EU täytti odotukset – ja petti ne

Liisa Jaakonsaaren mielestä EU-jäsenyys on vahvistanut 20 vuoden aikana Suomen taloutta ja turvallisuutta. Paavo Väyrynen on asiasta päinvastaista mieltä.
Suomi liittyi Euroopan unioniin vuoden 1995 alussa. Sitä ennen asiasta järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys ja käytiin tunteita nostattanut kampanja jäsenyyden hyvistä ja huonoista puolista.
Kannattajia ja vastustajia löytyi kaikista puolueista. Ratkaisevaa kyllä-äänten voitolle oli, että elinkeinoelämän ohella myös ay-liikkeessä vaakakuppi kääntyi EU:n suuntaan.
Liisa Jaakonsaari oli kaksi vuosikymmentä sitten SDP:n kansanedustaja ja asemoi itsensä kriittiseen kyllä-leiriin.
– Virallinen totuus tuolloin oli, että jäsenyyttä haetaan taloudellisten syiden vuoksi. Mutta jos asiaa kysyi kadunihmisiltä, keskeisin syy oli turvallisuus. Suurin osa suomalaisista koki, että EU:ssa olisi turvallisempaa kuin sen ulkopuolella, nyt europarlamentaarikkona toimiva Jaakonsaari muistelee.

”EU SUOJAA VENÄJÄÄ VASTAAN”

Kaksi vuosikymmentä sitten EU:n ja Venäjän yhteistyön oletettiin syvenevän, mutta tänään tilanne on toinen. Ukrainan sodan ja Krimin miehityksen myötä turvallisuuspoliittinen tilanne on Euroopassa kireämpi kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen.
– Näin jälkeenpäin ajateltuna EU-jäsenyys oli erittäin hyvä ratkaisu. Unionin ulkopuolella olisimme nyt harmaalla vyöhykkeelle aggressiivisen Venäjän naapurina, Jaakonsaari sanoo.
Paavo Väyrynen toimi EU-kansanäänestyksen aikaan keskustan kansanedustajana ja kuului jäsenyyden äänekkäimpiin vastustajiin. Hän sanoo varoittaneensa jo tuolloin, ettei Suomi voi ylläpitää EU:ssa yhtä hyviä poliittisia ja taloudellisia suhteita Venäjään kuin unionin ulkopuolella.
– Jäsenyys heijastuu nyt kielteisesti Venäjä-suhteisiimme. Jos olisimme saaneet itse päättää, emme olisi ryhtyneet asettamaan pakotteita Venäjälle. Meihin ei olisi myöskään kohdistunut vastapakotteita, nykyisin europarlamentaarikkona vaikuttava Väyrynen sanoo.

”KAIKKI UHKAKUVAT TOTEUTUIVAT”

Paavo Väyrysen mielestä 20 vuotta sitten esiin nostetut uhkakuvat EU-jäsenyydestä ovat toteutuneet.
– Hyödyt ovat jääneet saavuttamatta, mutta haitat ovat toteutuneet, Väyrynen tiivistää.
Etenkin elinkeinoelämä korosti, että jäsenyys avaa suomalaisille yrityksille tien EU:n sisämarkkinoille. Tämä toisi lisää talouskasvua ja uusia työpaikkoja.
– Olisimme päässeet EU:n sisämarkkinoille ilman jäsenyyttäkin, koska Suomi kuului jo Euroopan talousalueeseen. Jos emme olisi liittyneet, meillä olisi säilynyt itsenäinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, kauppapolitiikka, maatalouspolitiikka ja aluepolitiikka. Emme olisi joutuneet mukaan ylikansalliseen päätöksentekoon, Väyrynen toteaa.
Väyrynen uskoo, että Suomen poisjäänti olisi saanut myös Ruotsin hylkäämään unionin. Hänen mukaansa tämä oli antanut mahdollisuuden muodostaa Pohjolan yhteisön, eräänlaisen Euroopan Kanadan. Väyrysen mielestä EU:n keskeinen ongelma on, että valtaa on keskitetty liikaa unionin toimielimille.
– Esimerkiksi aluepolitiikka on hyvin tehotonta, kun rahat kierrätetään Brysselin kautta. Päätösvaltaa pitäisi palauttaa jäsenmaille ja estää unionia puuttumasta liiaksi jäsenmaiden asioihin.

