Sitä, mitä nuorille tapahtuu peruskoulun jälkeen, pitää seurata entistä paremmin, Helsingin apulaispormestariksi Nasima Razmyar sanoo.

16.10.2017
Kulttuurikenttä

Nuorten Stadi liikkuu ja soi

Helsingin uusi apulaispormestariksi Nasima Razmyar haluaa, ettei yksikään helsinkiläisnuori enää syrjäydy.

Helsingin uusi apulaispormestariksi Nasima Razmyar haluaa, ettei yksikään helsinkiläisnuori enää syrjäydy.

Kulttuurikeskus Happi, Oodi, Tanssin talo, Suvilahti, Bunkkeri… Nasima Razmyar uskoo helsinkiläisnuorten saavan paljon kaupungin olemassa olevista, tulevista ja vain suunnitelmissa siintävistä hankkeista. Mutta nuorille eivät pelkät seinät riitä.

Kun Nasima Razmyar valittiin Helsingin kaupungin nuorisosta ja kulttuurista vastaavaksi apulaispormestariksi, hän asetti tavoitteensa korkealle.

– Lupasin huolehtia, ettei kukaan helsinkiläisnuori enää syrjäydy. Muu olisi kunnianhimotonta.

Siihen tarvitaan laajaa yhteistyötä. Razmyarin vetämän toimialan nuorisopalvelut-osio tarkoittaa perinteistä kunnan nuorisotointa, jonka keinot eivät yksin pysty ehkäisemään nuorten syrjäytymistä.

– Teen kaikkeni, että tavoite saadaan nyt työn alla olevaan Helsingin kaupungin strategiaan. Se edellyttää, että toimeen tartutaan varhaiskasvatuksessa, koulutuksessa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa, Razmyar sanoo.

Kaupungin hallinnossa tehtiin tänä vuonna iso myllerrys, eikä Helsingissä esimerkiksi enää ole virkamiehinä toimivia kaupunginjohtajia. Korkein johto eli pormestari ja apulaispormestarit on valittu avoimesti poliittisin perustein, kuntavaalituloksen voimasuhteiden mukaisesti. Heidän toimikautensa kestää yhtä kauan kuin kaupunginvaltuustonkin.

– Se on hyvä uudistus. Äänestystuloksen pitää näkyä kaupungin johdossa.

Razmyarin oma päätös vaihtaa kansanedustajan työ apulaispormestarin tehtävään kirkastui miettimällä tulevaa toimialaa.

– Haluan tehdä työtä juuri kulttuurin ja nuorison parissa.

KOHTALOKAS KOULUPUDOKKUUS

Syrjäytymisvaara uhkaa nuorta, joka ei esimerkiksi peruskoulun jälkeen ole löytänyt itselleen sopivaa alaa tai päässyt sitä opiskelemaan. Nuori vailla työtä tai opiskelupaikkaa on jumiutunut eräänlaiseen elämän risteykseen.

– Koulupudokkuus voi olla kohtalokasta. Nuori ei löydä paikkaansa, on teini-iän myrskyjä, ehkä ongelmia perheessä, päihteet, huono seura… Jos et ole kiinnittynyt yhteiskuntaan, se vaikuttaa hyvin paljon.

Miten tämä tilanne voitaisiin välttää?

– Pitää alkaa entistä paremmin seurata, mitä nuorille tapahtuu peruskoulun jälkeen, kuka ottaa heistä kopin, Razmyar aloittaa.

Hän lisää kuitenkin, että syrjäytymisvaaraa on ehkäistävä jo kun nuori on koulussa, koska silloin hän on vielä tavoitettavissa. Kotoa ei ketään oikein voi tulla hakemaan.

Siksi Razmyar aiemmin kansanedustajana toimiessaan vaati muiden sosialidemokraattien lailla oppivelvollisuusiän nostamista niin, että se kattaisi myös toisen asteen koulutuksen.

– Nyt ysiluokkalaisen pitäisi pärjätä omin neuvoin, se on suuri ongelma.

