Sivistyksen voimalla hengenpimeyttä vastaan

Työväenkulttuuri elää ja kehittyy oman aikakautensa kulttuurisessa ympäristössä. Sen tukeminen kuuluu Työväen Sivistysliiton keskeisiin tehtäviin, kirjoittaa Ilkka Kantola Näkökulmassa.

Lapset ovat tulevaisuus, kuulee usein sanottavan. Sanonnalla viitataan siihen tosiasiaan, että tämän hetken lapset ovat tulevaisuuden vastuunkantajia, työntekijöitä ja päättäjiä. Tulevaisuus syntyy heidän käsistään, kunhan he aikuistuvat ja ovat siellä, mitä me tällä hetkellä sanomme tulevaisuudeksi. Jos haluamme suotuisan tulevaisuuden, tulee meidän vahvistaa tämän hetken lasten kykyjä ja valmiuksia työhön ja vastuuseen niiden ongelmien ja kysymysten parissa, joita he todennäköisesti tulevat kohtaamaan.

Informaatioteknologian kehityksen valtava nopeus on muuttanut tätä perusasetelmaa. Tulevaisuus on tullut lähemmäksi, osin jo tähän hetkeen, jota nyt elämme. Aikuisväestön saaman koulutuksen antamat tiedot ja taidot ovat vanhentuneet. Niiden varassa emme kykene ratkaisemaan käsillä olevia ongelmia. Vanhentuneiksi käyneet taidot eivät anna valmiuksia käyttää tehokkaasti uusia työvälineitä. Kyvyttömyys tässä johtaa tehottomuuteen ja vaarantaa vakavasti yritysten kilpailukyvyn.

Informaatioteknologian aiheuttama muutos on vallankumouksellinen. Se on sitä myös perinteisten perhe- ja sukupolvihierarkioiden tasolla. Viimeisimpinä koulun penkille tulleista lapsista on tullut tärkeitä opettajia vanhemmilleen, kun on kyse uusien työkalujen käyttöön ottamisesta. Kun kuulen kertomuksia siitä, miten kolmivuotiaan ensimmäinen media on tabletti, ajattelen, että hänen käsityksensä informaation käsittelystä muodostuu tyystin toisenlaiseksi kuin meidän, joiden eteen kansakoulun opettaja maantiedon tunnilla ripusti pahvisen kuvataulun ihmeteltäväksi.  Ei ole harvinaista, että lapsi nostaa vanhempansa osaamattomuuskuopasta digiselviytyjäksi. Tulevaisuus tuli syliin emmekä olleet siihen valmistautuneet.

xxx

Työväen Sivistysliiton aloittaessa toimintaansa lasten asema yhteiskunnassa oli aivan toinen. Kansakoululaitos oli synnytetty 1800-luvun jälkipuoliskolla, mutta opetus ei vielä ulottunut kaikkiin väestöryhmiin. Suomen itsenäistyttyä eduskunta nosti erääksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi kansanopetuksen. Sen tueksi säädettiin oppivelvollisuuslaki vuonna 1921. Lakia myös vastustettiin siksi, että kouluun pakottamista pidettiin yleisen oikeustajun vastaisena ja ajateltiin, että sen myötä vanhempien kasvatusvastuu hämärtyy. Päättäjät pelkäsivät myös kustannuksia, joita kunnille aiheutuu.

Lain säätämisen tukena oli kuitenkin halu sivistää kansaa ja edistää tasa-arvoa luomalla hyvä perusta jokaisen lapsen oppimiselle riippumatta siitä, mihin kuntaan tai millaiseen perheeseen sattuu syntymään. Keskustelu oppivelvollisuuden merkityksestä yhteiskunnallisen tasa-arvon edistäjänä jatkuu tänäkin päivänä, kun hallituksen suunnitelmissa on oppivelvollisuuden pidentäminen. On tärkeää, ettei yksikään jäisi koulutuksen ulkopuolelle.

Pari vuotta aikaisemmin vuonna 1919 oli toimintansa aloittanut Työväen Sivistysliitto. Yhteiskunnallisen tasa-arvon edistäminen koulutuksen avulla oli myös sen tavoitteena. Juuri itsenäistynyt valtio kaipasi erilaisiin tehtäviin kyvykkäitä ja riittävillä tiedoilla varustettuja ihmisiä. Tarvittiin aikuisväestön piirissä toteutettavaa aktiivista kansansivistystyötä, jotta työväestöllä olisi mahdollisuuksia osallistua tasavertaiselta pohjalta yhteiskunnalliseen keskusteluun ja toimintaan. Uskottiin, että koulutus ja sivistys muodostivat polun osallisuuteen, tasa-arvoon, kunnioitukseen ja yhteiskunnalliseen vaikutusvaltaan.

Sisällissodan kahtia repimä kansa tarvitsi välineitä siihen, että otetaan askeleita eteenpäin eikä taaksepäin. Usko koulutuksen ja sivistyksen kykyyn nostaa maa nälän, puutteen, kurjuuden ja väkivallan syövereistä kehityksen polulle oli vahva. Työväen Sivistysliiton kantavaksi ajatukseksi tuli liiton syntyaikaa heijasteleva slogan: ”Sivistyksen voimalla, hengenpimeyttä vastaan”. Hengenpimeys johtaa kurjuuteen. Sivistys ja koulutus johtavat hyvinvointiin ja onneen.

xxx

Tämän päivän TSL haluaa olla notkea. Se ponnistelee kyetäkseen havaitsemaan yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia ja reagoi niihin omassa toiminnassaan. Digitalisaation nopea tuleminen arkipäivään tuottaa haasteita aikuisväestön työssä pärjäämiselle ja arjessa selviytymiselle, kuten ylempänä totesin. TSL:n koulutustarjonnalla pyritään vastaamaan tähän, jotta hekin, jotka eivät saa apua lapsiltaan, oppivat käyttämään työvälineitään sujuvasti. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen politiikassa tai ammattiyhdistysliikkeessä helpottuu, kun siihen saa koulutusta ja valmennusta. Rinteen hallituksen ohjelmassa kysymys kansalaisten osallisuuden vahvistamisesta nousee näkyvästi esiin.

Hyvinvointiyhteiskunnassa kansalaisten hyvinvointi ei perustu pelkästään erilaisten palvelujen vastaanottamiseen viranomaistahoilta, vaan myös kokemukseen siitä, että omalle aktiivisuudelle ja luovuudelle on tilaa ja kysyntää. Suomalaisen yhteiskunnan kehitys ja työelämän kansainvälistyminen edellyttävät uudenlaista yhteiskunnallista osaamista ja uudenlaisia perustaitoja myös työntekijöiltä. Tällä alueella me TSL:ssä haluamme olla aktiivisia koulutuksen järjestäjiä.

xxx

Kansainvälisyys tarkoittaa myös kasvavaa joukkoa heitä, jotka muuttavat Suomeen siirtolaisina joko työn perässä, opiskelemaan tai turvapaikan saaneina. Yhteiskunnan viralliset koulutusjärjestelmät eivät yksin kykene vastaamaan tämän väestön asettamaan koulutushaasteeseen. Vapaan sivistystyön järjestöille on syntynyt merkittävä rooli näiden uussuomalaisten perustaitojen koulutuksessa ja valmentamisessa.

Tiedon ja informaation nopea liikkuvuus globaalisti tarkoittaa erilaisten kulttuuristen vaikutteiden ulottumista meille. Kulttuuristen ilmiöiden iloisen kirjavuuden ja runsauden keskellä käydään kovaa kilpailua näkyvyydestä. Isot monikansalliset tuottajat ovat vahvoilla ja pienet alueelliset, etniset ja kansalliset kulttuurit jäävät helposti näiden varjoon. Työväen Sivistysliitossa tehtävämme on omalta osaltaan ylläpitää ja tukea eräitä suomalaisen kulttuurimme alueita. Työväenkulttuurilla on pitkät perinteet ihmisten luovuuden ja aktiivisuuden ilmentäjänä. Työväenkulttuuri elää ja kehittyy oman aikakautensa kulttuurisessa ympäristössä. Sen tukeminen kuuluu Työväen Sivistysliiton keskeisiin tehtäviin.

Sadan vuoden ajan sivistyksen voimalla hengenpimeyttä vastaan. Kysymyksenasettelu on edelleen ajankohtainen. Hengenpimeys voi hyvin ja käyttää hyväkseen kaikin voimin uutta informaatioteknologiaa. Kansainvälisessä politiikassa on useita huolestuttavia aatevirtauksia, joissa voi nähdä siellä täällä hengenpimeyden voimistuvan. Nyt tarvitaan entistä vahvempaa ääntä ja työtä sivistyksen puolesta. Vain siten kykenemme puolustamaan hyvinvointia ja vahvistamaan mahdollisuuksia onneen. Tätä työtä myös TSL jatkaa aloittaessaan toisen vuosisatansa.

Ilkka Kantola
Diakoniajohtaja
Työväen Sivistysliiton puheenjohtaja