Tasa-arvo kaukana työelämästä

Naisverkostoissa keskustellaan työelämästä sekä välitetään tietoa auki olevista työpaikoista.  

Neljä vuotta sitten kaksi uransa alussa olevaa hallintotieteilijää, Milla Halme ja Marja Teikari, havaitsivat työelämän olevan vieläkin kaukana tasa-arvosta. He päättivät perustaa naisverkoston, jonka nimi Ompeluseura kunnioittaa naisten ikiaikaisia verkostoitumisperinteitä.

– Naiset kohtaavat epäreiluja tilanteita työelämässä ja sinne pyrkiessään työhaastatteluissa, palkkaneuvotteluissa ja uralla etenemisessä, Milla Halme sanoo.

Hän työskentelee viestintäpäällikkönä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä, yli 200 sosiaali- ja terveysalan järjestön kattojärjestössä.

Halme ja Teikari perustivat Facebook-ryhmän ja kutsuivat mukaan kaltaisiaan, aluksi lähinnä opiskelukavereita yhteiskunnalliselta alalta. Opiskelijajärjestössä työskentelevillä perustajilla oli siellä suuret verkostot.

Ryhmässä oli alusta asti tarkoitus käydä keskustelua työelämästä sekä välittää tietoa auki olevista työpaikoista.

– Se otti tulta ennenkuulumattomalla tavalla, lähti ihanasti lapasesta. Jäseniä oli pian tuhat, sitten neljä ja kuusi tuhatta. Kun 10 000 tuli täyteen, otimme ylläpitoon neljä tyyppiä lisää. Huhtikuussa 2018 ryhmässä oli noin 27 500 jäsentä.

Toiminta keskittyi aluksi someen. Ryhmässä julkaistiin kiinnostavia lehtijuttuja ja muita julkaisuja sekä työpaikkavinkkejä. Ryhmän jäsenet eri aloilta kutsuivat muita tutustumaan työpaikkoihinsa. Sitten Ompeluseura alkoi itse järjestää käyntejä pankeissa, järjestöissä, ministeriöissä ja muissa kiinnostavissa kohteissa.

RYHMÄN APU KOETAAN HENKILÖKOHTAISEKSI

Kesäkuun alussa verkosto järjesti toista kertaa Upea ura -tapahtuman Korjaamolla Helsingissä. Lue tapahtumasta lisää tästä.  Maksullinen tapahtuma tehtiin vapaaehtoisvoimin ja sponsorituella.

Ompeluseura ei aio järjestäytyä yhdistykseksi, ja sen LinkedIn-ryhmä on melko passiivinen. Facebook toimii puutteineenkin paremmin, koska ihmiset ovat siellä jo valmiiksi.

– Emme halua organisaatiota, se on tietoinen valinta. Suomessa on muutenkin hyviä naisjärjestöjä, Milla Halme sanoo.

Ompeluseura hyväksyy jäsenikseen ihmisiä, jotka ovat työelämässä naisen asemassa. Jäseneksi pääsee kutsusta, mutta kiinnostunut voi itsekin pyytää kutsua ylläpidolta. Alueellista ja alakohtaista toimintaa on Ompeluseuran erillisissä FB-ryhmissä.

Tyypillisin jäsen käy aktiivisesti ryhmän sivuilla, mutta ei välttämättä julkaise itse mitään. Jäsen voi kysyä ryhmäläisiltä esimerkiksi, miten pyydän kehityskeskustelussa lisää palkkaa, tai miten toimin videoidussa työhaastattelussa.

– Ohjeita löytää googlaamallakin. Mutta apu koetaan henkilökohtaisemmaksi, kun saa vastauksen itse kirjoittamaansa kysymykseen verkoston jäseneltä.

Porukkaan kuuluu myös työelämän ulkopuolella olevia, jotka pääsevät ryhmässä mukaan työelämäkeskusteluun sekä pysyvät kärryillä uusista käsitteistä ja keskustelunaiheista.

– Työpaikkavinkit tuovat konkreettista apua. Niistäkin suuri osa löytyisi mol.fi:stä, mutta jäsenkyselyjen mukaan verkoston vinkit koetaan enemmän itselle kohdistetuiksi, Halme sanoo.

