Uula Neitolaa kiinnostaa kansainvälinen politiikka. Hän on tehnyt historiantutkimusta Suomen kulttuuri-instituuteissa Ateenassa ja Roomassa.

20.01.2016
Yhteiskunta ja osallisuus

Maailmanpolitiikan koulu antaa uusia näkökulmia

Vuoden kestävässä Maailmanpolitiikan koulussa pohditaan keskinäisriippuvuuksia ja kansainvälisen politiikan ilmiöitä. Kouluun osallistuva Uula Neitola haluaa täydentää opintojaan, Mari Väistö puolestaan toivoo saavansa uusia näkökulmia.

Maailmanpolitiikan koulu pärähti käyntiin. Uula Neitola haluaa täydentää opintojaan, Mari Väistö puolestaan toivoo saavansa uusia näkökulmia. Koulu antaa tähän tilaisuuden. Loppu on itsestä kiinni.

Vuoden kestävässä Maailmanpolitiikan koulussa pohditaan keskinäisriippuvuuksia ja kansainvälisen politiikan ilmiöitä. Työväen Sivistysliiton järjestämä koulu on saanut arvovaltaiset suojelijat. Presidentti Tarja Halonen ja kansanedustaja Erkki Tuomioja ovat lupautuneet jakamaan osaamistaan kouluun osallistuville. Sisältöä suunnitellaan muun muassa Työväen Akatemian ja Kalevi Sorsa Säätiön kanssa.

– Tätä aikaa vaivaa historiattomuus, Erkki Tuomioja toteaa koulun avausluennossaan.

Harvoin tulee ajatelleeksi, että liikkuminen ilman passia tai muita rajamuodollisuuksia oli Euroopan arkea vuoteen 1914 saakka. Maailmansodat muuttivat tilanteen. Vasta Euroopan unioni on tuonut takaisin vapaan liikkuvuuden. Nyt Schengen-alueella pohditaan, pitäisikö rajoituksia palauttaa, kun muuttovirta Euroopan maihin jatkuu.

Lukuisia tietokirjoja kirjoittanut Tuomioja uskoo, että historiantutkijoilla on annettavaa esimerkiksi konfliktinratkaisussa. Siksi hän on ollut käynnistämässä Historioitsijat ilman rajoja -verkostoa.

– Historian vangiksi ei kuitenkaan saa jäädä, Tuomioja painottaa.

Menneisyydestä ei välttämättä löydy ratkaisua uusiin ongelmiin. Maapallolla on tällä hetkellä 7,3 miljardia ihmistä ja väestönkasvu jatkuu. Historiasta ei löydy mallia siihen, mikä vaikutus tällaisella väkimäärällä on luonnonvarojen riittävyyteen tai ihmisten keskinäisiin suhteisiin.

Tuomiojan mielestä ilmastonmuutos on dramaattisin osoitus siitä, kuinka ihminen vaikuttaa ympäristöönsä. Tiettyyn rajaan asti luonto korjaa jälkiä, mutta parhaassakin tapauksessa ihmiskunnalla on aikaa muutamia vuosikymmeniä sopeutua kestävään kehitykseen. Ilmastonmuutos kasvattaa myös muuttoliikettä. Kaikki tämä koskettaa myös suomalaisia ja hyvinvointivaltion rakenteita.

KANSAINVÄLISYYS KIINNOSTAA

Uula Neitola kuuntelee Tuomiojan puhetta. Neitola on itsekin historiantutkija ja työskentelee Turussa Forum Marinum -museossa, joka on merenkulun valtakunnallinen erikoismuseo ja merivoimien museo. Alun perin hän on lähtöisin Sodankylästä.

Tuomiojan luennossa Neitolaa kiinnostaa erityisesti suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kiintopisteet historiallisesta näkökulmasta.

– Huomasin somessa, että tällainen kurssi on tarjolla ja halusin tulla täydentämään opintojani, hän kertoo.

Neitolaa kiinnostaa kansainvälinen politiikka. Hän on tehnyt historiantutkimusta Suomen kulttuuri-instituuteissa Ateenassa ja Roomassa. Poliittisessa toiminnassa hän ei ole ollut mukana, mutta opiskelijajärjestöt ovat tuttuja.

Maailmanpolitiikan koulun kuusitoista osallistujaa tulevat eri puolilta maata. Ammatilliset taustat tuovat erilaista osaamista ryhmään. Mukana on muun muassa tutkija, nosturinkuljettaja, dokumentaristi, opettaja ja terveydenhoitaja.

Jokaisen osallistujan odotetaan tekevän koulun aikana jonkin konkreettisen tuotoksen joko yksin tai porukalla. Tekemisen tulos voi olla esimerkiksi selvitys, artikkeli tai tilaisuus.

VIERESTÄ KATSOMINEN EI ENÄÄ RIITÄ

Mari Väistöllä on kokemusta myös ulkomailla työskentelystä. Hän on opettanut terveystietoa Tansaniassa opettajaksi opiskeleville. Tällä hetkellä hän työskentelee terveydenhoitajana itähelsinkiläisessä alakoulussa, jossa puolella koulunkäynnin aloittaneista on maahanmuuttajatausta.

– Huolestuin Helsingin ja suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistumisesta, Mari Väistö sanoo.

Syksyllä hän päätti, että vierestä katsominen saa jäädä. Hän halusi saada uusia näkökulmia, ja Maailmanpolitiikan koulun ilmoitus sattui silmiin.

– En halua vain huudella vierestä. Haluan vaikuttaa ja uskon, että minulla on annettavana käytännön tuntemusta, Mari Väistö sanoo.

Väistöä kiinnostaa politiikka. Se on hänen mielestään yksi vaikuttamiskanava, vaikka poliittisia urasuunnitelmia ei olisikaan.

Uula Neitola ja Mari Väistö odottavat lisää uusia näkökulmia vierailevilta luennoitsijoilta sekä keskusteluja muiden koulussa olevien kanssa.

Jokainen osallistuja saa myös kokeneen mentorin, jota on mahdollista tavata säännöllisesti.

– Olen lähtenyt mukaan ennakkoluulottomasti. Ennen kaikkea odotan ohjelmaan kuuluvaa mentorointia, Uula Neitola sanoo.

Hän uskoo mentorin löytyvän ennen seuraavaa koulun lähiopetusjaksoa maaliskuussa.

– En halua huudella vierestä vaan vaikuttaa, Mari Väistö sanoo. \
– En halua huudella vierestä vaan vaikuttaa, Mari Väistö sanoo.

Teksti: Merja Leskinen

Lue myös

15.12.2023
Yhteiskunta ja osallisuus

Talouspolitiikkaa ohjaavat ideologiat