Musiikkileiri toi varmuutta johtamiseen

Aitoon jokavuotiselle musiikkileirille osallistui viime kesänä reilu sata osanottajaa. Ryhmä koostui puhallinleiriläisistä ja kapellimestarien perus- ja mestari- sekä kuoronjohtokurssille osallistuneista.  

Sovellettua matematiikkaa opiskeleva Martti Ranta laulaa Aalto-yliopiston Polyteknikkojen Kuorossa ja toimii sen varalaulunjohtajana. Hän vetää treenit, mikäli kuoron varsinainen taiteellinen johtaja on estynyt.  Ranta haki kuoronjohtokurssilta varmuutta omaan tekemiseen sekä perustekniikan hallintaa. 

– Ennen leiriä olin johtanut pieniä juttuja ja saanut kuoron lähtemään lauluun, mutta aiemmin en ollut kiinnittänyt huomiota esimerkiksi siihen, missä asennossa käteni ovat ja hypinkö tai heilunko paikallani liikaa.

Kurssilla Ranta oppi tekemään asioita tietoisemmin.   

– Esimerkiksi, miten näytetään oikeaoppisesti musiikin voimistuvan tai hiljentyvän eikä vain intuition perusteella.  

Ranta on laulanut nykyisessä kuorossaan neljä vuotta. Hän ei toivo kuoronjohtajuudesta itselleen uraa, mutta uskoo, että osallistuminen leirille hyödyttää kuoroa vielä pitkään, koska nyt hän kokee olevansa entistä valmiimpi johtamaan ryhmää treeneissä tai pikkukeikoilla.

Jokaiselle räätälöidään omannäköinen kurssi

Suurin osa musiikkileirin kapellimestari- ja kuoronjohtajakurssien osallistujista tulee harrastajakuorojen ja -orkestereitten johtajistosta.  Osallistujissa on myös musiikkiluokkien ja -opistojen opettajia, jotka hakevat leiriltä lisäpätevyyttä työelämään.

Kapellimestarikurssin opettajana toiminut Mikkelin musiikkiopiston rehtori Marja Ikonen kertoo, miten kurssi räätälöidään jokaiselle osallistujalle sopivaksi esimerkiksi kappalevalinnoilla ja orkesterilla, jota osallistujat johtavat. 

– Meillä on yhtenä työtapana se, että kun yksi johtaa, toiset soittavat hänen johdollaan. Tämän jälkeen he vielä harjoittelevat johtamista oikean orkesterin kanssa.

Leiriläiset voivat oman kurssinsa lisäksi osallistua myös muuhun toimintaan. Näin jokainen saa tehtyä leiristä omannäköisensä. Kapellimestarikurssille osallistunut musiikkiluokanopettaja Elina Vidgren johtaa tällä hetkellä alakoulun 3. luokan puhallinorkesteria, jonka soittajat ovat aloittelijoita.

– Soitan itse pianoa ja poikkihuilua sekä laulan, mutta leirillä opiskelin myös baritonia ja pasuunaa. Oma tietämys soittimista on välttämätöntä, sillä työssäni koulussa orkesterin vetämisen lisäksi varsinkin nuoremmille oppilaille pitää opettaa perusteita soittimista.

Tasapainottelu vaatii taitoa

Marja Ikonen kertoo, että sillä johtaako kapellimestari ammattilais- tai harrastajaorkesteria ei ole perustekniikan kannalta eroa, koska kaikki lähtee samoista johtamiskaavoista. Kapellimestari käyttää tahtipuikkoa ja toinen käsi näyttää esimerkiksi sisääntuloja tai fraseerausta.

Harrastajapuolella korostuu kuitenkin myös muu osaaminen, niin orkesteri- kuin kuoropuolella. Erityisesti lasten kanssa toimiessa pitää pedagogisesti miettiä, miten ylipäätään päästään haluttuun lopputulokseen. 

– Miten treenataan ja luodaan yhteiseen tekemiseen kannustava, myönteinen ja sopivan tavoitteellinen ilmapiiri ja kuinka valitaan sopivantasoista ja soittajille mieluisaa ohjelmistoa, Elina Vidgren sanoo.

 Ikonen jatkaa, miten myös aikuispuolella pitää saada joukkue puhaltamaan yhteen hiileen ja vetäjän omata hyvätryhmänhallintataidot.  

– Lisäksi tarvitaan organisointikykyä, hyvää sosiaalista pelisilmää ja yleisiä johtamistaitoja, mutta toisaalta täytyy myös tietää musiikista ja osata olla tasavertainen muusikko. Tähän päälle tulee vielä harjoitukset ja ohjelmisto, aikataulun rakentaminen ja itse konsertissa orkesterin, yhtyeen tai kuoron innostaminen parhaimpaan mahdolliseen lopputulokseen.

Martti Ranta muistuttaa, miten harrastajakuoroissa – ja orkestereissa vetäjän on huomioitava, että ryhmäläisillä voi olla erilaisia motivaatioita ja tavoitteita toiminnan suhteen. Osallistumisesta ei myöskään saa palkkaa vaan on kaikille vapaaehtoista. 

– Yleensä johtaja on musiikin ammattilainen ja todella kunnianhimoinen, mutta osalle ryhmäläisistä saattaa riittää vähempikin, ja he voivat olla mukana toiminnassa esimerkiksi yhteisöllisyyden vuoksi. Tavoitteet eivät aina olekaan linjassa keskenään. Tällaisten asioiden kanssa tasapainottelu voi välillä olla haastavaa.

Hedelmällisiä keskusteluja tuntien ulkopuolella

Vaikka musiikkileiri nimensä mukaisesti keskittyy musiikkiin, viikon aikana ehtii kartuttaa myös muunlaisia taitoja.

– Yhteiset keskustelut ovat tosi hedelmällisiä, koska kuorojen tai orkestereiden taustaorganisaatiot ovat hyvin erilaisia ja keskusteluissa voi vertailla omia kokemuksia, Marja Ikonen sanoo.   

Ikosella itsellään on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus orkesterien kapellimestarina toimisesta, joten hän mielellään jakaa kokemuksia omasta elämästään.  

– Koska koko leirillä on valtava porukka orkesteritaustaisia ihmisiä, niin pelkästään jo se, että saa viettää viikon yhdessä, niin kyllähän siinä tulee tosi paljon taustatietoa siitä, miten asiat eri puolilla Suomea järjestetään.

Kapellimestarin tai orkesterin johtajan työ voi olla yksinäistä puuhaa varsinkin, jos sitä tekee sitä omalla paikkakunnallaan ainoana.

– Moni hoitaa isoja kokonaisuuksia yksin niin onhan se hienoa, että leiriltä löytyy hengenheimolaisia, joiden kanssa voi vaihtaa ajatuksia ja jakaa hyviä vinkkejä. Leirillä vertaisoppiminen on todella tärkeä.

Elina Vidgren on samaa mieltä.

– Viikon aikana syntyneet yhteydet ovat todella tärkeitä myös tulevaisuutta ja työelämää ajatellen, sillä leiriltä jäi elinikäisiä ihmissuhteita, joilta voi kysyä vinkkejä esimerkiksi puhallinorkestereihin liittyvissä ongelmatilanteissa.