Joukko Nordenskolanin osallistujia kuuntelee opasta.

25.05.2023
Työelämä

Nordenskolanissa rakennetaan verkostoja yli maarajojen

Pohjoismaista mallia arvostetaan maailmalla, mutta sen säilyminen ei ole itsestäänselvyys. Nordenskolanissa nuoret pohjoismaalaiset miettivät yhdessä, miten mallia voisi kehittää ja oppivat toisiltaan eri maiden hyviä käytänteitä.

Pohjoismaiden välisellä yhteistyöllä on pitkät juuret, maat jakavat samanlaiset arvot demokratiasta, avoimuudesta ja hyvinvointivaltiosta, ja pohjoismaista hyvinvointimallia arvostetaan kaikkialla maailmassa.

Yhtäläisyyksistä huolimatta malli toimii joka maissa vähän eri tavoin. Näitä eroja ja yhtäläisyyksiä käydään läpi Nordenskolanissa, joka on poliittisessa tai ammattiyhdistystoiminnassa mukana oleville tai siitä kiinnostuneille alle 35-vuotiaille tarkoitettu koulutus.

Nordenskolanin opettaja Reijo Paananen kertoo, miten pohjoismaisen mallin rakentuminen Pohjolan eri maissa ei ole sattumaa ja miten järjestelmä voidaan myös romuttaa, jos siitä ei pidetä huolta tai sitä ei kehitetä.

– Jos tehdään kuten on aina ennenkin tehty, saattaa malli mädäntyä käsiin. Siksi tarvitaan yhteistyötä ja uusia ajatuksia järjestelmän kehittämiseksi, Paananen sanoo.

Pohjoismaisen mallin lisäksi Nordenskolanissa keskustellaan myös ajankohtaisista teemoista kuten meneillään olevista vaaleista tai työmarkkina-asioista. Myös vihreä siirtymä on ollut aiheena useamman kerran. Viimeisimmässä koulutuksessa käytiin lisäksi läpi yhdenvertaisuutta ja sitä, miten eri maissa otetaan huomioon heikoimmassa asemassa olevat kuten maahanmuuttajat ja niin sanotuissa epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät.

Uusia ideoita jäsenhankintaan

Pohjanmaalla asuva Peter Sjökvist osallistui Nordenskolaniin syystalvella 2022–2023. Hän kuuli siitä ammattiliittonsa kautta. Sjökvist on mukana Teollisuusliiton ruotsinkielisessä toiminnassa.

Sjökvist haki mukaan, koska halusi oppia lisää muiden pohjoismaiden tavasta soveltaa pohjoismaista mallia. Koulutuksesta hän sai uusia ideoita jäsenhankintaan.

– Norjassa ruokalähettiyrityksen työntekijät olivat saaneet uuden työehtosopimuksen. Sikäläinen osallistuja kertoi lähettien aiemmista haasteista ja siitä, miten he nyt saivat aikapalkkaa ja mahdollisuuden starttirahaan.

Sjökvist on töissä Närpiössä kuorma-autojen trailereita ja koreja valmistavassa yrityksessä ja on sen pääluottamusmies. Närpiössä on myös paljon kasvihuoneita, joissa on töissä ammattiliittoon kuulumattomia maahanmuuttajia ja erityisesti vietnamilaisia.

Sjökvist on käynyt kasvihuoneilla puhumassa ammattiliitoista Teollisuusliiton paikallisosaston edustajana. Nordenskolanista saadut kokemukset auttoivat ymmärtämään jäsenhankinnan haasteita maahanmuuttajien keskuudessa.

– Työntekijöiden infoaminen on tärkeää, jotta he tietäisivät, kuinka työmarkkinat toimivat Suomessa. Meillä on ollut muutamia kokouksia vietnamilaisten kanssa ja saimme myös uusia jäseniä, Sjökvist kertoo.

Koulutuksessa syntyy tärkeitä verkostoja

Nordenskolanin jälkeen Peter Sjökvist on ollut yhteydessä koulutuksessa tutustumiinsa pääluottamusmiehiin ja vaihtanut kokemuksia yhteistyöstä työnantajien kanssa. Näitä oppeja hän on yrittänyt viedä myös oman työpaikkansa yhteistoimintaryhmään.

Sjökvist kertoo myös, miten Pohjanmaalle on syntymässä uutta teollisuutta ja uusia työpaikkoja.

– Työvoima tulee liikkumaan entistä enemmän Suomen ja Ruotsin välillä. Siksi on tärkeää ymmärtää, miten työmarkkinajärjestelmä toimii Ruotsin puolella. Siellä esimerkiksi osastot neuvottelevat työnantajan kanssa, ei pääluottamusmies.

Myös Reijo Paananen korostaa koulutuksessa syntyneiden verkostojen merkitystä.

– Jos jokin asia omassa päivittäisessä aherruksessa askarruttaa, voi ottaa yhteyttä kaveriin ja kysyä, että miten tämä asia teillä toimikaan, hän sanoo.

Päättäjille tietoa nuorten ajatuksista

Koska Nordenskolanissa on osallistujia sekä ammattiyhdistysliikkeen että politiikan puolelta, auttaa se ymmärtämään, miten molempia tarvitaan pohjoismaisen mallin ylläpitämiseksi.

– Poliittisilla päätöksillä on merkitystä, mutta myös sillä, miten ay-liike hoitaa leiviskänsä, Reijo Paananen sanoo.

Koulutus on järjestetty yhteensä kahdeksan kertaa. Se koostuu kahdesta lähijaksosta, välitehtävistä ja verkkoseminaareista. Lisäksi osallistujat tekevät ryhmätyönä esityksen, joissa avataan mallin soveltamista eri maissa. Lähijaksot järjestetään vuoron perään eri pohjoismaissa. Edellisen koulutuksen jaksot pidettiin Ruotsissa ja Norjassa. Seuraavat ovat Suomessa ja Tanskassa.

Paananen muistuttaa, että koska osallistujat ovat nuoria, välittyy heidän kauttaan päättäjille tietoa siitä, mikä on nuoremman polven suhtautuminen asioihin ja näkemys siitä, mitä pitäisi tehdä tai mitä ei ehkä ole huomattu itse ottaa asialistalle.

– Koulutuksessa syntyneitä lopputöitä välitetään puolueiden ja ay-liikkeen tietoon, ja joukosta saattaa löytyä kultajyviä, joilla hiljalleen uudistetaan kunkin maan omaa järjestelmää niin, että se pysyy ajassa kiinni.

Teksti

Natasha Petrell

Kuva

Reijo Paananen

Linkit

Lisätietoa Nordenskolanista ja hakutiedot TSL:n verkkosivuilla

Lue myös

20.09.2023
Asiantuntijapalsta

Saako työntekijän myrkyttää?

14.09.2023
Yhteiskunta ja osallisuus

Konstikopasta apua ja iloa ikääntyville