Jos oppivelvollisuusikä nousisi 18 vuoteen, se pitäisi nuoret paremmin myös muiden palvelujen piirissä ja se velvoittaisi viranomaiset tekemään nuorten parissa töitä nykyistä pidempään.

SEINIÄ JA SISÄLTÖJÄ

Kaupungin nuorisotalot ovat Nasima Razmyarin mielestä ”upea konsepti”. Hän on aloittanut virassaan käytännössä vasta elokuussa, eikä ole niistä vielä montaakaan nähnyt. Uudessa nuorten toimintakeskuksessa Hapessa hän sen sijaan kävi ja innostui.

Happi painottuu kulttuuriin ja mediaan, siellä voi tehdä teatteria, musiikkia, lyhytelokuvaa tai radio-ohjelmaa, painaa kangasta, valokuvata, lainata kameroita, kirjoittaa lehtijuttuja ja järjestää tapahtumia sekä taidenäyttelyitä.

– Jotta Hapesta ja muista nuorisotaloista olisi konkreettista hyötyä, niissä pitää olla riittävästi nuoriso-ohjaajia.

Nyt tultiin asiaan eli resursseihin. Onko kaupungilla aikeita satsata nuorisoon myös rahaa? Razmyar ei halua puhua keskeneräisistä asioista. Budjetti tulevalle neljälle vuodelle on vielä auki.

– Strategia tehdään ensin ja budjetti sen jälkeen nyt syksyllä. Kun nuorten asia on strategiassa, se näkyy myös rahana. Silloin myös minulla on selkänoja, johon voin vedota.

Entä jos rahaa olisi? Razmyar avaisi nuorille lisää kaupungilla olevia vapaita tiloja esimerkiksi treenikämpiksi bändeille, kuvataiteeseen ja liikuntaan. Ja ilman muuta nuoriso-ohjaajien määrää pitää ”tarkastella”.

– Meillä on todella hyviä nuoriso-ohjaajia.

ASUINALUE VAIKUTTAA IDENTITEETTIIN

Nasima Razmyar haluaisi tehdä yhteistyötä myös kaupunkiympäristöstä vastaavien kanssa. Omalla kotiseudulla on suuri merkitys nuorten identiteetin kannalta. Jos nuori kokee asuvansa ghetossa, hän voi alkaa käyttäytyä kuin ghettonuori.

– Mutta jos alue on viihtyisä ja turvallinen, julkinen liikenne toimii, on kiva ostari ja urheilutiloja, se vaikuttaa paljon nuorten käyttäytymiseen.

Razmyarin toimialaan kuuluu myös kirjastolaitos. Uusi keskustakirjasto Oodi tarjoaakin nuorille paljon mahdollisuuksia, kun se ensi vuoden jouluksi valmistuu.

– Se on uuden ajan kirjasto, kaikille avoin tila. Kirjojen lisäksi siellä on myös muun muassa studioita, työ- ja tapahtumatiloja, kaupunkiverstaita, elokuvateatteri. Myös vuonna 2020 valmistuva Tanssin talo tulee olemaan nuorten käytössä.

– Lisäksi on paljon keskeneräisiä hankkeita. Suvilahdesta kaavaillaan ympärivuotista kulttuurikeidasta. Jääpallohalli on suunnitelmissa, samoin tosi iso liikuntakeskus Jätkäsaaren Bunkkeriin.

Tiina Pelkonen
Kuva: Unionimedia

Helsinkiläisräppärit Mode (Mahmoud Afshartous), Juhana Heiskanen ja Julia Delgado kertovat unelmistaan Puotilan Puhoksella, Vaasanpuistikossa ja Sörnäisten metroasemalla. He päätyvät juttelemaan nuorisosta ja kulttuurista vastaavan apulaiskaupunginjohtajan Nasima Razmyarin luokse Helsingin kaupungintalolle. Katso video tästä.

Lue myös

15.12.2023
Yhteiskunta ja osallisuus

Talouspolitiikkaa ohjaavat ideologiat