Ompeluseuran keskustelut voivat joskus olla kiihtyneitä, etenkin jos aihe liittyy työn ja perheen yhteensovittamiseen. Voidaan pohtia, onko jossain uutisessa esiintynyt naisjohtaja tehnyt oikean ratkaisun lastensa kannalta.

– Politiikasta ei kiistellä, eikä ketään ole jouduttu blokkaamaan ryhmästä ulos. Joitakin keskusteluketjuja ovat ylläpitäjät kuitenkin lopettaneet.

Näiden tietojen perusteella vähänkään some-maailmaa seurannut voi todeta, että Ompeluseurassa asiat ovat hyvin.

Ovatko ompeluseuralaiset feministejä? Koska verkosto ei ole yhdistys, sillä ei ole periaateohjelmaa eikä yhteisiä päätöksiä. Ryhmässä ei kuitenkaan keskustella siitä, onko olemassa rakenteellista epätasa-arvoa vai ei. Se otetaan tosiasiana.

SUOMALAISIA NAISVERKOSTOJA

Ompeluseura
Ilmainen fb-ryhmä, joka on avoin kaikkien alojen naisille. Mukaan pääsee jäsenen kutsumana.

Suomen akateemiset naiset
Antaa lausuntoja ja myöntää apurahoja. Se on tarkoitettu akateemisen tutkinnon yliopistossa tai korkeakoulussa suorittaneille naisille. Jäsenmaksu on 35–45 euroa paikallisyhdistyksestä riippuen.

Hyväsisko
Avoin ja ilmainen LinkedIn-ryhmä eri alojen ammattilaisnaisille.

Tiistaiklubi
On tarkoitettu markkinoinnin, myynnin, viestinnän tai mainonnan parissa työskenteleville tai alalle aikoville. 50 euron jäsenmaksulla pääsee myös tapahtumiin ja suljettuun LinkedIn-ryhmään.

Future Female
On tarkoitettu teknologia-alan naisyrittäjille, sellaisiksi aikoville ja teknologiasta kiinnostuneille. Tapahtumat ovat ilmaisia. Lisäksi ryhmällä on aktiivinen LinkedIn-verkosto.

Aalto Women in Business
On tarkoitettu 25–35-vuotiaille kunnianhimoisille, akateemisille, jo työelämässä oleville naisille. Liittyminen on ilmaista, tapahtumista veloitetaan pieni korvaus.

Driven Woman Finland
On Englannissa perustetun naisverkoston suomalainen haara. se on avoin naisille, joilla on toteutumaton ammatillinen haave. Puoli vuotta jäsenyyttä maksaa 225 euroa ja vuosi 395 euroa Maksu kattaa jäsenillat, alennuksen työpajoista ja seminaareista ja pääsyn yksityiseen verkkoryhmään.

WoMan ry
On suunnattu johtotehtävissä työskenteleville naisille. Jäsenmaksu on 70 euroa.

Mothers in business
On tarkoitettu korkeasti koulutetuille ja urasuuntautuneille äideille. Se toimii pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa, Vaasassa, Oulussa, Kuopiossa ja Jyväskylässä. Jäseneksi pääsee 20 euron kertamaksulla.

Havis Amandan nuorkauppakamari
On Euroopan ainoa naisjäsenistä koostuva kamari. Se on suunnattu 18–40-vuotiaille naisille. Jäseneksi pääsee ilman suosittelijoita jäsenprosessin kautta. Jäsenmaksu, koulutukset ja seminaarit ovat jäsenille ilmaisia.

Perusta itse oma verkosto
Lisäksi toimii useita erikoistuneita naisverkostoja kuten tekniikan alalla sekä musiikki-, elokuva- ja media-alalla. Voit perustaa ryhmän itsekin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja haalimalla mukaan ensin omia kavereitasi haluamiltasi aloilta. Jos ryhmälläsi on kysyntää, se laajenee nopeasti.

Tiina Pelkonen
Kuva: Istockphoto

Lue lisää

Ompeluseuran Upea ura -seminaariin voit tutusta tästä 

Lue, miten eri maiden rauhanvälittäjänaiset ja Afrikan naisjohtajat ovat verkostoituneet