Ilmastonmuutos herättelee nuoria äänestämään

Ilmasto, hyvinvointi ja koulutus ovat viime kesänä 18-vuotta täyttäneelle lukiolaiselle Enna Siiriälle tärkeimpiä vaaliteemoja.

– Vaikka toki jännittää, aion äänestää.  Tällöin olen tehnyt osani siitä mitä voin tehdä, jos haluan asioihin muutosta.

Samaa sanoo myös toinen kevään eduskuntavaaleissa ensimmäistä kertaa äänestämään oikeutettu Taavi Petrell.

– Aion äänestää, jotta pääsen vaikuttamaan asioihin. Näin voin muokata asioita siihen suuntaan, että ne ovat itselle parempia ja toivottavasti muillekin.

Ilmasto on myös Petrellille tärkein vaaliteema. Tulevaisuus huolettaa ja ilmaston eteen tulisi tehdä enemmän.

– Politiikkojen tulisi laatia lakeja, jotka rankaisevat ilmastonmuutosta vauhdittavaa toimintaa, vaikkapa verotuksen kautta, Petrell sanoo.

Myös nuorten äänestysaktiivisuutta tutkinut sosiologi Hannu Lahtinen vahvistaa, että ilmasto on nuoria eniten koskettava ja herättelevä vaaliteema ensi kevään eduskuntavaaleissa. Lisäksi koulutus ja nuorten työmarkkinoille kiinnittyminen ovat koskettaneet nuoria kautta aikojen.

Tutkimusten mukaan nuoret äänestävät keskimäärin kuitenkin vähemmän kuin vanhemmat ikäpolvet. Äänestysaktiivisuus on Lahtisen mukaan korkeimmillaan 70-vuotiaana ja matalimmillaan 20-vuotiaana.

–  Vaikka nuoret äänestävät vähemmän kuin vanhemmat ikäpolvet, ovat juuri 18-vuotta täyttäneet varsin aktiivisia äänestäjiä. Sitä mistä tämä johtuu ei ole varmuutta, mutta oma veikkaukseni on, että uutuudenviehätyksen lisäksi perheen vaikutus on tällöin vielä suurta. Asutaan kenties vielä kotona ja vanhemmat suorastaan työntävät äänestämään, Lahtinen pohtii.

Perhe ja koulutustaso vaikuttavat

Äänestyskäyttäytyminen ja poliittinen aktiivisuus periytyvätkin vahvasti. Perheen vaikutusta korostavat myös Enna Siiriä ja Taavi Petrell.

– Ilmastoteemoista on kotona puhuttu aina ja ne on otettu huomioon elämän valinnoissa. Näin oma ajattelu on muovautunut siten, että pyrin tekemään kaiken ilmastoystävällisesti, Siiriä kertoo.

– Perheen kanssa tulee puhuttua vaaliteemoista eniten, ja sitä kautta omat mielipiteet ovat muokkautuneet. Kaverit vaikuttavat jonkin verran, mutta myös asuinalue. Se, että asun kaupungissa, enkä esimerkiksi maalla, vaikuttaa osaltaan siihen, ketä äänestän, Petrell sanoo.

Hannu Lahtisen mukaan äänestäminen on hyvin sosiaalista toimintaa eli ympärillä oleva sosiaalinen piiri vaikuttaa paljon äänestyskäyttäytymiseen.

–  Jos on kotoisin perheestä, jossa kukaan ei äänestä, ei ole mistä ottaa mallia, eikä välttämättä opi, miten äänestäminen käytännössä edes toimii.

Tutkimusten mukaan myös nuorten koulutusaste vaikuttaa merkittävästi. Esimerkiksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 30-vuotiaista 86 prosenttia äänesti, kun ainoastaan peruskoulun käyneistä samanikäisistä näin teki vain 31 prosenttia.

– Siitä toki kiistellään, kuinka paljon tulokseen vaikuttaa se, että korkeakoulutetut ovat muutenkin aktiivisia ja kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista. Koulussa opitaan myös kansalaistaitoja eli käsittelemään informaatiota ja lukemaan uutisia, mikä innostaa osallistumaan.

Lisäksi korkeakoulutetut nuoret saattavat jo ennestään tuntea ihmisiä, jotka ovat lähempänä poliittista päätöksentekoa, kuten virkamiehiä ja poliitikkoja. Äänestäminen ja politiikka kuuluvat toisin sanoen oman lähipiiriin arkipäiväiseen elämään.

Some nostaa äänestysintoa

Viime eduskuntavaaleissa nuoret äänestivät aiempaa aktiivisemmin, joten Hannu Lahtisen mukaan jää nähtäväksi jatkuuko positiivinen kehityskulku myös kevään vaaleissa.

– Politiikka on mennyt pitkälti someen, jossa nuoret viettävät paljon aikaa. On mielenkiintoista seurata nouseeko tämän myötä myös äänestysaktiivisuus tai nouseeko esimerkiksi SDP:n kannatus, sillä pääministeri Sanna Marin on hyvin suosittu somepersoona, Lahtinen sanoo.

Myös Enna Siiriä kokee sosiaalisen median luontevammaksi ja tehokkaammaksi vaikuttamisen kanavaksi.

– Somen kautta on helppo ajaa asioita ja kampanjat tavoittavat ihmisiä nopeammin. Voin esimerkiksi allekirjoittaa jonkin adressin ja jakaa kampanjaa muille, ja tulokset näkyvät nopeammin kuin äänestäessä. Mutta totta kai myös äänestäminen on tärkeää, vaikkei toivottavasta tuloksesta ole heti takeita, Siiriä sanoo.

Lahtinen muistuttaa, että äänestysikärajan laskeminen 16 ikävuoteen nostaisi nuorten äänestysinnokkuutta.

– Tästä on positiivisia tuloksia maailmalla, sillä 16-vuotiaat vaikuttavat olevan jopa hieman aktiivisempia äänestäjiä kuin 18-vuotiaat. Äänestäminen on myös sellainen tapa, että kun sen on kerran pari tehnyt, on se helppoa jatkossakin. Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa, Lahtinen sanoo.