Työelämänkaarta hallitaan pelolla – Turvalliset työsuhteet uhanalaisina
Juristi ja työmarkkina-asiantuntija Niku Hinkka kirjoittaa, miten ilman turvallisuuden tunnetta työelämässä Suomesta ei voi tulla työhyvinvoinnin suurvaltaa.
Työministeri Tuula Haatainen julkisti viime viikolla aikomuksen tehdä Suomesta työhyvinvoinnin suurvallan vuosikymmenen kuluessa. Aikomus, jonka taakse kaikki voivat taatusti asettua, mutta lainsäädäntöä pitäisi kehittää paljon, jottei työelämää hallitsisi pelko.
Työnantajapuolen, käyttäytymis- ja taloustieteen negatiiviseen ihmiskuvaan pohjautuva, perinteinen näkemys katsoo tehokkaaksi motivoida työntekijää pelon kautta. Olemme saaneet uutisista lukea selvityksistä, joissa työsuhteiden turvattomuus korostuu.
Turvattoman työelämänkaaren alkupäässä työpaikka ilmoitetaan täytettäväksi vuokratyöyrityksen kautta. Niissä ollaan työsuhdeasioiden ammattilaisia, ja asiakas maksaa työntekijää suojelevan työlainsäädännön laillisesta kiertämisestä työnantajariskin vähentämiseksi. Monilla aloilla henkilöstöpalveluiden käyttämisestä on tullut vallitseva tapa, jos esimerkiksi halutaan kuuden kuukauden sijaan kahden vuoden ”koeaika”.
Työsuhteen alettua tehokkuutta lisäävää pelkoa ylläpitävät määräaikaisten työsuhteiden ketjuttaminen ja koeaikojen uusimiset. Ketjuttamisissa saatetaan käyttää asiattomasti maksimikoeaikaa uudelleen ja uudelleen. Yhä enemmän näkee myös lakia rikkovia työpaikkailmoituksia, joissa ei ole laillista perustetta määräaikaisuudelle, vaan työsuhteen aloituspituuden ilmoitetaan olevan 1–3 kuukautta ja ”jatkon olevan mahdollinen hyvälle tekijälle”.
Määräaikainen tekee enemmän töitä todistaakseen arvonsa eikä esimerkiksi uskalla olla sairaana poissa töistä tai yrittää saada lasta. Palkanlisiä ja -osia jätetään huoletta maksamatta, koska alipalkkaus ei ole rikos. Ylitöitä, jouluja ja juhannuksia pääsee teettämään suuremmitta vastaväitteittä.
Kaaren keskivaiheilla onnekas henkilö vakinaistetaan. Työntekijä voi viimeinkin olla sairastuessaan pois töistä, muttei välttämättä. Tämän syksyn työehtosopimuskierroksella työnantajapuoli kokeilee päästä vientialoilla yleissitovista työehtosopimuksista, mikä uhkaa muun muassa satojen tuhansien työntekijöiden palkallisen sairausloman asemaa. Palkallinen sairausloma on valtaosalla työpaikoista käytännössä työntekijöiden viimeinen linnake kaltoinkohtelua vastaan, koska sairastelu maksaa kivuliaasti työnantajille.
Työnantajien pitkäaikainen lobbaustavoite on ollut saada lailla ensimmäinen sairauspäivä palkattomaksi, jotta kynnys sairausloman hakemiselle nousisi entisestään. Pandemiasta johtuen keskusteluun sairaana töihin menemisen kannustamisesta tuskin palataan enää tällä vuosikymmenellä.
Vakituisen työsuhteen luomaa turvallisuuden tunnetta hillitäkseen suuret yritykset ovat kuuluisia lähes säännöllisistä irtisanomisiin johtavista yhteistoimintaneuvottelukierroksista. Työntekijöitä kilpailutetaan jatkuvalla pelolla toisiaan vastaan. Tuotannollisin ja taloudellisin syin irtisanominen on kansainvälisesti vertaillen Suomessa halpaa ja helppoa. Ranskassa 3 000 euroa kuukaudessa tienaavan irtisanomiskorvaus on aiemmin voinut olla 48 000 euroa. Kansainvälisissä konserneissa asia saattaa jopa vaikuttaa irtisanomisten kohdistamismaahan.
Henkilöön liittyvällä syyllä irtisanominen voi katkaista työelämänkaaren kananlennoksi. Tässä tosin ammattiliitot ovat onnistuneet luomaan oikeussaleissa vastapelotteen työnantajille. Pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella tavoiteltiin kärjistäen ilmaistuna pärstäkertoimella perustuvan irtisanomisen helpottamista.
Sateenkaaren päässä julkisella sektorilla irtisanomissuoja on vahva. Siellä tosin ollaan kuuluisia työpaikkakiusaamisella irtisanoutumaan savustamisesta, jonka hampaaton työsuojelulainsäädäntömme mahdollistaa. Kunnissa on kyselyjen mukaan kaikista eniten työpaikkakiusaamista.
Työhyvinvoinnin ja pelotevaikutuksen ristiriitainen suhde työtehoon on työhyvinvointibuumin myötä työlainsäädännön suuri kiistakapula. Ilman työntekijöiden turvallisuuden tunteen kasvattamista lakisääteisesti työelämänkaaren huomioiden Suomesta ei tule työhyvinvoinnin suurvaltaa.
Niku Hinkka
juristi, työmarkkina-asiantuntija