Vaikuttajanaisten verkostot tiivistyvät

Naisten osuus rauhanvälittäjistä kasvaa. Viime vuosina eri maiden rauhanvälittäjänaiset ja Afrikan naisjohtajat ovat verkostoituneet.

Naiset ovat konflikteissa sekä uhreja että osapuolia, mutta he ovat muodostaneet rauhanneuvottelijoista vähemmistön. Tilanne on muuttumassa.

Ulkoasiainneuvos Sirpa Mäenpään mukaan Afrikassa naiset ovat jo kauan toimineet rauhanvälitystehtävissä. Mäenpää työskentelee ulkoministeriössä rauhanvälityksen johtavana asiantuntijana. Hän oli Suomen suurlähettiläs Addis Abebassa Etiopiassa vuosina 2013–2016.

– Naisten tulee päästä neuvottelupöytiin, jotta he voivat ajaa tärkeiksi kokemiaan asioita, Mäenpää sanoo.

Afrikan unioni AU perusti viime vuonna naisten rauhanvälitysverkoston. Sen jäsenistä osa on entisiä valtionpäämiehiä, ulkoministereitä tai diplomaatteja, jotka ovat käytettävissä nopeasti eteen tuleviin välitystehtäviin. Toiset ovat paikallisesti yhteisöissään toimineita aktiiveja, joita AU etsii, kouluttaa ja akkreditoi.

Nigerialainen nuori Fatima Astira tukee Boko Haramilta vapautettujen tyttöjen palaamista yhteisöönsä. Ghanan entinen ulkoministeri Hanna Tetteh työskentelee Etelä-Sudanin rauhanneuvottelujen pääneuvottelijana yhdessä Algerian entisen ulkoministerin Ramtane Lamamran kanssa. Keski-Afrikan tasavallan entinen presidentti Catherine Sampa-Panza johti maataan keskellä konfliktia.

– Kun Etelä-Afrikassa siirryttiin enemmistövaltaan, rauhanvälittäjänaiset lievensivät heimojen välisiä jännitteitä, ettei maa liukuisi sisällissotaan. Eikä se liukunutkaan, Mäenpää sanoo.

NAISET PAINOTTAVAT SOSIAALISIA OIKEUKSIA

Naisrauhanvälittäjäverkostoja alettiin perustaa vuoden 2015 lopulla. Ensin perustettiin pohjoismainen verkosto ja sen jälkeen afrikkalainen verkosto. Välimeren alueella toimivan verkoston kokoavana voimana toimii Italia. Verkostot ovat keskenään yhteistyössä.

YK:n pääsihteeri António Guterres lupasi kaudellaan nimetä rauhanvälityksen korkeimpiin tehtäviin tasapuolisesti naisia ja miehiä. Tällä kannalla on myös Afrikan Unioni.

Naisten tulo rauhanvälittäjiksi lisää naisten nimeämistä myös neuvotteluosapuoliksi.

– Norjalaisina rauhanvälittäjinä toimi aikaisemmin pääasiallisesti miehiä. Neuvotteluosapuolet sanoivat, että koska te olette miehiä, niin sitä ovat myös meidän neuvottelijamme. Kun Norja koulutti naisia välitystehtäviin, myös osapuoliksi tuli naisia. Sirpa Mäenpää kertoo.

Tuovatko naiset neuvotteluihin jotain lisäarvoa? Mäenpää ei halua tehdä yleistyksiä, mutta joitakin eroja on. Naiset eivät yleensä neuvottele tulitaukojen yksityiskohdista, koska aseelliset ryhmät sopivat niistä keskenään. Naiset painottavat sosiaalisia asioita kuten oikeutta koulutukseen. Pöydissä sovitaan rauhan myötä tulevista yhteiskunnallisista muutoksista, joihin liittyy naisille tärkeitä oikeuksia.

– Naiset ovat aktiivisia rauhansopimusten toteutuksessa. He voivat edellyttää, että konfliktimaiden luonnonvaroista saatavat tulot kanavoituvat budjettiin, jolloin niiden käyttöä voidaan seurata.

VÄKIVALTA ON RAAISTUNUT

Naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta konflikteissa on raaistunut. Se ei tule näkyväksi, ellei myös uhreja kuulla.

– Kun Kolumbian rauhanneuvotteluja käytiin Havannassa, sinne vietiin seksuaalista väkivaltaa kokeneita paikallisia ihmisiä. Kun he kertoivat kokemuksistaan, sillä oli suuri vaikutus, Sirpa Mäenpää kertoo.

Hän oli Jutta Urpilaisen kanssa tämän vuoden alussa Addis Abebassa. Heille kerrottiin, että nyt naisia ja lapsia tapetaan tarkoituksellisesti osana sotaa, kun ennen heitä säästettiin.

Ulkoministeri Timo Soini nimitti Urpilaisen vuosi sitten ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustajaksi.

– Kansanedustajana ja entisenä valtionvarainministerinä Jutta avaa isompia ovia ja pääsee keskustelemaan korkeammalle tasolle kuin minä, joka olen tavallaan virkamies. Me täydennämme toisiamme, minä teen taustatöitä ja välitän hänelle tietoa.

AFRIKAN NAISJOHTAJAT VERKOSTOITUIVAT

UN Women, Arfikan Unionin komissio ja Saksan YK-edustusto perustivat vuosi sitten Afrikan naisjohtajien verkoston, African Women Leaders Network AWLN:n, edistämään naisten johtajuutta Afrikan muutoksessa kohti vakautta ja rauhaa.

UN Womenin toiminnanjohtajan Phumzile Mlambo-Ngcukan mukaan verkosto pyrkii vaikuttamaan afrikkalaisten naisten ja tyttöjen elämään estämällä konflikteja sekä edistämällä taloudellista kasvua ja kehitystä.

Suomen UN Womenin toiminnanjohtaja Elina Multanen kertoo, että AWLN-verkosto nostaa esille naisten työn ja vaikuttamisen merkitystä omissa maissaan ja koko maanosassa.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, Agenda 2030:een, kuuluvat myös sukupuolten tasa-arvon toteutuminen sekä naisten ja tyttöjen oikeudet. Multasen mukaan Afrikan maita ei kuitenkaan voi niputtaa, koska niiden kehitystasot ovat hyvin erilaiset.

Monilla vähiten kehittyneillä mailla on haasteita juuri naisten ja tyttöjen asemassa. Tyttöjen ihmisoikeuksia loukataan silpomalla heidän sukuelimensä, tai heidän koulutiensä katkeaa lapsiavioliittojen vuoksi.

– Lisäksi näissä maissa naisilla ei ole miesten kanssa yhtäläisiä oikeuksia esimerkiksi omistaa ja hallita maata ja muita tuotantoresursseja tai osallistua poliittiseen päätöksentekoon ja rauhanrakennukseen.

Tiina Pelkonen
Kuva: Sirpa Mäenpää