Saako työntekijän myrkyttää?

Sisäilma, tuo siistien sisätöiden suosikkiriidanaihe. Sitä törmää säännöllisesti aiheesta puhuttaessa uhrien vihaiseen ja hämmentyneeseen kysymykseen siitä, miksei näihin asioihin oikeasti puututa?

Rakennukset, remontit, väistötilat ja muutot ovat kalliita suhteessa oireilevien työntekijöiden oireiluista aiheutuviin kuluihin. Työntekijöiden terveyden vaarantaminen on yksinkertaisesti halvempaa.  Jotta asiat muuttuisivat, lainsäädännön tulisi lisätä työnantajavastuita ja kustannuksia sisäilmaongelmien hoitamatta jättämisestä. Nykytilanteessa ongelmien maton alle lakaiseminen muhimaan on houkuttelevaa. Työturvallisuuslaki täsmentyi työnantajavelvoitteiden osalta 1.6.2023, mutta muutoksista huolimatta laista ja työelämän terveydensuojelun kokonaisuudesta voidaan tulkita edelleen puuttuvan pakottavuutta.

Työpaikoilla oireillaan terveyskyselyiden perusteella noin tuplaten enemmän kuin kotona. Kannustinnäkökulmasta omistusasunnoissa oikeudellinen hometaloriitariski on elämänkokoinen. Vuokralaisten puolella asukkaiden korkea vaihtuvuus johtaa herkästi tyhjiin kuukausiin syöden vuokratuottoja. Työnantajapuolella taas voidaan esimerkiksi aloittaa ilman aiettakaan oikeustoimiin valekiistely teknisten selvitysten maksajasta. Voidaan myös väittää työtilan vuokrasopimuksen olevan vedenpitävä ja ettei siitä pääse irti.

Työnantaja voi vaimentaa kolkuttelevaa omatuntoa ajattelemalla ”onhan työntekijä vapaa vaihtamaan työpaikkaa”. Valinnanvapauteen liittyen korkein oikeus puolusti taannoin sisäilmasta terveytensä menettäneitä Oulussa työskennelleitä poliiseja ja linjasi ammattitautien oikeuskäytäntöä eteenpäin.
Poliisit ovat hyvä esimerkki tilanteen kohtuuttomuudesta, koska poliisin ammattiin on vain yksi työnantaja. Muutenkin kynnys sisäilmasta valittamiseen testosteronia huokuvassa työympäristössä on korkea. Kannustetaan kärsimään hiljaa. Vastaavasti sisäilmaoireista näyttäisivät kyselyiden perusteella kärsivän eniten korkeakoulutetut naiset. Korkeakoulutetut naiset pitävät parhaiten puolensa terveysasioissa.

Sisäilmakeskustelun suurin tabu ovat sellaiset mielenterveyshaasteista kärsivät, jotka eivät myönnä tilannettaan itselleen vaan alkavat syyttää sisäilmaa. Kyseessä on ymmärrettävä psykologinen puolustusmekanismi, mutta työnantajien asenneilmapiirin tervehdyttämisen kannalta se on harmillista.

Jotta kukaan ei jäisi yksin Työterveyslaitos suosittelee prosessin aloittamista haittailmoituksella esihenkilöille ja työsuojeluvaltuutetulle, jotka alkavat tutkimaan asiaa teknisten asiantuntijoiden kanssa. Kiinteistöhuollon toimijoiden kanssa pelatessa jonkun pitää tarkasti katselmoida, että tarvittavat ja sovitut toimet oikeasti tehdään. Alan suosikkisanonta kun on: ”se kuka halvimmalla jättää tekemättä”.

Lopuksi varoittavia esimerkkejä. Asiasta viestiminen työpaikoilla saattaa saada absurdeja piirteitä. Syyllistä etsitään herkästi helpoista ja halvoista keinoista.

Epäeettinen työnantaja, joka tietää sisäilmaongelmasta, muttei aio ratkaista sitä

1. jumittaa asian tutkimusvaiheeseen kuukausiksi tai jopa vuodeksi,

2. avaa ikkunan, mutta palelijoiden ulvoessa tuulessa huomaa virheensä ja toteaa laittavansa ilmastoinnin säädöt kuntoon,

3. toteaa löytäneensä syyllisen ja ilmoittaa poistettavaksi ikkunalaudalta kaktuksen ja/tai viirivehkan, jonka alusmulta on sairastuttanut kaikki ja samalla syyllistää miedointakin deodoranttia käyttävät työntekijät,

4. käskee poistamaan työntekijöiden tavaroita tiloista ja pöydillä olevat kolme paperiarkkia,

5. ilmoittaa tehostavansa jatkossa siivousta ilman, että aikoo kertoja oikeasti edes lisätä,

6. ostaa lisäaikaa käskemällä työntekijöitä ilmoittamaan työterveyteen oireista ja sen jälkeen vetoaa siihen, että asiaa käsitellään joskus ensi vuonna, kunhan dataa on kertynyt tarpeeksi,

7. käy sairastuneiden kanssa työterveysneuvotteluita, joissa työterveyslääkäri suosittelee jatkotoimenpiteinä esimerkiksi etätyötä, mutta työnantaja kieltäytyy noudattamasta työterveyslääkärin suosituksia,

8. haukkuu työntekijät mielenterveysongelmaisiksi.

Katselusuosituksena entiseltä TE-toimiston sedältä Yle Areenasta draamakomedia Sisäilmaa.

Niku Hinkka
juristi ja työmarkkina-asiantuntija