Työelämäohjaajat ovat itse aikanaan löytäneet Suomessa oman polkunsa työllistyä, ja nyt he haluavat auttaa muita samassa tilanteessa olevia.
Vertaistuki auttaa oman uran löytämisessä
Tieto vaihtoehdoista ja suomalaisesta työelämästä edistää pitkään pois työelämästä olleiden maahanmuuttajien työllistymistä.
Työ on Suomessa ensisijainen tapa kiinnittyä yhteiskuntaan. Myös Työväen Sivistysliitto TSL:n tavoite on, että kaikki pääsisivät yhdenvertaisesti osallisiksi työstä. Liitolla on käynnissä useita hankkeita, joiden tavoitteena on vahvistaa pitkään poissa työelämästä olleiden maahanmuuttajien työnhakuvalmiuksia.
MITEN SUOMI TOIMII?
Matkalla töihin -kurssin osallistujat ovat taustoiltaan, kielitaidoltaan ja koulutukseltaan hyvin erilaisia, mutta yhteistä heille on se, että he ovat kaikki olleet pitkään kotona ja päävastuussa lastensa kasvatuksesta. Kahden kuukauden kurssin aluksi opiskelijat opiskelivat suomea, keskustelivat työnhausta, lukivat työpaikkailmoituksia ja tekivät cv:n.
– Osa on taustaltaan luku- ja kirjotustaidottomia, mutta he ovat Suomessa oppineet ainakin mekaanisen luku- ja kirjoitustaidon. Osalla on kotimaastaan korkeakoulututkinto. Kaikki osaavat jonkin verran kieltä, koulutussuunnittelija Leeamaria Välitalo TSL:stä kertoo osallistujien taustoista.
TSL järjestää kurssin yhdessä Helsingin Aikuisopiston ja Amiedun kanssa. Aikuisopisto vastaa kielenopetuksesta, Amiedu muiden perustaitojen vahvistamisesta ja oman osaamisen tunnistamisesta ja TSL kurssikokonaisuudesta sekä työelämä- ja yhteiskuntataidoista: siitä, miten tämä yhteiskunta toimii ja millainen kansalaisyhteiskunta Suomi on. Työelämän taitojen oppimisen tukena on Ote työhön -hankkeessa koulutetut työelämäohjaajat sekä Palvelualojen ammattiliitto PAMin kouluttaja.
– Tosi paljon paukkuja laitetaan oman osaamisen tunnistamiseen. Etsitään niitä taitoja, joita on kartoitettu kotona tai aiemmissa ammateissa. Tunnistetaan sitä osaamista, mitä opiskelijoilla jo on ja etsitään sitä kautta polku työelämään.
Kurssi päättyy joulukuun alussa.
– Tavoite on, että silloin jokaisella olisi selkeästi suunta, mihin hän on menossa, esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen, työelämään tai TE-toimiston hyväksymään työkokeiluun.
Työkokeilussa henkilö voi selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojaan tai mahdollisuuksiaan palata työmarkkinoille esimerkiksi silloin, kun häneltä puuttuu ammatillinen koulutus tai hän haluaa selvittää, kiinnostaako jokin ala.
– Osalla ei ole minkäänlaista työkokemusta, joten he eivät välttämättä ihan täysin hahmota, millainen työ olisi itselle sopivaa. On heillekin parempi, että he käyvät ensin tutustumassa vaihtoehtoihin.
Ensi vuonna järjestetään toinen vastaava kurssi. Sen ajankohta ratkeaa syksyn aikana.
JOKAISELLA OMA POLKU TYÖELÄMÄÄN
Ote työhön -hankkeessa on luotu malli, jossa maahanmuuttajataustaisille työnhakijoille jaetaan työelämä- ja yhteiskuntatietoa vertaisryhmäohjauksessa. Hanke alkoi tammikuussa 2017 ja päättyy joulukuun lopussa 2019.
– Ensimmäiseksi koulutettiin 35 työelämässä mukana olevaa työelämäohjaajaa. Ohjaajat ovat itsekin maahanmuuttajataustaisia, hankepäällikkö Hanna Takolander TSL:stä kertoo.
Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL on yksi hankkeen yhteistyökumppaneista, joten ohjaajat löytyivät pääosin JHL:n kautta.
– Ohjaajat ovat itse aikanaan löytäneet Suomessa oman polkunsa työllistyä, ja nyt he haluavat auttaa muita samassa tilanteessa olevia.
Työelämäohjaajat ovat vetäneet vertaisryhmiä, joissa he ovat kertoneet työelämään suuntaaville maahanmuuttajille muun muassa suomalaisesta työkulttuurista, työn hakemisesta ja suomen kielen oppimisesta. Jokaisen ryhmän kesto on ollut kaksi kuukautta, ja tapaamisia ollut kerran viikossa pari tuntia kerrallaan. Nyt menossa ovat viimeiset ryhmät. Yhteensä niissä on ollut 110 osallistujaa.
Kurssin aikana osallistujien tiedot siitä, millaisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja heillä on suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa, vahvistuivat.
