Digitaidot ovat työelämän perustyökaluja

Digitalisaatio muuttaa työelämää, ja digitaidot ovat työntekijöille arvokasta pääomaa. Puutteet osaamisessa puolestaan hankaloittavat niin työnsaantia, työpaikan vaihtamista kuin nykyisessä työssä etenemistä. Työväen Sivistysliiton Työelämän digitaidot -hankeen tarkoituksena on tukea erityisesti työikäisiä jatkuvan oppimisen katveessa olevia aikuisia digitaalisen osaamisensa kehittämisessä.

– Meille on tullut jäsenjärjestöistä toivetta lyhyistä valinnaisista digimoduuliopinnoista, jotka olisivat mahdollisimman helposti tartuttavia, tiettyihin spesifeihin aiheisiin keskittyviä ja helppoja tehdä työn ohella. Tähän tarpeeseen halusimme vastata, perustaitokoulutuksen asiantuntija Pinja Kuusenaho TSL:stä avaa hankkeen taustoja.

Kuusenaho muistuttaa, että mikäli nyt ei päivitä omaa digiosaamistaan, muuttuu se koko ajan vaikeammaksi digitalisaation edetessä huimaa vauhtia.

– Tänä päivänä työssä kuin työssä tarvitaan digitaitoja, ja opintokokonaisuuden tavoite on antaa osallistujille varmuutta omaan osaamiseensa. Silloin on myös helpompi suunnitella tulevaa, hakea uusia töitä tai lähteä vaikka opiskelemaan.  Kaksivuotisen hankkeen rahoittaa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa), ja sen toteuttaa TSL yhdessä TJS Opintokeskuksen kanssa. Hanke päättyy vuoden 2024 lopussa.

Laaja katsaus perusdigiasioista

Työelämän digitaidot -kokonaisuus koostuu kymmenestä moduulista, jotka opiskelija voi suorittaa omaan tahtiin etänä.

Moduuleista ainoastaan ensimmäinen, jossa käydään läpi omaa opiskelijuutta, itseä oppijana ja opiskelijana sekä ohjataan tekemään digiosaamisen tarvekartoitusta, on kaikille pakollinen. Loput yhdeksän eri digitaitoihin keskittynyttä moduulia ovat valinnaisia. Niistä voi suorittaa kaikki tai vain haluamansa.

– Moduulien teemat on valittu aika laidasta laitaan. On ohjelmien käyttöä ja yleistä tietoutta, mutta myös monilukutaitoa. Tavoitteena on, että osiot suoritettuaan opiskelija osaisi helpottaa omaa arkeaan ja ymmärtäisi, millä tavalla laitteita ja ohjelmia voisi käyttää parhaalla tavalla hyväkseen, Pinja Kuusenaho sanoo.

Moduuleissa monet tehtävät on pyritty linkittämään opiskelijoiden omaan työnkuvaan, ja opiskelijoille on annettu tehtäväksi miettiä, miten he pystyisivät hyödyntämään opintoja omassa työssään.

– Toimihenkilöt todennäköisesti käyttävät esimerkiksi erilaisia pilvipalveluita ja tekevät erilaisia dokumentteja, mutta tehdas- ja tuotantotyöympäristöissä digityöt voivat olla hyvin spesifejä ja meidän olisi tosi hankala edes selvittää, millaisia taitoja kyseisessä työssä tarvitaan, perustaitokoulutuksen asiantuntija Janne Laulumaa TSL:stä sanoo.

Tekoäly käyttöön omassa työssä

Turvallisuusalalla työskentelevä Kristian Lohk luki digiopinnoista ammattiliiton uutiskirjeestä. Hän päätti ilmoittautua mukaan, koska moduuleja voi suorittaa etänä pikkuhiljaa vapaa-aikana mihin vuorokauden aikaan tahansa. Työssään Lohk käyttää sähköpostia, nettiä ja toimisto-ohjelmia sekä erityisesti turvallisuusalalle suunniteltuja valvontaohjelmia.

