Ville Blåfield pohtii kirjassaan, mitä on nykypäivän sivistystyö.
Työkaluja sivistyskeskusteluun
Hengenpimeyttä vastaan, Puheenvuoroja sivistyksestä -kirja luo katsauksen suomalaisen työväensivistystyön historiaan ja tuo sivistysdebatin nykypäivään.
Työväen Sivistysliitto TSL tilasi toimittaja Ville Blåfieldiltä sivistyspoliittisen julkaisun – sellaisen, jossa peilataan sivistysliikettä rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa sadan vuoden aikana. Erityistoiveena oli pohtia mikä painoarvo sivistystyöllä on tänä päivänä. Blåfield sai tehtävässään vapaat kädet. Kirja ei ole historiateos, vaikka siinä käsitellään myös mennyttä. Kirja on ennen kaikkea poleeminen puheenvuoro sivistyksestä ja työstä sivistyksen eteen. Kirjan historia-asiantuntijoina ovat olleet professori Maria Lähteenmäki, dosentti Tapio Bergholm ja tutkija Tero Tuomisto. Blåfieldin haastateltavina ovat olleet Mona Eid, Kari Enqvist, Olli-Pekka Heinonen, Koko Hubara, Katriina Järvinen, Ilkka Kantola, Sakari Kiuru, Anu Koivunen, Sonja Kosunen, Seppo Kääriäinen, Maria Lähteenmäki, Tuomas Nevanlinna, Eero Ojanen, Paleface, Maria Pettersson, Ronja Salmi, Jari Salminen, Erkki Tuomioja, Salla Vuorikoski.
Hengenpimeyttä vastaan, Puheenvuoroja sivistyksestä -kirja julkistetaan 5. helmikuuta Helsingissä. Kirja on saanut nimensä professori Väinö Voionmaan sanoista, joita hän käytti sata vuotta sitten ajaessaan työväen sivistysjärjestön perustamista. Ajat olivat tuolloin ankarat. Sisällissota oli takana ja työväkeä piti aidosti innostaa opiskeluun ja tiedon hankintaan. Sivistysliiton perustamisesta tuli Voionmaan pitkäaikainen missio.
Työväen Sivistysliitto TSL käynnistää kirjan myötä satavuotistapahtumansa. Samanaikaisesti Voionmaan syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta 12.2.2019. Hengenpimeyttä vastaan, Puheenvuoroja sivistyksestä -kirja luo katsauksen suomalaisen työväensivistystyön historiaan ja tuo sivistysdebatin nykypäivään. Tutkijat, poliitikot, taiteilijat ja yhteiskunnalliset ajattelijat esittävät poleemisia näkemyksiä sivistystyön tilasta ja sivistyksen merkityksestä. Kirjan kustantaja on Edita Publishing Oy.
KESKUSTELUJA HENGENPIMEYDESTÄ
Kirjan julkistaminen luo pohjan myös #sivistysliike hengenpimeyttä vastaan -keskusteluille. Julkaisutilaisuudessa mukana on muun muassa dosentti Tapio Bergholm. Jyväskylän yliopistolla 7.2. keskustelevat professori Maria Lähteenmäki, filosofi Tuomas Nevanlinna, päätoimittaja Koko Hubara, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila ja toimittaja Ville Blåfield ja Työväenmuseo Werstaalla Tampereella 14.2. professori Anu Koivunen, kansanedustaja Eero Heinäluoma, päätoimittaja Jussi Tuulensuu ja toimittaja Ville Blåfield. Paasitornissa Helsingissä 26.2. keskustelevat professorit Kari Enqvist ja Maria Lähteenmäki, kansanedustaja Pilvi Torsti, tutkija Elina Hakoniemi sekä toimittaja Ville Blåfield. Pääkirjastossa Turussa 25.3. keskustelevat TSL:n puheenjohtaja ja kansanedustaja Ilkka Kantola, tietokirjailija Katriina Järvinen, dosentti Jari Salminen ja toimittaja Ville Blåfield.
On aika keskustella sivistyksestä. Otteita Blåfieldin kirjasta:
Työväen Sivistysliitto – kuten iso osa itsenäisen
Suomen instituutioista – täyttää vuonna 2019
sata vuotta. Satavuotiaan instituution on tervettä
pohtia omaa tehtäväänsä, ja sivistyksen merkityksen
ja aseman pohtiminen tuntuu tässä hetkessä
yleisemminkin aiheelliselta kysymykseltä,
jopa huolelta.
Kaksisataa vuotta sitten rakennettiin kansakuntaa,
sata vuotta sitten valtiota. Kansanvalistus-
ja työväensivistystyö palvelivat valtavia
projekteja. Vielä valtaosan 1900-luvusta koulutuspolitiikka
pääsi toteuttamaan suurta kansan
yhdistämisen ja tasa-arvon suunnitelmaa. Oppivelvollisuus,
peruskoulu, maksuton ammatti-
ja korkeakoulutus, vapaa sivistystyö, työväenliikkeen
opintopiirit ja kansanopistot kaikki
levittivät samaa osallisuutta ja sivistystä. Ei ole
ihme, että esimerkiksi Voionmaan (TSL:n perustaja) kirjoitukset
maalaavat yhä niin innostavan kuvan.
Vaikea kysymys onkin, kuka maalaisi kuvan
nyt. Kuka päivittää suomalaisen sivistysprojektin?
Sata vuotta sitten puhuttiin propagandasta
ja agitatsioonista, nyt puhutaan valeuutisista ja
totuuden jälkeisestä ajasta.
Toistuva tunnelma tämän kirjan haastatteluissa
oli hieman neuvoton huoli. Toisin kuin
sata vuotta sitten, nyt harvalla on tarjota tehokkaita
aseita taistelussa tämän ajan propagandaa
ja agitaatiota vastaan.
Tuntuu, että ympäri maailman nostaa päätään
jälleen sysimusta hengenpimeys, joka saa fasismin
tai muuten vastenmielisen väkivaltaisen populismin
muotoja.