Digitalisaatio ei ole oikotie tasa-arvoon

Työn tekemisen tavat muuttuvat, kun digitalisaatio myllää yhteiskuntaa ja työelämää. Myös tasa-arvon eteen on ponnisteltava muutoksessa.

Saksalainen professori Gesche Joost on tutkinut verkkoaktivismia sukupuolierojen näkökulmasta. Hän on myös perehtynyt ”hakkerileideihin”, jotka ovat eettisin perustein toimivia itsenäisiä koodariryhmiä.

Tutkimusten mukaan verkkohyökkäysten kohteena on useammin nainen kuin mies. Neljäsosaa verkossa toimivista naisista vakoillaan tai häiritään seksuaalisesti. Vihapuhujat ovat jopa viisi kertaa useammin miehiä.

Verkon ohjelmoijista ylivoimainen enemmistö on miehiä. Tämä koskee ammattilaisohjelmoijien lisäksi niin vapaasti muokattavia sivuja kuin wikipediaakin, jonka tyypillinen muokkaaja on noin kolmekymmenvuotias mies.

Pohjoismaiden neuvostossa työskentelevän Hrannar Arnarssonin mukaan elämme verkkotodellisuudessa, jossa kolmikymmenvuotiaiden miesten jättiyritykset rakentavat uusia maailmoja omine lakeineen. Tähän ovat Arnarssonin mukaan alistuneet myös poliittiset päättäjät, jotka tyytyvät vain kyselemään yrityksiltä sääntöjen muuttamisesta, vaikka juuri he ovat niitä, joilla on äänestäjien antama valta päätöksentekoon.

Tasa-arvon näkökulmasta kyse on tulevaisuuden kehityksen rakentamisesta. Suomessakin julkisia tutkimus- ja kehitystukia annetaan selvästi enemmän miespainotteisille teknisille aloille verrattaessa naispainotteisen sosiaalialan innovaatioiden kehittämiseen.

TAANTUVATKO SUKUPUOLIROOLIT VERKOSSA?

Mies on useimmiten koodaaja ja kehittäjä, mutta mistä vihapuheiden yleisyys johtuu? Onko nainen puolestaan tyypillisesti uhri ja kohde, mutta toimijaksi ryhtyessään leimallisesti eettinen ja moraalinen aktivisti?

Mitä tasa-arvotietoisuuden ja kaikkien vapauksien puolesta taistelevan feminismin luomiseksi voi tehdä verkossa?

Digiosallistumisen mahdollisuuksia voi vahvistaa. Tietoisuutta kyberväkivallasta voi kehittää. Tietoisuutta naisiin ja tyttöihin kohdistuvasta kyberväkivallasta voi lisätä.

Jokaisen on myös mahdollista määritellä itsensä verkossa positiivisesti ja rakentavasti ilman vihapuhenormeja. Tämäkin edellyttää tietoisuutta ja taitoja, kuten saksalainen sosiologi Tanja Carstensen on huomauttanut.

TYÖN JA TASA-ARVON RAKENTEITA VOI KEHITTÄÄ

Digitalisaation mahdollistama etä- tai kotityöskentely tietotyön eri tehtävissä liittyy kotitöiden jakamiseen perheissä. Enimmäkseen naiset edelleen hoitavat kotityöt.

Ajatusta voi viedä pidemmälle. Digitalisaatio auttaa siivoamaan, mutta kuka vahtii robottia, vai onko sekin jatkossa pääosin naisten tehtävä?

Tanskan ammatillisessa keskusjärjestössä LO:ssa työskentelevä asiantuntija Tine Skov Jensen on nostanut esiin, että miehet ja naiset työskentelevät enemmän, kun työajat muuttuvat joustavammiksi. Miehiä kuitenkin palkitaan tästä palkankorotuksilla. Työnantajien mukaan naiset käyttävät joustavuutta perhe-elämän hyväksi, mutta heitä ei palkita miesten tavoin, vaikka todellisuudessa hekin siis työskentelevät enemmän.

