Työn merkitys määritettävä uusiksi

Kaupan kassat katoavat ja tilalle tulevat portit, jotka automaattisesti skannaavat kaiken ostoskärryissä olevan ja veloittavat summan kaupassakävijän tililtä. Ravintoloiden keittiöissä automatiikka varmistaa, ettei pihvi ole koskaan ali- tai ylikypsää. Kuljetusrobotit korvaavat pitsa- ja woltkuskit.

Muun muassa tällaisia esimerkkejä tietokirjailija Osmo Soininvaara ja kosmologi Kari Enqvist kertoivat Työväenkirjallisuuden päivän keskustelutilaisuudessa, jossa he pohtivat, millainen on tulevaisuuden yhteiskunta. Miehet uskovat, että tekoäly tulee mullistamaan työnteon ja ihmisten suhteen itse työhön.

Tekoäly on itseoppiva algoritmi eli niin kutsuttu neuroverkko. Esimerkiksi hakupalvelu Google perustuu tekoälyyn ja pystyy myllyttämään hetkessä läpi valtavan määrän tietoa. Mikään ihmistyömäärä ei voisi korvata sitä tiedonhaun nopeudessa.

Hoivatyössä tarvitaan ihmisiä

Koneiden, automaation ja tekoälyn tarkoitus on helpottaa elämää.

– Me kaikki olemme tyytyväisiä siihen, ettei kotona astioita tai pyykkiä tarvitse pestä käsin. Kotitalouksissa koneistuminen on tehnyt elämästä mukavampaa ja sitä sen pitäisi olla myös työelämässä, Osmo Soininvaara sanoo.

Kari Enqvistin mukaan tekoälyn kehitys ja sen käyttömahdollisuudet ovat vasta alussa, ja nyt on näkyvissä vain murusia tulevaisuudesta. Hän vertaa tekoälyä internetin kehitykseen. Tuskin kukaan 1990-luvun alussa olisi voinut uskoa sen leviämisvauhtia.

– Vuonna 1991 sillä oli yksi käyttäjä. Nyt käyttäjiä on miljardeja, emmekä voi kuvitellakaan elämää ja yhteiskuntaa ilman sitä.

Myös tekoälyn kehitys tulee olemaan räjähdyksenomaista.

– Emme oikein edes huomaa, kun se on jo kaikkialla. Itse uskon, että se tulee mullistamaan työn ja työelämän 20–30 vuoden sisällä, Enqvist sanoo.

Soininvaara vertaa tekoälyn tuomia muutoksia kolmenkymmenen vuoden takaiseen työtehtävien automatisoitiin.

– Silloin esimerkiksi kirjapainoista katosi pitkän koulutuksen saaneet latojat hyvin nopealla aikataululla, kun toimittajat alkoivat taittaa lehden sivuja taitto-ohjelmilla. Myös muita ammattikuntia katosi.

Soininvaara ei kuitenkaan usko, että tekoäly voisi korvata kaikkia töitä.

– Toistaiseksi palvelusektorilla tarvitaan edelleen ihmisiä, ja hoitoalan automatisointi on vaikeaa, vaikka älykkäät laitteet voivat auttaa esimerkiksi potilaan nostamisessa ja lääkejakelussa. Hoivapuolella perustyö jää kuitenkin ihmisille.

Osan töistä tekoäly kuitenkin korvaa, ja samalla työpaikkoja tulee katoamaan.

Vauraus jaettava oikeudenmukaisemmin

Kun tekoäly korvaa työtehtäviä, työntekijän asemaa yhteiskunnassa muuttuu, mutta näin on käynyt aiemminkin. Teollisen vallankumouksen aikaan koneita vastustettiin, koska ne veivät työpaikkoja. Yhteiskunnan yleisen vaurastumisen myötä työväestön asema kuitenkin parani muutaman sukupolven kuluessa.

Vaurastuminen, tasa-arvoistuminen ja tulonjaon tasaantuminen jatkui aina 1980-luvulle asti, jolloin lähes kaikkien työpanokselle oli käyttöä. Sitten kehityssuunta muuttui, ja koneet alkoivat taas syrjäyttää ihmisiä, joiden työkyky perustui fyysiseen voimaan.

– Pitkälle koulutettujen vaurastuminen on puolestaan jatkunut näihin päiviin saakka ja samalla eriarvoisuus kasvanut. Nyt olemme tottuneet siihen, etteivät kaikki kelpaa töihin, Osmo Soininvaara sanoo.

Kun tulevaisuudessa ihmisille jää entistä vähemmän työtä tehtäväksi pitäisi Soininvaaran ja Enqvistin mielestä pohtia, mitä ylipäätään ajattelemme työstä.

– Miten uuteen yhtälöön sijoitetaan ihminen, hänen työnsä, työstä saatava omantunnon arvo ja arvo yhteiskunnan jäsenenä. Nämä ovat tavattoman vaikeita kysymyksiä, Enqvist sanoo.

Soininvaara muistuttaa, että ylipäätään palkkatyö ja ihmisen arvon mittaaminen sen perusteella, mitä hän tekee työkseen, on ihmiskunnan historiassa uutta. Hän toivoo, että tulevaisuuden yhteiskunnassa vauraus ja vapaus jakautuisivat oikeudenmukaisesti kaikille ja ihmiset löytäisivät oman olemassaolonsa oikeutuksen ja arvon myös muista asioista kuin työstä esimerkiksi vapaa-ajan tai lähimmäisistä huolehtimisen kautta.