– Moni on jatkanut suomenkielenkursseille tai lähtenyt kehittämään muita asioita. Osa on tuttujen kautta saanut työharjoittelupaikan.
Ote Työhön -hankkeessa on mukana myös työnantajakumppaneita, jotka ovat olleet kiinnostuneita rekrytoimaan osallistujia esimerkiksi työkokeilun kautta.
Tavoite on, että hankkeen aikana hyväksi havaitut käytänteet juurtuvat pysyviksi toiminnoiksi osatoteuttajien organisaatioissa. Esimerkiksi ensi vuonna JHL:ssä jatkuu työelämäohjaajien koulutus.
– Ennen kuin hanke vuoden vaihteessa päättyy, olemme yhteydessä kaikkiin vertaisryhmiin osallistuneisiin ja selvitämme, miten ryhmään osallistuminen vaikutti siihen, missä he ovat nyt. Näin saamme rahoittajaakin varten relevanttia tietoa hankkeen vaikuttavuudesta.
Ote työhön -hankkeen Tuella tavoitteista totta -loppuseminaari järjestetään 6.11.2019 Helsingissä. Lue lisää seminaarista täältä.
TULKKI KULTTUURIEN VÄLISSÄ
JHL:llä on maahanmuuttajataustaisia jäseniä noin 6 000. He työskentelevät esimerkiksi kuntien laitos-, kiinteistö- ja ruokapalveluissa, varhaiskasvatuksessa, lastenhoitajina, koulunkäynnin avustajina, lähihoitajina, henkilökohtaisina avustajina, sairaala-apulaisina ja välinehuollossa.
Parhaimmillaan maahanmuuttaja otetaan aktiivisesti mukaan työyhteisöön ja hänen kanssaan käydään työnlomassa sekä kahvitauoilla keskusteluja, jotka edistävät kielen, työn ja kulttuurin oppimista. Aluetoimitsija Tiina Sulin JHL:stä tietää kuitenkin tilanteita, joissa työkaverit ovat sulkeneet maahanmuuttajataustaisen työtoverin työyhteisön ulkopuolelle. Koulutetut työelämäohjaajat voivatkin omilla työpaikoillaan toimia kulttuuritulkkeina ja tukea työkokeilijoita ja uusia työntekijöitä.
Perehdytykseen on myös varattava riittävästi aikaa, mutta aina hyviä perehdytyskäytäntöjä ei noudateta edes kantasuomalaisten parissa. Työpaikasta riippuu, millaista perehdytyksen pitäisi olla. Jossain tapauksissa esimerkiksi kuvalliset kortit voivat tukea asian oppimista.
– Kaapin sisällöstä tai ruokapalveluissa ravintolan annoksesta voi olla kuva, minkälainen sen kuuluu olla. Eri aloilla on olemassa työkaluviuhkoja, joissa on kyseisen alan työsanastoa.
Vuorovaikutuksen lisääminen työyhteisössä auttaa kaikkia osapuolia sopeutumaan.
– Erilaisilla koulutuksilla on myönteinen vaikutus siihen, miten ihmiset suhtautuvat maahanmuuttajiin.
KAIKKI SAMALLA VIIVALLA TYÖMARKKINOILLA
Tiina Sulinin mielestä TSL:n työelämätyö edistää myös ay-liikkeen tavoitteita.
– Hankkeissa maahanmuuttajat saavat tietoa työelämästä, työehdoista ja järjestäytymisestä ja vertaisryhmissä he verkostoituvat ja luovat suhteita työpaikoille.
JHL:llä on myös omaa maahanmuuttajille suunnattua toimintaa, koska edunvalvontaorganisaationa se haluaa lisätä työelämätietoutta. Sillä on Helsingissä, Turussa ja Tampereella omat jaostot maahanmuuttajataustaisille jäsenille. Jaosto toimii vertaisverkostona ja parantaa jäsentensä tietoa työelämästä, kun jäsenet neuvovat toisiaan työelämäasioissa.
– Me haluamme, että ihmiset edistäisivät omia työolosuhteitaan ja edunvalvontaa omalla työpaikalla. Ihannetilanteessa jokainen jäsen ymmärtäisi omat mahdollisuutensa vaikuttaa työpaikan olosuhteisiin ja omiin etuihin, Sulin kertoo.
Etelä-Euroopan maissa kahdet työmarkkinat ovat arkipäivää ja myös Suomessa maahanmuuttajatyövoimaa käytetään hyväksi. Ammattiliitoissa tavoitteena kuitenkin on, että samasta työstä maksetaan sama palkka taustaan katsomatta. Myös siksi työelämätiedon levittäminen on ensiarvoisen tärkeää.
– Jos hyväksymme sen, että kaikki eivät ole samalla viivalla työmarkkinoilla palkkauksen suhteen taustan tai muun syyn takia, se aiheuttaa eriarvoisuutta ja mahdollista työn halpuuttamisen.
Natasha Petrell
Kuva: Istockphoto
Lue lisää: