Pidetäänkö kaikki mukana työn muutoksessa?

Oppimisvaikeudet voivat näkyä muun muassa hankaluutena ymmärtää ohjeita. Tunnistamalla pulmakohtia ja parantamalla tiedonkulkua työntekijän osaaminen ja taidot saadaan kuitenkin paremmin käyttöön ja työhyvinvointi lisääntyy, kirjoittaa Mervi Ylitalo Näkökulmassa.

”Toi työelämä on muuttunu tosi paljon just siinä, että ennen tietyllä tavalla voitiin kattoo, että vähän räätälöidä niitä töitä ihmiselle. Tänä päivänä sitäkin voidaan tehdä, mutta silti se selviytymisen aste on enemmän sun vastuulla itse. Että kaikki perehdytykset ja tukevat keinot on vähän kaikonnu, että jos et sä selvii niin sitte…” – työnjohtaja

Suomessa on 600 000 aikuista, joilla perustaidot – lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen, digitaidot – ovat heikot. Miten pidämme kaikki mukana työelämässä, joka muuttuu kovaa vauhtia ja vaatii jatkuvaa uuden oppimista? Onko työpaikoilla valmiuksia pitää mukana työntekijät, joilla on oppimisvaikeuksia?

Tietotyö on lisääntynyt kaiken tyyppisissä työtehtävissä alalla kuin alalla. Yksinkertainen työ vähenee. Osaamisvaatimukset muuttuvat ja oppimisvaatimukset lisääntyvät. Kyvystä käsitellä ja hyödyntää tietoa on tullut keskeinen osaamisvaatimus monessa työssä perinteisten ammattitaitovaatimusten rinnalla. Tieto kulkee yhä enemmän kirjallisena sähköisten viestimien kautta. Perustaitojen tarve korostuu.

Perustaidot ovat kaiken muun oppimisen kivijalka. Hyvät perustaidot antavat välineet ammattitaidon kehittämiseen ja uuden oppimiseen. Niitä pidetäänkin usein itsestäänselvyytenä, eikä heikoista perustaidoista tai oppimiseen liittyvistä vaikeuksista juuri puhuta. Oppimisvaikeuksiin liittyy myös vahva häpeän kokemus ja leimaantumisen pelko. Ne kuormittavat jaksamista ja minäpystyvyyden tunnetta. Kynnys lähteä kehittämään ammatillista osaamistaan kasvaa.

Työn arjessa oppimisvaikeudet näkyvät muun muassa ohjeiden ymmärtämisessä, kirjoittamisessa, omien virheiden huomaamisessa, vieraiden kielten oppimisessa, ajan hahmottamisessa ja aikataulussa pysymisessä; laskutoimitukset eivät suju helposti, on vaikeaa keskittyä yhteen asiaan tai pitkäksi aikaa kerrallaan, työtehtävien loppuunsaattaminen on hankalaa. Vaikeuksia kokeva herkästi myös välttelee näitä työtehtäviä. Oppimisvaikeuksien vaikutuksia työpaikoilla kartoittavan kyselyn (N=277) tuloksissa vierasperäiset kielet ja sanat, keskittyminen sekä tietoteknisten laitteiden tai välineiden käytön oppiminen aiheutti hankaluuksia 20-25 prosentille vastaajista. (Tampereen yliopisto. Työelämän tutkimuskeskuksen kysely 2018. OPPI-VA-hanke)

Pitkään työelämässä toimineet ovat toki oppineet omia selviytymiskeinojaan ja kompensoineet puutteitaan muulla osaamisellaan ja lahjakkuudellaan. Jotta kaikkien osaamispotentiaali ja lahjakkuusreservi saataisiinkin parhaalla tavalla käyttöön, tarvitaan rohkeutta, luottamusta ja turvallista työilmapiiriä, jossa vaikeat asiat voidaan ottaa puheeksi. Puheeksi ottaminen edistää parhaimmillaan työhyvinvointia, lisää työturvallisuutta ja mahdollistaa kaikkien työntekijöiden osaamisen hyödyntämisen.

Työ sujuvaksi! -materiaaliin www.tyosujuvaksi.fi koottu tieto, kokemustarinat ja esimerkit avaavat näkökulmaa siihen, miten oppimisvaikeudet tai pulmat perustaidoissa voidaan tunnistaa ja millaisilla keinoilla osaaminen ja taidot saadaan paremmin käyttöön. SOL Palvelut, Väinö Paunu Oy ja Fazer ovat hyödyntäneet apuvälineitä ja hyötysovelluksia sen jälkeen, kun työnjohto ja esimiehet alkoivat tarkastella työn teettämisen käytäntöjä oppimiseen liittyvien vaikeuksien näkökulmasta. Yritykset tuottivat esimiesten ja työntekijöiden kanssa yhteistyössä käytännön ratkaisuja selkiyttää erilaisia työvaiheita ja ohjeistuksia niin, että oppiminen ja työ sujuvat. Esimerkiksi 360-kuvaan voidaan kiinnittää työvaiheiden yksityiskohtia tarkentavia opastekuvia ja -videoita, joihin työntekijä tarvittaessa voi myös palata ja kerrata ohjetta työnsä äärellä. Hyvinkin pienillä ja yksityiskohtaisilla, selkeillä ja saavutettavilla ohjeilla pystytään lisäämään esimerkiksi kaluston käyttöikää, kuten tehtiin Väinö Paunun linja-autojen ajohytin istuimen säädinten Thinglink-kuvaopastuksella.

Yrityksissä oivallettiin, että tukemalla työntekijöiden perustaitoja konkreettisin toimenpitein – selkeällä ja kohdennetulla tiedonkululla, monikanavaisesti tuotetuilla opasteilla, työohjeilla ja perehdyttämisellä, työpisteissä käytettävillä sanelu- ja lukusovelluksilla – työt sujuvat, työhyvinvointi lisääntyy ja tuottavuus paranee.

Kannustus ja tuki, työtä ja kognitiivista ergonomiaa tukevien apuvälineiden ja sovellusten käyttöönotto ja turvallinen työilmapiiri eivät hyödytä pelkästään niitä, joilla on oppimiseen liittyviä vaikeuksia. Niistä hyötyvät kaikki.

Kun työssä on mahdollista oppia ja kehittyä, lisääntyy samalla sitoutuminen ja motivaatio työhön ja työpaikkaan.

Mervi Ylitalo
hankekeskuksen päällikkö
Työväen Sivistysliitto
Kirjoittaja toimi hankkeen
Oppimisvaikeuksista
työpaikan osaamisvalmiuksiin,
OPPI-VA hankepäällikkönä.
ESR-hanke päättyi huhtikuussa 2019.