Perustaitojen osaamismerkit auttavat sanoittamaan omia taitoja

Opetushallituksen kokoama asiantuntijaryhmä on miettinyt minkälaisia perustaitoja aikuisten pitäisi osata pystyäkseen täysipainoisesti osallistumaan yhteiskuntaan ja työelämään sekä nyt että tulevaisuudessa. Kerätyn tiedon pohjalta Opetushallitus kehittää kansallisen osaamismerkkiperheen, joka tekee näkyväksi työelämässä tarvittavaa laaja-alaista, yleistä osaamista. 

Suomessa osaaminen usein vahvistetaan virallisesta koulutusjärjestelmästä saaduilla todistuksilla. Perustaitojen osaamismerkkien avulla myös he, jotka eivät välttämättä ole mukana formaalissa koulutusjärjestelmässä, saisivat virallistettua osaamisensa.

– Ihmiset oppivat koko ajan monenlaisia taitoja. Esimerkiksi töitä hakiessa olisi hyvä, että henkilö voisi osoittaa asian osaamisensa niin, että jokin toinen taho on sen arvioinut, Opetushallituksen suunnittelija Marja Juhola kertoo.

Opetushallitus määrittää merkkien osaamisperusteisesti kuvatut osaamistavoitteet ja arviointikriteerit. Vapaan sivistystyön oppilaitokset toimivat merkkien myöntäjinä. Suoritetut osaamismerkit kirjataan kansalliseen Koski-tietovarantoon eli samaan paikkaan, jonne merkitään myös monet muut suoritetut opinnot ja tutkinnot.

Oppimaan oppimisesta kohti laajempaa käsitettä

Osaamismerkit jakautuvat kuuteen teemaan: digitaitoihin, vuorovaikutus- ja työhyvinvointitaitoihin, kestävyysosaamiseen, tekstitaitoihin, numero- ja taloustaitoihin ja oppimisen taitoihin.

– Emme yrittäneetkään saada mukaan kaikkia mahdollisia perustaitoja. Esimerkiksi polkupyörällä ajo ja uimataito ovat myös tärkeitä, mutta keskityimme työelämässä tarvittavaan osaamiseen, Marja Juhola sanoo.

Keväällä 2023 kuutta valittua teemaa työstettiin pienryhmissä.  Niihin osallistui edustajia vapaan sivistystyön oppilaitoksista, työelämän puolelta, yliopistoista ja järjestöistä. 

Osaamisen kehittämisen asiantuntija Säde Tahvanainen Työväen Sivistysliitosta oli mukana oppimisen taidot -teemaryhmässä. TSL:llä on vahva kokemus ruohonjuuritason projekteista ja aikuisten perustaito-opetuksesta. Ensimmäisellä tapaamisella osallistujat listasivat omasta mielestään tärkeitä tulevaisuuden taitoja.

 – Keskustelimme muun muassa siitä, mitä on oppimaan oppiminen. Itse pidin tätä aika kapeana käsitteenä ja ehdotin, että voisimmeko puhua sen sijaan oppimisen taidoista. Oppimaan oppiminen rajaa teemaa enemmän oppimisen ympärille, mutta oppimisen taitoihin voi liittää monta muutakin elämän haastetta.

Tahvanainen kertoo, miten henkilöllä voi olla pulmia esimerkiksi arjen ajankäytössä eikä hän pysty käymään töissä, koska hän ei pysty saapumaan sinne ajoissa. 

Toisessa vaiheessa ryhmä määritteli, millaisten asioiden kautta perustaidot rakentuvat oppimisen taidot -kokonaisuudessa. Niitä ovat muun muassa omien vahvuuksien, osaamisen ja kehittymisen tarpeiden tunnistaminen.

–Taidot ovat olennaisia, jotta pystyisi etenemään oman elämänpolun suunnittelussa ja osaamisen kehittämisessä. Lisäksi oppimisen taidot -kokonaisuudessa nähtiin tärkeäksi ajankäytön hallinta ja omien oppimisen haasteiden tunnistamiseen liittyvät taidot, Tahvanainen sanoo.

Varmuutta omaan taloudenpitoon

TSL:n perustaitokoulutuksen asiantuntija Pinja Kuusenaho oli mukana matemaattiset taidot -teemaryhmässä. Taidot sisältävät laskemisen lisäksi myös taloustietoa: rahan käyttämistä, ostamista, säästämistä ja korkolaskua. Kuusenaho toi ryhmään sitä tietämystä, jota TSL:llä on opiskelijoiden oppimisen ilosta ja motivaatiosta vapaan sivistystyön kentällä.

– Suomen Pankin asiantuntija puolestaan toi ryhmässä esiin kuinka tärkeää kansalaisen on tietää, miten raha kiertää yhteiskunnassa, mikä osa kotitaloudella on rahan kierrossa antajana ja ottajana ja miten osa kansalaisista on jopa vieraantuneita talousosaamisesta.

Aluksi ryhmässä mietittiin, millaisia kotitalouteen liittyviä matemaattisia taitoja ihmiset ylipäätään tarvitsevat.

– Esimerkiksi ruuanlaitossa tarvitsee osata desimaalit ja palkkakuittia olisi hyvä osata lukea. Myös eri rahoitusvaihtoehtojen kuten osamaksun riskien ja hyötyjen ymmärtäminen on tärkeää.  Velkaa otettaessa pitää osata prosenttilaskua koron laskemista varten, ja oman budjetin tekeminen helpottaa oman elämän hallintaa, kun on paremmin tietoinen siitä, mihin kaikkeen rahaa kuluu, Kuusenaho listaa keskustelunaiheita. 

Marja Juhola oli mukana kaikissa teemaryhmissä. Hän kertoo yllättyneensä siitä, miten kestävyysosaaminen on paljon muutakin kuin kierrättämistä tai ympäristöasioita. 

– Se pitää sisällään myös sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden. Vaikka tiesin näistä teoreettisella tasolla, oli hirveän mielenkiintoista lähteä sanoittamaan sitä, mitä kestävyysosaamisen perustaidot käytännössä mahdollisesti ovat tulevaisuudessa.  

Yksi merkki kuvaa usean taidon osaamista

Syksyllä 2023 sidosryhmät kutsutaan kommentoimaan merkkien sisältöä ja tämän pohjalta tehdään vielä mahdollisia muokkauksia.  Marja Juhola arvioi, että lopullisia merkkejä tulee olemaan noin 30. Jokaisen teeman alle tulee useampi merkki, jotta yksittäisen merkin sisältö ei olisi suuri.

– Liian isot osaamiskokonaisuudet voivat lannistaa varsinkin, jos ei ole aiemmin paljoa opiskellut tai on motivaatio-ongelmia. Siksi osaaminen palastellaan aika pieniksi osiksi, jotta yhden merkin suorittaminen ei vaadi kuukausien opiskelua vaan että vaaditun osaamisen pystyisi omaksumaan suhteellisen lyhyessä ajassa, Marja Juhola sanoo.

Merkin saadakseen opettaja arvioi oppilaan taidot annetun kriteeristön mukaan. Tavoitteena on, että osaamismerkit otetaan käyttöön vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 1.8.2024.

Säde Tahvanainen ja Pinja Kuusenaho ovat uuteen järjestelmään tyytyväisiä.

– Merkit tulevat ehdottomasti motivoimaan ihmisiä kehittämään omaa osaamistaan. Merkeistä on myös se hyöty, että niillä voi osoittaa työnantajalle tai uusia opintoja aloittaessaan, mitkä perusasiat jo on hallussa, kun taidosta on selkeä osoitus merkin muodossa, Kuusenaho sanoo.