaikuttamiseen, kertoo yhteiskunnallisen koulutuksen asiantuntija Tiina Vesa Työväen Sivistysliitosta.

Tulevaisuuden vaikuttajat -koulutusohjelman järjestävät yhteistyössä TSL, SDP, Demarinuoret ja Demariopiskelijat.

Verkostoituminen kiinnostaa

Wilhelmina Seppä-Ojanperä päätti hakea vuoden kestävään koulutusohjelmaan sosiaalisen median houkuttelemana.

– “Haluatko vaikuttaa tulevaisuuteen” oli mainosteksti, joka sai minut kiinnostumaan. Olen täällä ainoa, joka ei ole ennestään puoluepolitiikassa aktiivinen, mutta olen ollut vapaaehtoisena lasten ja nuorten edunvalvontajärjestö Nuorissa Kotkissa, avaa vastavalmistunut yhteisöpedagogi Seppä-Ojanperä.

Häntä kiinnosti koulutuksessa verkostoituminen muiden sellaisten nuorten kanssa, joilla on kiinnostusta vaikuttamiseen ja politiikkaan.

– Lisäksi pienellä hinnalla pääsee opintomatkalle Brysseliin, osallistumaan yhteisiin viikonloppuihin sekä oppimaan vaikuttamisviestinnästä.

Koulutus on periaatteessa maksuton, mutta Brysselin-matkaan kuuluu pieni omavastuu.

– Suosittelen koulutusta myös nuorille, jotka eivät ole puoluepoliittisesti aktiivisia. Koulutuksessa olen ymmärtänyt, että myös järjestöissä toimivat ja vapaaehtoistyötä tekevät ovat vaikuttajia.

Kenellä ja millä argumenteilla on valtaa?

Talouspolitiikka aiheena on ajankohtainen, sillä Petteri Orpon hallitus on leikkaamassa historiallisen paljon sosiaaliturvaa ja alentamassa hyvätuloisten verotusta. Valittua linjaa kutsutaan kuripolitiikaksi, jota perustellaan faktoilla, vaikka valinta on ideologinen ja taustalla vaikuttaa uusliberalistinen talouspolitiikka.

– Talouden sopeuttamisen ja velkaantumisen pienentäminen eivät näillä keinoin kuitenkaan onnistu, vaan velkaantuminen tulee ennusteiden mukaan jopa kasvamaan, eikä työllisyyskään välttämättä nouse, veroasiantuntija ja Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finer pohjustaa luentoaan Orpon hallituksen petetyistä talouslupauksista.

Velan ottamista ja elvytyspolitiikkaa kutsutaan keynesiläiseksi politiikaksi, mutta uusliberalistisessa maailmassa sillä ei ole yhtä paljon arvovaltaa. Anni Marttinen on huolissaan siitä, että talouspolitiikan ideologisuutta ei välttämättä tunnisteta.

– On olemassa paljon tutkimustietoa ja tilastoja, jotka puhuvat sen puolesta, että kuripolitiikka ei paranna talouden tilaa, mutta koska nämä tutkimusalat eivät ole välttämättä yhtä arvovaltaisia kuin uusklassinen taloustiede, jäävät ne näkökulmat herkästi pois keskustelusta, Marttinen sanoo.

Muita vaihtoehtoisen taloustieteen aloja ovat keynesiläisyyden lisäksi muun muassa feministinen ja ekologinen taloustiede.

– Valitettavasti valtavirtataloustiede opettaa opiskelijoita ajattelemaan, että ihminen on rationaalinen ja laskelmoiva oman edun tavoittelija, eikä yhteiseen hyvään pyrkivä. Siinä monen poliittinen kanta kääntyy herkästi oikealle, Marttinen jatkaa.

Koska ekonomistit ovat opiskelleet pääosin uusklassista talousteoriaa, ohjaa se edelleen hyvin vahvasti myös talouspoliittisia päätöksiä.

– Toisaalta moni taloustiedettä opiskeleva nainen saattaa vaihtaa pääainetta, kun huomaa, ettei taloustiedettä opiskelemalla pääse vaikuttamaan eriarvoisuuteen, Marttinen sanoo.

Hyvät eväät vaikuttamiseen

Wilhelmiina Seppä-Ojaneperä kertoo oppineensa viikonlopun aikana paljon ja on tyytyväinen luentojen antiin.

– Itsellä on ystäviä, jotka ovat nykyisten hallituspuolueiden jäseniä. Nyt voin kysyä heiltä, ovatko he huomanneet, miten ristiriitaiselta hallituspuolueiden lupaukset ja toteutunut politiikka näyttää. Lisäksi pystyn perustelemaan omaa kantaani tilastoihin ja tutkimustietoon vedoten, Seppä-Ojanperä sanoo.

Myös Tawar Salari suosittelee koulutusta kaikille vaikuttamisesta kiinnostuneille nuorille.

– Täällä saa hyvät eväät yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Sain koulutuksesta jopa enemmän kuin mitä tulin hakemaan, sillä olen saanut uusia ystäviä ja näkemystä siitä, miten muualla Suomessa ajatellaan, kun osallistujia on ympäri maata, turkulainen Salari kertoo.

Seppä-Ojanperän mielestä luennot ovat olleet hyvin keskustelevia ja kaikki ovat saaneet sanoa oman mielipiteensä.  

– Täällä on hyvä henki, eikä keskusteluista synny riitelyä.