”EU VAUHDITTI KANSAINVÄLISTYMISTÄ”

Yritysten pääsy EU:n sisämarkkinoille on ollut Liisa Jaakonsaaren mielestä tärkeä asia viennistä riippuvaiselle pienelle maalle. Toisaalta jäsenyyden taloudellisia hyötyjä ei ole yhtä helppoa mitata kuin turvallisuuden parantumista.
– Se on kuitenkin kiistatonta, että EU:ssa Suomesta on tullut aidosti kansainvälinen maa, josta ihmiset lähtevät ja tulevat tänne tekemään töitä ja opiskelemaan. Erasmus-opiskelijavaihto on tästä oiva esimerkki, Jaakonsaari sanoo.
Siitä Jaakonsaari on kuitenkin huolissaan, että jäsenyyden alkuaikoina vallinnut yhteishenki on saanut tehdä EU:ssa tilaa kansalliselle itsekkyydelle.
– Jokainen jäsenmaa vetää kotiin päin niin paljon kuin pystyy. Esimerkiksi hallitusten edustajista koostuvasta Eurooppa-neuvostosta on tullut päätöksentekoa jarruttava elin. Suuriin kysymyksiin löytyy vastauksia aivan liian hitaasti.
Monissa maissa kannatustaan lisänneet oikeistopopulistiset puolueet pahentavat Jaakonsaaren mielestä tilannetta entisestään. Paineiden alla hallitukset tekevät entistä korostetummin kansallisesta edusta lähtevää politiikkaa.

”EUROALUE PAHIN PETTYMYS”

Jaakonsaari ja Väyrynen ovat yhtä mieltä siitä, että Euroopan talous- ja rahaliitto EMU on ollut paha pettymys.
– Hienot tavoitteet vakaudesta, kasvusta ja työllisyydestä eivät ole toteutuneet, päinvastoin. Talous- ja rahaliiton rakentaminen jäi kesken, Jaakonsaari sanoo.
– Euroon siirtyminen oli paha virhe ennen muuta sen vuoksi, että siinä on mukana liian erilaisia kansantalouksia, Väyrynen toteaa.
Väyrynen varoittaa, että nykymenolla euroalue kehittyy velkaunioniksi, jossa valtiot joutuvat vastaamaan toistensa veloista. Hän tekisi täyskäännöksen ja purkaisi rahaliiton siten, että kaikki euro-alueen maat tai ainakin osa niistä ottaisi jälleen käyttöön kansalliset valuutat.
Väyrynen haluaa järjestää Suomessa kansanäänestyksen euroalueeseen kuulumisesta ja kerää nimiä asiaa vaativaan kansalaisaloitteeseen.
– Euroalueen jäsenyys on aiheuttanut meille suurta taloudellista vahinkoa ja vaikeuttaa kansantaloutemme tervehdyttämistä. Oma valuutta auttaisi meitä palauttamaan Suomen kilpailukyvyn nopeasti.
Väyrysen mukaan kansalaisten arkeen markan todennäköinen devalvoituminen heijastuisi vain tuontihintojen nousuna. Tämä suuntaisi kysyntää kotimaisiin tuotteisiin, elvyttäisi taloutta ja lisäisi työpaikkoja.

TYYTYMÄTTÖMYYS EUROON KASVAA

Paavo Väyrynen on tyytyväinen siihen, että keskustelu Suomen eurojäsenyydestä on saanut entistä kriittisempiä sävyjä.
Esimerkiksi eurojäsenyyttä virkamiehenä valmistellut Sixten Korkman myöntää uudessa Väärää talouspolitiikkaa -kirjassaan, että nykyisestä näkökulmasta eurojäsenyys oli virhe. Samaa mieltä on demarivaikuttaja Tapio Bergholm, joka haluaisi käynnistää keskustelun euroalueen hallitusta purkamisesta.
– Moni suhtautuu euroon myönteisesti, koska on tutustunut asiaan vain pinnallisesti. Mielipide muuttuu, jos asiaan perehtyy kunnolla, Väyrynen sanoo.
Jaakonsaaren mielestä talous- ja rahaliiton valuviat ovat vielä korjattavissa. Hän huomauttaa, että kriisitilanteissa euroalue ja koko 28 jäsenvaltion unioni ovat onnistuneet aina tiivistämään rivinsä.
– EU:lla on tietynlainen onnistumisen pakko. Globaali maailma on armoton, eikä yksikään maa pysty yksin ratkaisemaan ilmastonmuutoksen, kansainvälisen rikollisuuden tai pakolaisuuden kaltaisia isoja ongelmia. On pakko toimia yhdessä.
Jaakonsaaren mielestä pienestä koostaan huolimatta Suomi on pystynyt vaikuttamaan EU:ssa. Viime aikoina on kuitenkin tapahtunut muutos.
– Ainakin itselleni on jäänyt syrjään vetäytymisen fiilinki. Suomi ei pyri enää päätöksenteon ytimeen, mikä heikentää vaikuttamismahdollisuuksia.
Väyrysen mielestä Suomen mahdollisuudet vaikuttaa ovat olleet aina vähäiset.

Matti Remes
Kuvat: Istockphoto ja Euroopan parlamentti

Europarlamentaarikot Liisa Jaakonsaari ja Paavo Väyrynen keskustelivat 20.11.2015 jäsenyyden tuomista hyödyistä ja haitoista TSL järjestämässä tilaisuudessa. Katso tästä Jaakonsaaren ja Väyrysen koko keskustelu.