Opiskelu työtä vai elämää varten

Kansanedustaja Ilkka Kantola pohtii kirjotuksessaan lukion tarkoitusta. Onko tarkoitus tuottaa kapea-alaista työvoimaa elinkeinoelämän tarpeisiin vai synnyttää mieleltään avoimia, laajasti ja monipuolisesti maailmaa katsovia, uteliaita ihmisiä.

Hallitus käynnistää lukioita koskevan kokeilun, jossa lisätään oppilaiden mahdollisuutta jättää lukematta joitakin reaaliaineita. Uudistusta markkinoidaan valinnanvapauden lisäämisellä. Kun jättää joitakin aineita kokonaan pois, on aikaa syventyä jäljelle jääneisiin paremmin.

Ajatus on houkutteleva ja sopii erityisen hyvin kokoomuslaiselle opetus- ja kulttuuriministerille. Erityisen houkutteleva se on siinä maailmankuvassa, jossa ajatellaan, että opiskelun päätarkoitus on tuottaa fiksua mutta kapea-alaista työvoimaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Siinä tavoitteistossa varhainen erikoistuminen ja mahdollisuus kaiken ”ylimääräisen” opiskelun poisvalintaan on keskeistä.

Mutta jos peruskoulun ja lukio-opetuksen tavoitteena on synnyttää mieleltään avoimia, laajasti ja monipuolisesti maailmaa katsovia, uteliaita ja rohkealla tavalla luovia ihmisiä elämään ja yhteiskuntaan, silloin mahdollisuus monien oppiaineiden poisvalitsemiseen on heikennys nykyiseen tilanteeseen. Kemia on todellisuuteen eri näkökulma kuin biologia. Filosofia on eri näkökulma kuin historia, vaikka niillä onkin yhtymäkohtia.

Professori Anu Kantola kirjoitti maaliskuun 2016 alussa Helsingin sanomissa viisaasti siitä, miten vanha eurooppalainen koulutustraditio sisälsi ajatuksen vapaiden tieteiden, liberal arts, kuulumisesta jokaisen opintoihin. Tämän koulutusajattelun ihanteena oli historiallisesti sekä antiikin sivistysihanne että uuden ajan myötä syntynyt upea valistuksen perinne. Totuuden jatkuva etsiminen ja usko monipuolisen tiedon merkitykseen luovuuden ja jatkuvan kehityksen perustana oli valistuksen ajattelussa keskeistä.

Koulutuksen keskiössä oli ihminen yksilönä – ajatus hänen mahdollisuuksistaan, potentiaalistaan tulla siksi mitä on ja päästä tietoiseksi kaikista kyvyistään ja lahjoistaan. Yksilön löytäessä monipuolisen tiedon lähteille ja saadessa laajan perussivistyksen hänellä on henkiset ja tiedolliset valmiudet luovuuteen ja omien erityisten lahjojensa kehittämiseen omaksi ja yhteiskunnan hyväksi.

Monipuolinen yleissivistys on myös rokotus yhä lisääntyviä huuhaailmiöitä kohtaan, joissa esitetään tosina väitteitä, jotka ovat tieteellisen maailmankuvamme vastaisia. Syvällinen käsitys historiasta ja luonnontieteen teorioista antaa älylliset valmiudet suhtautua kaikenlaisiin väittämiin kriittisesti. Kyky kriittisyyteen on kyvykkyyttä puolustaa itseään harhaanjohtamiselta ja hyväksikäytöltä. Laajasti yleissivistävä koulutus on ensisijassa elämää varten, ja sen lisäksi se luo valmiudet jatko-opiskeluun ja siellä tapahtuvaan perusteltuun erikoistumiseen omien lahjojen ja kiinnostuksen mukaan.

Lukiossa tulee olla mahdollisuus opiskella, ei koulua, eikä työuraputkea, vaan elämää varten.

Ilkka Kantola
Kansanedustaja (sd), teol.tri.