– Jos vähän koodauksen alkeita pääsisi opettelemaan, käyttämään tekoälyä ja päivittämään perustoimisto-ohjelmien käyttöä, koska ne ovat aina hyödyllisiä taitoja, Lohk kertoo toiveistaan opintomoduulien suhteen. 

Lohk uskoo, että niin digitaidot, tekoälytietämys kuin verkostoitumistaidot ovat aina tarpeellisia ja varsinkin, jos hän joskus tulevaisuudessa vaihtaisi alaa.

Myös Pekka Nevalaiselle tärkein kannustin osallistua Työelämän digitaidot -opintokokonaisuuteen oli mahdollisuus opiskella omaan tahtiin ajasta ja paikasta riippumatta. Iin seurakunnassa vastaavana lastenohjaajana työskentelevä Nevalainen kertoo, että töissä hän hoitaa digitaalisesti muun muassa erilaisia ilmoittautumisia, viestintää ja tilavarauksia.

Nevalainen toteaa, että vaikka hänellä oli jo valmiiksi aika vahvat digitaaliset valmiudet, halusi hän saada uusia vinkkejä ja näkökulmia asioihin. Kymmenestä moduulista hän on suorittanut nyt yhdeksän, ja esimerkiksi tekoälystä on tullut hänelle osa omaa työtä.

–  Olen sen verran vanhempaa sukupolvea, että se oli itselleni kokonaan uutta, mutta nyt jos on vaikka hartausidea hukassa, voin näppäillä tekoälylle sopivia sanoja ja sieltä tulee hyviä ideoita ja vinkkejä, joita voin sitten soveltaa.

Kirjoittamisen taidot -osiossa puolestaan Nevalainen pääsi pohtimaan sitä, minkälainen kirjoittaja hän itse on. Työssään hän kirjoittaa välillä hartauksia lehteen. Vaikka osio ei suoraan liittynyt digitaitoihin, kokee Nevalainen, että myös kirjoitusosaamisen kehittämisestä oli hänelle hyötyä.  

Pelko digitaitojen riittämättömyydestä vaivaa

Tähän mennessä opinnot on aloittanut noin sata opiskelijaa. Janne Laulumaa kertoo, että osa on tullut koulutukseen päivittämään osaamistaan tai varmistamaan, että omat tiedot ovat ajan tasalla. Esimerkiksi opetusmaailmassa digitalisaatio etenee harppauksin, mutta oppilaitokset eivät välttämättä kouluta opettajia digiasioista.

– Jos ajatellaan vaikka yläasteen tai opistotason opettajia, niin he ovat oman ammattitaitonsa puolesta tänä päivänä aika kovassa paineessa. Nuorten osaaminen on heille haaste, sillä opettajien pitäisi kuitenkin olla niitä uskottavia asiantuntijoita, Laulumaa sanoo.

Osa on lähtenyt mukaan, koska heillä on epävarma olo siitä, mitä ovat työelämän digitaidot ja mitä jokaisen pitäisi tänä päivänä osata.  

– Jotkut ovat tulleet mukaan helpottaakseen tai nopeuttaakseen omaa työskentelyään tai oppiakseen käyttämään eri ohjelmia monipuolisemmin, Pinja Kuusenaho sanoo.  

Kuusenaho mainitsee, että yllättävän moni opiskelijoista on ollut samoissa työtehtävissä hyvin pitkään, jopa vuosikymmeniä.

–  Moni ehkä kokee osaavansa oman työnsä todella hyvin ja laaja-alaisesti, mutta heillä voi olla pelko siitä, osaavatko ja uskaltavatko hakea uusia töitä, markkinoida omaa osaamistaan ja kertoa, mitkä ovat omat taidot digisektorilla.  On varmasti myös heitä, jotka haluaisivat muutosta ja hakevat opinnoista varmistusta omiin kykyihin ja uskallusta tulevaisuuden muutokseen ja suunnitteluun, Kuusenaho sanoo.