Nouseeko kansanvalta kanveesista?

Kansanvallan korjaaminen edellyttää, että puolueet ottavat mallia uusista kansanliikkeistä.

Yhteiskunta, ihmisten käyttäytyminen ja tottumukset muuttuvat kovaa vauhtia, mutta poliittinen päätöksenteko ja hallinto eivät pysty tarjoamaan kansalaisille uusia vaikuttamisen kanavia. Demokratian viralliset toimijat ovat enemmän tai vähemmän kanveesissa.

Näin tylyn johtopäätöksen tekevät pitkään politiikassa vaikuttaneet Jouni Backman ja Liisa Hyssälä, jotka laativat keväällä Sitralle työpaperin Kansanvallan peruskorjaus.

Vanhempana neuvonantajana Sitrassa toimivat Backman ja Hyssälä haastattelivat raporttinsa pohjaksi yli sata suomalaista vaikuttajaa politiikassa, taloudessa ja hallinnossa.

– Haastattelujen keskeinen viesti oli, etteivät maatalous- ja teollisuusyhteiskunnan aikakausilla kehitetyt päätöksenteon rakenteet ja toimintatavat toimi enää nykyisessä, saati tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa, Backman sanoo.

PUOLUEISSA ENITEN UUDISTETTAVAA

Backmanin löytää ongelmia kaikilta poliittisen päätöksenteon ja hallinnon tasoilta. Vain kunnat saavat häneltä osittaisen synninpäästön.

– Kunnat ovat uudistaneet toimintaansa huomattavasti enemmän kuin valtionhallinto. Kansalaisten kuulemista on lisätty. Lisäksi edistyksellisissä kunnissa on otettu käyttöön asiakaslähtöisiä prosesseja, kuten osallistavaa budjetointia ja erilaisia kansalaisraateja.

Etenkin puolueilla on Backmanin mielestä peiliin katsomisen paikka. Aiemmin julkiseen keskusteluun nousevat teemat ja aloitteet tulivat yleensä puolueilta tai etujärjestöiltä. Nyt päätöksenteon pohjana olevan agendan syntymistä on entistä vaikeampi hahmottaa.

– Tilannetta hämärtävät entisestään viestintä- ja vaikuttamistoimistot, jotka tuovat maksua vastaan asioita päätöksenteon agendalle. Tällainen ostettu vaikuttaminen on ongelmallista siksikin, että se tapahtuu usein näkymättömissä. Kohteena ovat virkamiehet ja poliittiset päättäjät.

Ammattimainen lobbaustoiminta näyttää rantautuneen Suomeen tukevasti. Backmanin mielestä nyt näkymättömissä olevaa vaikuttamista saataisiin hieman esille, jos Suomeen luotaisiin kattava lobbausrekisteri.

KANSANLIIKKEITÄ EI SOVI VÄHÄTELLÄ

Kansanvallan tilaa heikentää Jouni Backmanin mielestä myös median murros. Aiemmin tiedotusvälineet toimivat poliittisen päätöksenteon vahtikoirana. Nyt perinteinen asetelma on murenemassa, kun valeuutiset ja tietojen vääristely yleistyvät.

Donald Trump on tästä ääriesimerkki.

– Totuudesta ei ole niin väliä. Kyse on perinteisestä propagandasta, jota jo Göbbels aikanaan harjoitti. Sillä pystytään ohittamaan järjestäytynyt keskustelu ohi puolueiden.

Näin tapahtui esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa, joissa valtaan nousivat aivan uudenlaiset liikkeet. Suomessa keskustelua ohi puolueiden yrittää Harry Harkimon perustama Liike Nyt.

Backman varoittaa vähättelemästä tällaista uudentyyppistä toimintaa.

– Kansanliikkeiden johtajien motiivit voi aina kyseenalaistaa. Liikkeisiin osallistuvien ihmisten määrä on kuitenkin suurempi kuin puolueiden aktiivijoukko.

Backmanin mielestä kansanliikkeet sisältävät siemeniä, jotka voivat olla uhka perinteisille puolueille.

– Puolueiden tulisikin omaksua nykyistä rohkeammin kansanliikkeiden uudentyyppisiä toimintatapoja. Näin ne pääsisivät lähemmäksi ihmisten arkea.

UUDENLAINEN LUOKKAJAKO UHKAA

Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtori Teppo Eskelinen on huolissaan siitä, että kansalaisten yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon ovat kaventumassa. Poliittiseen filosofiaan perehtyneen tutkijan mukaan Suomeen on syntymässä uudentyyppinen luokkajako, jossa parempiosaisilla on taloudellisen resurssien ohella myös enemmän aikaa vaikuttaa yhteisiin asioihin.

– Aristoteles sanoi aikoinaan, että demokratiaan osallistuminen edellyttää aikaa. Niinpä siinä voivat olla mukana vain vapaat miehet. Nyt asia tulisi kääntää päinvastoin ja kysyä, miten varmistetaan, että kaikilla on aikaa ja resursseja osallistua halutessaan demokraattiseen päätöksentekoon, Eskelinen sanoo.

Hän huomauttaa, että jo kuntatasolla vaikuttaminen vaatii runsaasti aikaa, kun asioista on otettava selvää ja oltava yhteydessä eri tahoihin.

– Tähän ei ole aikaa, jos mennään siihen, että eläminen edellyttää usean työn tekemistä tai jos lastenhoidon kaltaiset palvelut on järjestetty huonosti.

RAHAPOLITIIKASTA PÄÄTTÄVÄT TEKNOKRAATIT

Teppo Eskelinen on tutkinut pitkään demokratiaan liittyviä kysymyksiä kansallisella, EU- ja globaalilla tasolla. Marraskuussa häneltä ilmestyy aiheeseen pureutuva kirja Demokratia utopiana ja sen vastavoimat (Vastapaino).

Eskelisen mukaan suurimpia ongelmia on se, että monet ihmisten arkeen vaikuttavista asioista ovat lipuneet demokraattisen päätöksenteon ulkopuolelle.

– Virkakoneiston, etenkin valtiovarainministeriön valta on kasvanut suureksi. Siellä määritellään esimerkiksi tiukat budjettikehykset, joiden puitteissa julkisen talouden asioista voidaan päättää.

Myös monet kansainväliset talouden järjestelyt kaventavat Eskelisen mielestä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. EU-tasolla ongelmallisin on Euroopan keskuspankin rooli.

– EKP on jo lähtökohtaisesti eristetty demokraattisesta päätöksenteosta. Rahapolitiikasta päättävät teknokraatit.

Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia kaventavat myös kylmän sodan jälkeen tehdyt kansainväliset kauppasopimukset.

– Näissä sopimuksissa on otettu huomioon erityisesti yritysten edut. Lisäksi ne on laadittu niin, että muutosten tekeminen demokraattisen päätöksenteon keinoin on erittäin vaikeaa. Siksi näitä sopimuksia kutsutaan usein uudeksi perustuslaillisuudeksi.

Matti Remes
Kuva: Istockphoto