Opintokeskusten laaja koulutustarjonta tukee demokratiaa

Vapaan sivistystyön opintokeskukset järjestävät Suomessa vuosittain noin 20 000 kurssia: kieliä, kädentaitoja, ay-oppia, digitaitoja. Kokonaiskuva koulutustarjonnasta on kuitenkin tähän asti puuttunut.

Opintokeskukset ry:n asiantuntija Kukka-Maaria Vuorikoski ja Itä-Suomen yliopiston aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen tutkivat, millainen opintokeskusten koulutustarjonta on. Tutkimukselle oli selkeä tarve, koska Tilastokeskuksen ja Opetushallituksen käytössä oleva virallinen koulutuksen aiheluokitus on kehitetty formaalin koulutuksen tarpeisiin eikä sellaisenaan taivu vapaan sivistystyön nonformaaliin koulutukseen.

Opintokeskusten koulutustarjonta -tutkimusta (OPKO) varten tutkijat koodasivat yhdeksän opintokeskuksen yli 77 000 kurssia vuosilta 2016–2021 kuuteen pääkategoriaan kurssin sisällön ja osaamistavoitteiden perusteella. Kategorisointi pelkästään kurssin nimen perusteella ei välttämättä olisi kertonut riittävän syvällisesti, mistä siinä oikeasti oli kyse.

– Esimerkiksi äiti ja lapsi tanssii -kurssi oli opintokeskuksen omissa tiedoissa saatettu tilastoida tanssikurssiksi, vaikka todellinen tavoite oli äidin ja lapsen yhteyden tai kommunikaation parantaminen, ja tanssi oli tähän vain pedagoginen menetelmä. Eli kyse oli enemmänkin sosiaalisesta ja yhteisöllisestä tuesta, Vuorikoski sanoo. 

Kuuden pääkategorian – henkilökohtaisen kasvun, kansalais- ja järjestötoiminnan, sosiaalisen ja yhteisöllisen tuen, terveyden ja liikunnan, työn ja toimeentulon ja perustaitojen – alla on lisäksi 43 kurssityyppiä, joista yllä mainittu tanssi on yksi esimerkki.

Tutkimus lisää tietoa kurssien kirjosta

Kukka-Maaria Vuorikoski kertoo, että tutkimusta tehdessä hänet yllätti se, miten monipuolinen koulutustarjonta opintokeskuksilla on.

– Kursseja on pistekirjoituksesta vertaistukikoulutuksiin ja metsänhoidosta potilasryhmäkoulutuksiin. Vaikka olin aikaisemminkin tiennyt, että kirjo on laaja, tutkimus avasi kenttää vielä enemmän.

Jyri Manninen on aikaisemmin tutkinut kansalaisopistojen kurssitarjontaa. Hän hämmästyi opintokeskusten harrastuspainotteisten kurssien suuresta osuudesta, koska kansalaisopistot tarjoavat vastaavia.

– Toisaalta tämä selittyy järjestöyhteistyöllä, koska suuri osa opintokeskusten harrastustavoitteisista kursseista on niiden jäsenjärjestöjen jäsenille räätälöityjä. On vahvuus, että tarjotaan omalle porukalle asioita, joita voi harrastaa tai opiskella yhdessä.

Myös se, miten moninaisten järjestöjen kanssa opintokeskukset tekevät yhteistyötä yllätti Mannisen positiivisesti.

Poliittisille päättäjille tietoa kentän laajuudesta  

Työväen sivistysliiton pääsihteeri ja opintojohtaja Katri Söder kertoo, että TSL-opintokeskuksen oma kurssitarjonta on samansuuntainen kuin OPKO-tutkimuksessa esille tullut. Tarjonnassa on kuitenkin opintokeskuskohtaisia painotuseroja. Yhdeksän opintokeskuksen kokonaistarjonnasta 1,4 prosenttia esimerkiksi liittyi perustaitoihin, mutta TSL:llä perustaitoihin liittyviä kursseja on enemmän.

–Meillä on maahanmuuttajille kieli- sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutusta ja kantasuomalaisille digi-, luku- ja kirjoitustaitoa sekä matematiikkaa. TSL:llä on myös ay-koulutusta enemmän kuin muissa opintokeskuksissa ja OPKO-tuloksissa keskimäärin, koska meidän jäsenjärjestöistämme iso osa on ammattiliittoja.

Söder uskoo, että tutkimus auttaa lisäämään tietoisuutta siitä, mitä kaikkea opintokeskuksissa ylipäätään tehdään.

– Opintokeskusten toiminta on tuttua niiden omille jäsenjärjestöille, mutta esimerkiksi poliittisille päättäjille se saattaa olla vieraampaa. Siksi on hyvä, että meillä on nyt koottuna yhteen se, mitä kaikkea me oikeasti teemme. Tutkimuksen avulla voimme korostaa opintokeskusten tekemän työn tärkeyttä, Söder sanoo.

Demokratian vahvistamiseksi tarvitaan opintokeskuksia

Nykyinen hallitus haluaa vahvistaa demokratiaa. Opintokeskukset puolestaan kouluttavat muun muassa kansalais-, demokratia- ja vapaaehtoistaitoja eli samoja asioita, joita hallitus peräänkuuluttaa.

– Lisäksi tarjoamme yhdistystoiminnan taitoja, vahvistamme osallisuutta ja ihmisten luottamusta yhteiskuntaan ja torjumme näin syrjäytymistä, Katri Söder sanoo.

Söder ei ymmärräkään hallituksen haluja leikata vapaan sivistystyön rahoituksesta.

– Hallitus vähän tässä sahaa omaan nilkkaansa, kun ensin sanotaan mihin kaikkeen täytyy panostaa ja sen jälkeen leikataan niiltä, jotka sitä työtä tekevät. Tämän ristiriidan takia on hyvä, että meillä on nyt tästä tutkittua tietoa.

Jyri Manninen on saamaa mieltä. Hän muistuttaa, miten hallitusohjelmasta löytyy yleviä ja hienoja tavoitteita kuten Suomi liikkeelle -ohjelma, jota kansalaisjärjestöjen halutaan tukevan. Opintokeskuksilla puolestaan on valtava määrä liikuntaan ja terveyteen liittyviä kursseja ja iso määrä eri yhdistyksiä niitä järjestämässä.

– Tuntuu siltä, että hallitus ei oikein ymmärrä, mistä se on leikkaamassa.  Tulee mieleen vanha tarina hölmöläisten peitosta, jossa leikataan yhtäältä ja lisätään toisaalle, mutta ei se peitto sillä pitene.

Sivistysjärjestöjen työtä pitäisi tutkia lisää

OPKO-tutkimuksesta on tulossa tieteellisiä vertaisarvioituja artikkeleita vuonna 2024. Kukka-Maaria Vuorikoski haluaisi, että kansalaisyhteiskuntatoimijat, akateemisen tutkimuskentän toimijat sekä viranomaistaho tekisivät enemmän tutkimusta yhteistyössä. Akateemisuus tuo tutkimukseen tiettyä kriittisyyttä ja lisää sen luotettavuutta myös päätöksenteon tukena.

– Seuraavaksi olisi hyvä päästä laajemmin tutkimaan miten järjestöissä tapahtuva oppiminen vaikuttaa yhteisöihin ja siirtyy yhteiskunnan hyväksi, Vuorikoski sanoo.

Jyri Manninen muistuttaa, miten vapaan sivistystyön ja opintokeskusten monimutkaista, moniulotteista ja tärkeää työtä on tutkittu yllättävän vähän, varsinkin kun ottaa huomioon opintokeskusten sivistystyön pitkän, yli satavuotisen, historian.

– Myös aikuiskasvatus on lähtenyt tieteenalana ja tutkimuskohteena kehittymään vapaan sivistystyön kautta. Tieteenala alkoi kansansivistysoppina, ja vasta 1966 nimi muuttui aikuiskasvatustieteeksi. Myös tieteenalan näkökulmasta vapaata sivistystyötä olisi tärkeää tutkia enemmän, jotta ymmärrettäisiin paremmin, mitä kaikkea siellä tapahtuu.