Sukupuolesta riippumatta kaikki kokevat työn joustavoituessa, että töiden saavutettavana täytyy olla aina. Naiset hakeutuvatkin mieluummin osa-aikatöihin, mikä ei ole ratkaisu epätasa-arvoon.

Joustavuus on myös eri aloilla erilaista. Suorittavan työn tekijät esimerkiksi naisvaltaisilla palvelualoilla eivät voi työskennellä etänä.

Ratkaisuja on kuitenkin olemassa. Nykyisten lainsäädäntö- ja työmarkkinakeinojen lisäksi on esimerkkejä siitä, kuinka yksin työskentelevät järjestäytyvät ja neuvottelevat työoloistaan yhdessä.

TASA-ARVOTYÖTÄ DIGIMAAILMASSA

Tasa-arvolla viitataan usein naisten ja miesten tasa-arvoon. Se on kuitenkin paljon muutakin. Esimerkiksi eri ikäryhmien, eri osaamistason ryhmien ja eri yhteiskuntaluokkien välinen tasa-arvo vaihtelee digitalisaation myötä.

Digimaailmassakin ovat voimassa samat lait ja velvoitteet kuin todellisessa maailmassa. Esimerkiksi puolueet, kunnat ja opettajat ovat tässä keskeisiä toimijoita. Tämän kaltaiset yhteiset instituutiot kuitenkin verkosta puuttuvat. Se edellyttäisi kansainvälisten organisaatioiden, kuten YK:n, ymmärrystä verkosta ja sopimista toiminnan säännöistä.

Mitkä tahot toimivat tulevaisuuden soihdunkantajina verkon demokratiainstituutioiden kehittäjinä?

Instituutioita odotellessa voi järjestäytyä aktiivisena kansalaisena. Kun Facebook poisti imetyskuvia, kuluttajien liike sai aikaan sen, että Facebook ei poista enää kuvia. Myös pakolliseksi tehty rekisteröityminen Facebookin käyttäjäksi vain joko nais- tai miessukupuolen edustajana on muuttunut käyttäjäprotestien myötä.

On siis löytynyt riittävän järjestäytynyttä liikettä sekä sukupuolten tasa-arvon että moninaisuuden edistämiseksi. Liikehdintä on muuttanut välineitä, vaikka ne ovat jättiyritysten hallinnassa ja niiden päätuotteita.

HASHTAG-AKTIVISMIA

Gesche Joostin esiin nostama koodariryhmä ”hakkerileidit” (Hacker Ladies) on esimerkki voimaannuttavasta vastaliikkeestä. Leidit ovat itsenäisiä, osaamistaan jakavia tekijöitä, joiden päämäärät ovat eettisiä. He koodaavat itse omia ohjelmiaan ja suunnittelevat designinsä eettisin perustein. He ovat esimerkiksi kehittäneet paidan yksin asuville henkilöille, joilla on jatkuva riski sairaskohtaukseen. Paita tunnistaa yksinkertaisten liikkeiden kautta kohtauksen ja kutsuu apua.

Hakkerileidien lisäksi on muitakin sosiaalisia ja eettisiä koodareita. Kuuromykän henkilön kommunikointia helpottavat hanskat, jotka kääntävät käden eri osiin kirjain kirjaimelta naputetun viestin kuulijan kielelle bluetoothin kautta tekstiviestinä. Tätä voi seurata Facebookissa: Lorm Hand.

Vaikka algoritmit vaikuttavat paljon elämäämme, verkko myös luo mahdollisuuksia feminismin näkyväksi tekemiseen. Nykyään voidaankin puhua hashtag-aktivismista. Tästä on esimerkkinä #notokay-tunnisteen käyttäminen osana vapaata kampanjaa, jossa kerrotaan häirinnästä.

Sosiaalisia ongelmia ei kuitenkaan ratkaista pelkästään teknologialla. Tämä voi kuitenkin avata mahdollisuuden tuoda esiin tasa-arvoa uusissa yhteyksissä.

Inari Juntumaa, koulutuspäällikkö

Kirjoittaja osallistui digitalisaatiota tasa-arvon näkökulmasta käsitelleeseen pohjoismaiseen konferenssiin Reykjavikissa lokakuussa 2016.