Top 6 huonosti tunnettua luottamusmiehen aseman etua
Henkilöstön edustajille avautuu ikkuna uusiin ja mielenkiintoisiin asioihin. Juristi ja työmarkkina-asiantuntija Niku Hinkka listaa kuusi syytä, miksi kannattaa ryhtyä luottamusmieheksi.
Luottamusmiehen tehtävää mainostetaan usein varovaisesti. Moni liitto ei uskalla kertoa avoimesti edes luottamusmiestensä palkkioista. Edut vaihtelevat paljon työehtosopimuksittain, mutta euroiksi muutettuna viisinumeroinen vuosihyöty on monille saavutettavissa. Luottamusmiehen aloittaessa tälle tehdään luottamusmiessopimus, jossa on yllättävän paljon neuvoteltavia asioita.
1. Aikaa pois perustyöstä. Tärkeintä on sopia, että luottamusmiehen ajankäyttö eriytetään muusta työajasta ja huomioidaan tulostavoitteissa. Liittojen kannattaa tukea valittavia luottamusmiehiä siinä, ettei luottamusmiehen työtä tehdä vain muiden työtehtävien seassa.
Ystäväni esitti kieli poskessa häntä voimaannuttavan fantasialaskelman:
Vuonna 2023 vuosityöaika ilman lomia on 253 työpäivää.
Vähennetään 30 päivää vuosilomaa
15 lomarahapäivää vaihdettuna vapaaksi
30 työpaikalle tavanomaista omaa tai lapsen sairauspäivää
20 luottamusmiespäivää
20 päivää luottamusmieskoulutuksia.
= jää n. 60 % itse perustyötä.
Edellisen päälle hän haaveilee vielä 80 %:sta työajasta.
Sosiaalipuolelta kuulin, kuinka eräs pomo sopi kahdesta päivästä kuukaudessa, jolloin tehdä luottamusmiehen työtä, mutta heittäytyi sitten ankkalinnalaiseksi sopimusjuristiksi. Hän laati työvuorolistat siten, että luottamusmiespäivät olivat vain kuuden tunnin pituisia.
2. Mahdollisuus palkalliseen uuden oppimiseen ja jopa alanvaihtoon. Moni kyvykäs ja leipiintynyt etsii uutta suuntaa uralleen, mutta ei pysty taloudellisten realiteettien tai jaksamisen vuoksi opiskelemaan uutta ammattia. Ison organisaation pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna voi vapautua kokonaan aiemmasta työroolistaan. Lopulta voi jopa selviytyä ammattiliiton johtajaksi viisinumeroisella kuukausipalkalla tai päästä luottamustehtäviin nostelemaan kokouspalkkioita. Joillekin opittuaan henkilöstöasioista voi aueta polku henkilöstöhallinnon tehtäviin.
3. Siipien katkaisu työpaikkakiusaamiselta. Olen kuullut muutaman työpaikkakiusatun saaneen pelastettua itsensä ryhtymällä luottamusmieheksi. Asema tuo mukanaan juridista suojaa, koska luottamusmiehen kaltoinkohtelu on todella nopeasti tulkittavissa luottamusmiesasemasta johtuvaksi laittomaksi syrjinnäksi. Syrjintäasioissa todistamistaakka on työnantajilla.
Esihenkilön ei ole suotavaa toimia luottamusmiehenä, koska hän edustaa työnantajaa. Tätä saatetaan kiertää erilaisilla esihenkilöiden tehtäväosa-alueita tekevillä apulaisten ja vastaavien roolituksilla, jotka ovat de facto työnantajan edustajia.
4. Irtisanomis- ja lomauttamissuoja. Työsopimuslain ja työehtosopimusten mukaan luottamusmiehellä on vahvempi irtisanomissuoja. Häntä ei voida irtisanoa hänen omaan toimintaansa perustuvasta syystä ilman edustamiensa työntekijöiden suostumusta. Lomautettaessa henkilöstöä luottamusmies on pääsääntöisesti lomautettava viimeisenä. Korotettu suoja on olemassa, jotta luottamusmies voi nostaa kissan tarvittaessa pöydälle.
5. Luottamusmiehen ei tarvitse riidellä. Asiat voi hoitaa asioina. Tuoreen 587:n vastaajan Teollisuuden palkansaajien luottamusmieskyselyn mukaan luottamusmiehet antavat yhteistoiminnalle kouluarvosanaksi kahdeksikon. Antaisitko edes perustyöllesi arvosanaksi saman? Konflikteissa ei tarvitse olla osapuolena, vaan toisten sanomisia voi ikään kuin viedä eteenpäin omalla tilanneanalyysillä höystettynä.
Kuulin tapauksesta, jossa työnantaja päätti käyttää tilaisuutta alentaa lisiä. Vihastunut henkilöstö kertoi luottamusmiehelleen aikovansa vuorotoiveissa välttää jatkossa kyseisen lisän vuoroja, saikuttaa niitä ihan periaatteesta ja osan alkavan katsella muualta töitä. Luottamusmies pystyi kertomaan johdolle, että lisän laskeminen maksaisi työnantajalle selvästi enemmän saatavaan säästöön nähden. Taitava liikkeenjohto huomioi myös tunteiden johtamisen.
6. Mahdollisuus tehdä auttamistyötä, jolla on tarkoitus. Työelämässä yhä useampi kokee tekevänsä merkityksetöntä työtä. Filosofi Frank Martelan mukaan hyväntahtoisuus on neljäs psykologinen perustarve. Gurut oikealta ja vasemmalta nimeävät hyvän elämän rakennuspalikaksi toisten auttamisen. Luottamusmiehen tehtävää ei tarvitse uusia töitä hakiessa laittaa ansioluetteloon, jos pelkää sen vaikuttavan rekrytointiin, eikä sen kysymistä juurikaan opeteta taustoja tarkistaville rekrytoijille. Luottamusmies voi olla oman elämänsä naamioitu supersankari.
Niku Hinkka
juristi ja työmarkkina-asiantuntija
Yllä olevassa humoristisessa tekstissä on väärinkäsityksen mahdollisuus.
Luottamushenkilöt tekevät vaativaa ja arvokasta työtä. Luotto on tärkeä työntekijälle, työyhteisölle ja koko työpaikalle – työnantaja mukaan lukien. Luottamustehtäviin ei hakeuduta oma etu edellä tai palkkioiden maksimointi mielessä.
Samaan aikaan luottamushenkilönä toimiminen voi myös antaa paljon; työn merkityksellisyys, omien vahvuuksien hyödyntäminen, monipuolisen osaamisen karttuminen, uudet näkökulmat työhön ja työelämään, verkostot ja uusien mahdollisuuksien avautuminen.
Onnistuakseen tehtävässään luottamushenkilö tarvitsee resursseja eli aikaa, mahdollisuuden vahvistaa osaamistaan ja tukea. Ongelmatilanteiden varalta tarvitaan myös erityissuojaa.
Kirjoituksen tarkoituksena ei ole kyseenalaistaa tai vähätellä näitä seikkoja.
(Tekstitäydennys lisätty 26.4.2023 klo 8.33)