Leikkaukset vievät pohjaa YK-järjestöjen työltä

Kuluva vuosi 2015 on globaalin vastuunkannon kannalta merkittävimpiä pitkään aikaan. Samanaikaisesti Suomen hallituksen leikkaukset kehitysyhteistyöstä osuvat rajuimmin YK-järjestöihin. 

Syyskuussa 2015 YK:n yleiskokouksessa vahvistettiin uusi laajalti kiitetty kestävän kehityksen tavoiteohjelma, jolla on keskeinen rooli maailman monisyisten ongelmien ratkaisemisessa. Joulukuussa 2015 Pariisissa päätetään maailman tulevaisuuden kannalta keskeisestä ilmastosopimuksesta.

Samalla, kun sitoudumme kunnianhimoisiin tavoitteisiin ja vaadimme muilta mailta suurempaa sitoutumista maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisuun, vähennämme omaa panostustamme työhön: hallituksen kehitysyhteistyöleikkaukset osuvat rajuiten juuri näitä tavoitteita ja sopimuksia edistäviin YK-järjestöihin, joiden tuesta leikataan ensi vuoden alusta yli 60 prosenttia.

YK-järjestöt ovat keskeisessä roolissa uusien kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanossa ja seurannassa. Ne ovat myös avainasemassa pakolaisten tilanteen parantamisessa ja pakolaiskriisin ratkaisemisessa.

Hauraissa maissa ja konfliktialueilla YK-järjestöt ovat usein ainoita, joilla on jatkuvasti työntekijöitä paikan päällä ja siten mahdollisuus tehokkaisiin toimenpiteisiin myös vaikeina aikoina. Esimerkiksi Syyrian pakolaisia autetaan sekä maan sisällä että naapurimaissa selviämään sodan keskellä UNDP:n koordinoiman monitoimijarahaston Syria Strategic Response Planin kautta. Ohjelman toimeenpanoa kuitenkin hidastaa se, että tarvittavasta vapaaehtoisesta rahoituksesta on kasassa vasta kolmannes.

Globaaleihin ongelmiin tarvitaan yhteisiä ratkaisuja, ja meidän on oltava ratkaisuissa mukana paitsi oman hyvinvointimme, myös koko maailman kestävän tulevaisuuden vuoksi. Näin suuret leikkaukset eivät voi olla heijastumatta sekä YK-järjestöjen työhön että Suomen asemaan YK:ssa.

TUEN LOPPU LAMAUTTAA TOIMINNAN

Leikkaukset tarkoittavat myös monen keskeisen toimijan yleistuen täydellistä lopettamista. Suomi lopettaa tukensa muun muassa ympäristöjärjestö UNEPille, terveysjärjestö WHOlle ja AIDS-ohjelma UNAIDSille.

Ulkoministeriön mukaan osalle näistä järjestöistä annettaisiin hanketukea mahdollisuuksien mukaan. Mutta miten epävarmalla hanketuella pidetään yllä kestävän kehityksen vaatimia pysyviä rakenteita, ollaan läsnä nopeaa reagointia vaativissa kriisipesäkkeissä ja tehdään vaikkapa pitkäjänteistä rokotustyötä?

Myös järjestöiltä, joiden teemojen tukemiseen Suomi sanoo keskittyvänsä, leikataan kovalla kädellä: UN Womenin tuki laskee noin kolmasosan, väestörahasto UNFPAn tuki vähenee 46 prosenttia ja lastenrahasto UNICEFilta leikataan jopa 70 prosenttia yleistuesta. Demokratian ja oikeusvaltiokehityksen edistämiseksi toimivalle YK:n kehitysohjelma UNDP:lle tukea annettaisiin enää nimellisesti.

VALMISTELUSSA JA AVOIMUUDESSA PUUTTEITA

Huolestuttavaa leikkauksissa on paitsi niiden laajuus, myös niiden toteutustapa.

Päätökset on tehty niin nopealla aikataululla, ettei niiden vaikutusta ole ehditty riittävästi selvittää, eikä kohdentamisesta keskustella – mikä olisi välttämätöntä näin laajoissa leikkauksissa, jotta vaikutukset eivät olisi lamauttavia. Leikkaukset tulevat voimaan muutaman kuukauden varoitusajalla, mikä vaikeuttaa yhteistyökumppaneiden sopeutumista huomattavasti ja pakottaa rikkomaan jo tehtyjä sopimuksia.

Kestävien tulosten aikaansaaminen edellyttää vahvaa sitoutumista kaikilta kumppaneilta, eikä kehitystä voi saada aikaan tempoilevalla ja lyhytjänteisellä politiikalla. Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen tukien rajut leikkaukset ja vuosittaisten hakukierrosten jäädyttäminen tekevät myös monen kansalaisjärjestön kehitysyhteistyön liki mahdottomaksi. Näillä leikkauspäätöksillä viestitään, että kaikkia ei todellakaan tarvita näissä talkoissa.

Helena Laukko
Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja
Kuva: Suomen YK-liitto