Ilmastonmuutos sekoittaa sään ja talouden

Ilmastonmuutos mullistaa kaiken. Suomen säärintamalle on luvassa vuoroin kuumaa vuoroin vetistä, talouteen kuten ruoantuotantoon ainakin aluksi myös mahdollisuuksia.

Kun suomalainen suunnittelee kesäänsä vuonna 2060, hänen parhaisiin kavereihinsa kuuluvat aurinkosuojavoide, hellevaatteet ja ilmastointilaitteen kaukosäädin. Kattava mökkivakuutus on hyvä ostos, sillä viikkojen helleputkia katkovat usein voimakkaat rajuilmat, jotka saattavat kaataa puita sähköauton tielle montakin kertaa kesässä. Lähijoki voi myös tulvia rankkasateiden takia.

Euroopan rantalomalaiset suuntaavat kenties Kreikan, Italian ja Espanjan sijaan esimerkiksi Latvian Jurmalaan tai jopa Porin Yyteriin, koska Etelä-Euroopan rantalomakohteet ovat liian hikisiä.

Talvella suomalainen pakkaa lomalaukkuunsa sisäpelikamppeet, etenkin jos hän asuu Etelä-Suomessa. Ulkona on pimeää, leutoa ja myrskyisää. Hiihtämään ja laskettelemaankin voi päästä, jos on valmis ajamaan Lappiin tai Koillismaalle saakka. Lapin lomakeskukset ovat kasvaneet pieniksi kaupungeiksi, koska Keski-Euroopan turistit kaipaava lunta.

SUOMI LÄMPENEE NOPEASTI

Ilmastoskenaariot arvioivat ilmastonmuutoksen vaikutuksia, mutta tarkkoja seurauksia kolmen, neljän tai viiden asteen lämpenemisestä on vaikea listata.

Pariisin ilmastosopimus lähtee siitä, että ilmaston lämpeneminen täytyy maailmanlaajuisesti pysäyttää korkeintaan kahteen asteeseen.

– Suomen ilmasto on lämmennyt jo noin 2,3 astetta 1840-lukuun verrattuna. Suomessa ja muualla napa-alueiden lähellä ilmaston on ennustettu lämpenevän 1,5-2 kertaa nopeammin kuin muualla, tutkija Atte Harjanne ilmatieteen laitokselta huomauttaa.

Se, miten paljon ilmasto lopulta muuttuu, riippuu pitkälle kasvihuonekaasupäästöjen leikkausten nopeudesta ja voimakkuudesta. On kuitenkin mahdollista, että Suomen ilmasto lämpenee vähintään kuudella asteella tämän vuosisadan loppuun mennessä, kuten Sitra ennusti Miten Suomi selviää yli 4 astetta lämpimämmässä -raportissaan.

Riskinä on se, että jossain vaiheessa ilmastonmuutos alkaa ruokkia itse itseään. Näin voi käydä esimerkiksi jos Siperian ikiroudan alla olevat metaanivarastot alkavat voimakkaasti purkautua ilmakehään.

VETISISTÄ TALVISTA JA HELLEAALLOISTA ARKEA

Talvet lämpenevät tutkijoiden mukaan Suomessa suhteessa muita vuodenaikoja enemmän.

– Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei myös etelässä voisi tulla lähivuosikymmeninä kylmiä ja lumisia talvia, mutta niitä tulee vain entistä harvemmin. Suomen sään vuotuinen voimakas vaihtelu jatkuu, Atte Harjanne sanoo.

Kesäisin pitkät, paahtavat hellejaksot, lämpöennätykset yleistyvät ja helteiden painostavuus kasvaa. Suomen tämän hetken lämpöennätys on +37,2 astetta on heinäkuun lopulta 2010.

– Tuulisuus tai sadepäivät eivät välttämättä lisäänny, mutta sadeintensiteetti kasvaa eli sateen sattuessa sataa kerralla enemmän, Harjanne arvioi.

Pahenevat talvimyrskyt koettelevat muun muassa sähköyhtiöitä, kiinteistön- ja metsänomistajia ja vakuutusyhtiöitä.

– Jos maa on roudaton, puut kaatuvat helpommin, Harjanne muistuttaa.

Sähköyhtiöt valmistautuvat jo tulevaan miljardiurakalla siirtäen maanpäällistä sähköverkkoa maan alle. Myös eurooppalainen vakuutusala on huolissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

”CLEANTECHISSÄ SUOMEN MAHDOLLISUUS”

Suomen kilpailukyky voi lyhyellä aikavälillä parantua ilmastonmuutoksen myötä kasvukauden pidentyessä ja ruoantuotannon huoltovarmuuden parantuessa, Sitrassa arvioidaan. Riskinä ovat muun muassa uudet kasvitaudit ja tuhoeläinlajit.

– Lämpenemisen ja kuivuuden myötä peltojen pinta-ala pienenee globaalisti, ja Suomi voi tällaisessa tilanteessa toimia kestävänä ruoantuottajana. Sen takia maaseudun kannattavuutta ei saa ajaa alas, johtaja Mari Pantsar Sitrasta linjaa.

Erityisen paljon Suomi voi kuitenkin Pantsarin mukaan hyötyä vahvasta cleantech-osaamisesta, joka tarkoittaa Sitralle muun muassa älypohjaisia liikenneratkaisuja ja energiatehokkuutta.

– Ennen Pariisin ilmastokokousta arvioitiin, että maailman cleantech-sektorin arvo tulee olemaan vuonna 2050 jopa 6 000 miljardia euroa, Pantsar kertoo.

Myös kiertotalous on Sitran kehityslistalla. Kiertotalous lähtee siitä, että luonnonvarojen huvetessa kierrätystä ja materiaalivirtojen hyväksikäyttöä täytyy tehostaa esimerkiksi vanhoja tuotteita huoltamalla ja uudelleenkäytöllä. Sitran mukaan kiertotalous voi tuottaa Suomelle jopa 2,5 miljardia euroa.

Pääkaupunkiseudulla on alkamassa tänä keväänä maan toistaiseksi kunnianhimoisin cleantech-hanke, jossa kehitetään puhtaita ja älykkäitä liikenne-, energia-, rakentamis- ja kaupunkiratkaisuja. Jos ilmastonmuutoksen pahimmat ennusteet toteutuvat, Pantsar myöntää, että Suomikaan ei voi voittaa.

– Oxfordin yliopistossa on arvioitu, että mikäli ilmaston lämpenemistä ei saada pysäytettyä kahteen asteeseen, Eurooppaan voi tulla jopa 250 miljoonaa ilmastopakolaista. Sen taloudellinen vaikutus olisi mittaamaton, Pantsar muistuttaa.

Tuomo Tarvas
Kuva: Istockphoto

Lue lisää

Sitran raportti Miten Suomi selviää yli 4 astetta lämpimämmässä?

Lisää Suomea koskevista ennusteista voi lukea  Ilmasto-oppaan sivulta

Katso, mitä tarkoittaa kiertotalous