Suomeen muuttaneet tarvitsevat lisää tietoa mahdollisuuksista vaikuttaa työelämässä

Suomalainen työelämä kansainvälistyy, mutta ammattiliittojen jäseninä on vielä hyvin vähän maahanmuuttajataustaisia. He kuitenkin hyötyisivät ammattiliittojen tuesta, sillä Suomeen muuttaneet kohtaavat työelämässä usein enemmän haasteita kuin valtaväestöön kuuluvat. Syynä voi olla esimerkiksi tiedonpuute suomalaisesta työelämästä, työlainsäädännöstä ja alakohtaisista työehtosopimuksista sekä kielimuuri.

Hyvin yleistä on, että tiedonpuutetta myös hyväksikäytetään. Palkkaa saatetaan maksaa vähemmän tai lomakorvaukset ja ylityökorvaukset jättää maksamatta. Usein tietoa omalla äidinkielellä tai edes englanniksi on vähän saatavilla.

Näihin haasteisiin Teollisuusliiton ja Työväen Sivistysliiton yhdessä järjestämä koulutusviikonloppu We the Union tarjosi tukeaan lokakuussa Helsingissä. Koulutusviikonloppuun osallistui laajasti vieraskielisiä teollisuuden palveluksessa ja muilla sopimusaloilla työskenteleviä Teollisuusliiton jäseniä.

Aiemmin opettajan sijaisuuksia kansainvälisessä koulussa tehnyt Deborah Hardon siirtyi tekstiilialalle, koska löysi sieltä oleskelulupaa varten vaaditun vakituisen ja kokoaikaisen työn.

– Liityin ammattiliittoon korona-aikana, kun minä ja moni muu pelkäsimme työpaikkojemme puolesta, koulutukseen osallistunut Hardon kertoo. Hardon on kotoisin Pakistanista.

Nepalista kotoisin olevan Bibek Devkotan sai puolestaan liittymään Teollisuusliittoon omassa elektroniikka-alan yhtiössä aloitetut yt-neuvottelut.

Ammattiliittoon liittymisen kimmokkeet ja esteet

Työväen Sivistysliiton perustaitokoulutuksen asiantuntija Janne Laulumaa kertoo, että maahanmuuttajataustaiset työntekijät liittyvät ammattiliittoihin hyvin samankaltaisista syistä kuin suomalaiset.

– Yhteiskunnalliset muutokset, kuten nyt oikeistohallituksen valtaannousu, työntekijöiden oikeuksien heikennykset ja vaikeat taloudelliset ajat antavat useimmiten kimmokkeen liittyä ja järjestäytyä vahvemmin ammattiliitoissa.

Joillakin aloilla, kuten puutarha- ja maatalousalalla puolet ja kausityöntekijöistä jopa 90 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Myös teknologia-alalla on määrällisesti paljon vieraskielisiä. Ammattiliittoon heistä kuuluu kuitenkin hyvin harva. Syynä on usein tiedonpuute, mutta myös huonot kokemukset tai mielikuvat entisestä kotimaasta.

– Pakistanissa ammattiliitot mielletään lähinnä ongelmien aiheuttajiksi ja tavallisilla kansalaisilla on hyvin negatiivinen kuva liitoista, Deborah Hardon sanoo.

Monen maahanmuuttaneen kotimaassa ammattiliitot saattavat olla hyvin korruptoituneita, perustua valtiolliseen pakkoon tai niihin liittyminen voi olla hengenvaarallista.

– Tästä syystä ammattiliittoihin ei välttämättä luoteta, eikä tiedetä, että Suomessa ammattiliitot ovat aidosti työntekijöiden asialla ja niillä on vaikutusmahdollisuuksia, Laulumaa valaisee.

We the Union -koulutus tarjosi sekä perustietoa suomalaisen työelämän pelisäännöistä, lakikiemuroista ja työehtosopimuksista että keinoista, miten ryhtyä itse ammattiliiton edustajaksi tai aktiiviksi esimerkiksi luottamushenkilötoiminnan kautta.

Koulutus tarjosi väylän tulla kuulluksi

Deborah Hardon kiinnostui syvällisemmin Teollisuusliiton toiminnasta ja tarjonnasta, kun hän sai liittoon liityttyään jäsenkortin, jossa mainittiin ammattiliiton tarjoavan myös etuja.

– Otin heti selvää, mitä nämä edut ovat ja mitä kaikkea ammattiliittoni voisi minulle tarjota. Kun viime vuonna kuulin Teollisuusliiton maahanmuuttaneille järjestämästä koulutuksesta, päätin osallistua. Oli hienoa huomata, että meitä haluttiin aidosti auttaa ja huoliamme todella kuultiin. Moni ajatteli, että vihdoinkin meille annetaan ääni.

Aiemmat Teollisuusliiton koulutukset, kuten myös viime vuonna yhdessä TSL:n kanssa järjestetty koulutus Turussa, ovat tarjonneet tietoa pääosin työelämän perussäännöistä.

– Koska monet tulivat nyt koulutukseen jo toista kertaa, halusimme tarjota tietoa myös siitä, miten jäsenet voivat olla aktiivisesti mukana liikkeessä sekä viestiä siitä, että täällä todella pääsee vaikuttamaan, Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Riikka Vasama kertoo.

Tällä kertaa koulutus tarjosi syvällisempää tietoa myös luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutetun työstä sekä liittokokoustoiminnasta.

– Koska maahanmuuttaneiden asema työmarkkinoilla on hyvin erilainen kuin suomalaisten, on tärkeää, että liiton edustajiksi valitaan myös heitä. Näin he pääsevät valtuustoissa ja liittokokouksissa kertomaan omasta tilanteestaan, Janne Laulumaa täydentää.

Lisää tietoisuutta tulijoiden omiin yhteisöihin

Tiedonsaannin ja aktivoitumisen lisäksi koulutusviikonloput ovat maahanmuuttaneille myös verkostoitumistapahtumia.

– Jos olet parhaillaan vailla työtä, tämä on paikka, josta löytää paljon saman alan ihmisiä ja sitä kautta joku voi löytää itselleen vaikkapa uuden työpaikan, Janne Laulumaa sanoo.

Myös Deborah Hardon vahvisti, että verkostoituminen ja uusien kontaktien saaminen ympäri Suomea on ollut koulutuksessa parasta.

– Koulutus on vahvistanut yhteenkuuluvuuden tunnetta. Olemme erilaisten huolien ja vastoinkäymisten kanssa samassa veneessä. Se, että voimme puhua ongelmistamme luottamuksellisesti, on myös tärkeää.

Koska vieraskieliset muodostavat usein hyvin vahvoja omia yhteisöjä, ovat koulutukset myös keino viedä viestiä ammattiliittojen hyödyistä eteenpäin, Riikka Vasama kertoo.

– Mitä useampi innostuu ja aktivoituu ammattiliittotoiminnasta esimerkiksi tällaisessa koulutuksessa, sitä enemmän he voivat houkutella uusia jäseniä. Joku saattaa koulutuksen päätteeksi ryhtyä vaikkapa luottamushenkilöksi.

Myös ensimmäistä kertaa koulutukseen osallistunut Bibek Devkota kuuli koulutuksesta iranilaistaustaiselta luottamushenkilöltään.

– Koska hän ei lopulta itse päässytkään koulutukseen, pääsin tänne hänen sijastaan. Olen oppinut esimerkiksi suomalaisen kolmikantaneuvottelun periaatteista. Ennen koulutukseen osallistumista en tiennyt siitä juuri mitään.