Nuorten on saatava hengailla vapaasti

Ikätovereiden kanssa vietetty vapaa-aika on nuorten kasvun ja kehityksen kannalta oleellista. Vaikka aikuisille nuorten päämäärätön haahuilu saattaa näyttäytyä irrationaaliselta, luotettavien kavereiden kanssa nuoret vertaisoppivat toisiltaan sosiaalista kanssakäymistä ja erilaisia taitoja.

– Ei-tavoitteellinen vapaa-aika on nuorille koulun, harrastusten ja kotitöiden ulkopuolella olevaa kaikkein ominta aikaa. Viettämällä yhdessä aikaa nuoret itsenäistyvät, tekevät irtiottoa lapsuudenkodista ja rakentavat näin omaa identiteettiään, Nuorisotutkimusseuran tutkimusprofessori Sofia Laine sanoo.

Nuorisotutkimusseuran julkaisemassa Nuoruus korona-ajan kaupungissa -tutkimuksessa selvitettiin, missä ja miten nuoret liikkuvat kaupunkiympäristössä 2020-luvulla ja miten koronarajoitukset heihin iskivät. Tutkimuksen mukaan nuorten yksinäisyys, masennus ja ahdistuneisuus kasvoivat dramaattisesti pandemia-aikana, kun kavereita ei voinut nähdä.

– Kavereiden tapaaminen kauppakeskuksissa, kaduilla tai kotona, ja kaikki tällainen omaehtoinen oleminen toisten kanssa puolestaan tukee nuoren hyvinvointia ja kehitystä todella paljon, Laine jatkaa.

Nuoret mukaan kaupunkitilan suunnitteluun

Nuoret liikkuvat porukoissa, mutta alaikäisinä heiltä usein puuttuu hengailuun sopiva tila. 

– He haluavat olla paikoissa, joissa ovat poissa aikuisten silmistä. Nuoret hakeutuvat esimerkiksi jättömaille, puiston nurkkiin tai kauppakeskuksiin, jos heille ei ole osoitettu paikkaa, missä olla rauhassa, Sofia Laine sanoo.

Laine toivookin enemmän yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten nuorten osallistumisen ja olemisen tapa voitaisiin ottaa kaupunkitilan suunnittelussa paremmin huomioon. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on samaa mieltä. Hän totesi tutkimuksen julkistamistilaisuudessa, miten nuorilla on oikeus ilmasta näkemyksensä ja saada mielipiteensä julki.

– Nämä ovat perustavan laatuisia ihmisoikeuksia. Osallistumisen mahdollistaminen on myös yhteiskunnan kannalta viisasta, koska se sitouttaa nuoria niin demokraattiseen päätöksentekoon kuin vaikuttamiseen.

Normaali hengailu ei ole rikollista

Aikuiset suhtautuvat kaupunkiympäristössä vaelteleviin nuorisoporukoihin usein kriittisesti, ja mediassa on viime aikoina kirjoitettu nuorista hyvinkin kielteisesti. Nuorisotutkija ei tätä ymmärrä.

– Media on rajusti hyökännyt nuorten oikeutta kaupunkitilaa kohtaan uutisoineilla, joissa on pahimmillaan sekoitettu nuorten normaali, rauhallinen hengailu ja laillinen oleminen kaupunkitilassa rikollisiin katujengeihin, Sofia Laine ihmettelee.

Espoon kaupungin nuorisopalvelupäällikkö Merja Nordling muistuttaa, miten kaupunkitila on tarkoitettu kaikkia kaupunkilaisia, myös nuoria, varten. Nordling ja Laine myöntävät, että toisinaan nuoret tapa käyttää julkista tilaa poikkeaa totutusta. Nuoret ovat äänekkäitä, liikkuvat isoissa ryhmissä, valloittavat kulkemiseen tarkoitetut portaat istumalla niissä tai skeittaavat kaiteita pitkin. Välillä sattuu myös ylilyöntejä.

– Mutta jos käytös ei vahingoita tilaa tai muita tilan käyttäjiä, pitääkö toimintaan aina puuttua? Monet tutkimukset osoittavat, että mitä moninaisempi kaupunkitilan käyttö sallitaan, sen hyvinvoivemmaksi kaupunki muuttuu, Laine kertoo. 

Hän toivoo, että jos nuorisolauman häsellys ärsyttää, mielensäpahoittajat muistaisivat, miten yksin moni korona-aikana oli. Eikä osa ei ole vieläkään poistunut kotoa ahdistuksensa takia.  

– Ennemminkin pitäisi iloita näistä yhdessä hengaavista nuorista ja siitä, että heillä on kavereita, mahdollisuus viettää aikaa yhdessä ja pitää hauskaa.

Kaupunkitilat voivat olla myös vaaran paikkoja

Paheksunnan lisäksi nuoret kohtaavat kaupunkitilassa usein epäasiallista käytöstä. Nuorten kokema seksuaalinen häirintä on lisääntynyt, ja ulkopuoliset – niin aikuiset kuin toiset nuorisoporukat – voivat käyttäytyä heitä kohtaan vihamielisesti, jopa väkivaltaisesti.

– Jos järjestyksenvalvoja heittää nuoren ulos kauppakeskuksesta vain ulkonäön perusteella, minkä viestin se antaa? Kokeeko nuori kuuluvansa tähän yhteiskuntaan, jos vapaa-ajallaan saa osakseen ulostyöntävää ja sulkevaa käytöstä aikuisten suunnalta, Sofia Laine sanoo.

Lapsiasiavaltuutetun mielestä nuorille tulisi luoda sellaisia ympäristöjä, jotka ovat yhtä aikaa riittävän vapaita eli niissä on mahdollisuus omaehtoiseen olemiseen ja valvomattomuuteen, mutta samaan aikaan niiden pitäisi kuitenkin olla sillä tavalla valvottuja, että vaaran ja turvattomuuden hetkinä heillä olisi lähellä luotettavia aikuisia, jotka voisivat puuttua näihin tilanteisiin.

Merja Nordling muistuttaa, miten kaikki nuoret ylipäätään tarvitsevat omassa toimintaympäristössään heihin myönteisesti suhtautuvia aikuisia.

– Jalkautuvan nuorisotyön tavoite on lisätä turvallisten aikuisten läsnäoloa nuorten arjessa. Nuorisotyöntekijät liikkuvat nuorten suosimissa paikoissa, keskustelevat heidän kanssaan ja tarvittaessa neuvovat ja ohjaavat nuoria eri palveluihin. 

Häsellys voi olla myös nuorten tiedostamaton toive, että joku aikuinen pysähtyisi juttelemaan ja kysymään kuulumisia. Sofia Laine ehdottaakin mallia, jossa jalkautuvan nuorisotyön saisi helposti kutsuttua paikalle esimerkiksi silloin, kun nuorisoporukka kokee tarvitsevansa apua jonkin tilanteen selvittämiseen.