Ay-koulutukset perustuvat yhdessä tekemiseen, yhteisöllisyyteen ja joukkovoimaan.

10.02.2021
Työelämä

Muutos on mahdollinen

Ay-pedagogiikka lähtee ajatuksesta, että koulutukset ovat kaikkien jäsenten saavutettavissa.  TSL on julkaissut uuden oppaan, jossa kerrotaan, kuinka huomioida jäsenistön moninaisuus koulutuksissa.

Ammattiyhdistystoiminnan tavoitteena on parempi työelämä ja palkansaajien aseman parantaminen työpaikoilla. Pelkkä lainsäädäntöön vaikuttaminen ei kuitenkaan riitä, sillä iso osa ay-liikkeen vaikuttavuustyöstä tapahtuu työpaikkatasolla.

– Ay-koulutukset tarjoavat hengähdystauon ja vertaisoppimista, kun osallistujat tapaavat samassa tilanteessa olevia. Ajatusten vaihto vertaisten kanssa myös voimaannuttaa, JHL-opiston rehtori Anne Karjalainen totesi ay-pedagogiikan oppaan julkistamistilaisuudessa tammikuun lopussa 2021. Tilaisuudessa aiheesta oli keskustelemassa sekä oppaaseen kirjoittaneita että muita ay-kouluttajia.

Voimaannuttaminen on myös koko ay-pedagogiikan perusajatus: yhdessä tekemistä, yhteisöllisyyttä, joukkovoimaa ja konkreettiseen toimintaan ryhtymistä maailman muuttamiseksi. TSL-opintokeskuksen opintojohtaja ja oppaan kokoaja Katri Söder korosti, miten yhdessä tekemisen voima erottaa ay-pedagogiikan muusta yleisestä aikuiskoulutuksesta.

Ay-liike kouluttaa Suomessa vuosittain yhtä paljon kuin kolme keskikoista yliopistoa yhteensä. Ay-koulutuksiin osallistuminen on aina vapaaehtoista ja lähtee omasta halusta olla osa muutosta ja toimia yhteisten asioiden, arvojen ja visioiden puolesta. TSL:n suunnittelija Ari Näätsaari muistutti, miten ihmiset kuluttavat vapaa-aikaansa sellaiseen tekemiseen, josta he kokevat saavansa jotakin ja jossa he pääsevät kehittämään itseään ja omaa osaamistaan.

– Siksi meidän pitää mahdollistaa osallistuminen jäsenten omista lähtökohdista käsin. Voimaantumisessa auttaa, kun osallistujalle tulee olo, että hän tulee kuulluksi ja ymmärretyksi, hänet havaitaan ja nähdään ja hänen sanoillaan ja tekemisillään on merkitystä.

Ay-pedagogiikan opas sisältää kattavan paketin tietoa esimerkiksi ay-koulutuksen menetelmistä, järjestämisestä, voimaannuttamisesta, yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä, vapaaehtoisten johtamisesta, erilaisista oppijoista sekä kieli- ja kulttuuritietoisesta pedagogiikasta. Oppaassa on myös paljon käytännön vinkkejä toiminnan tueksi.

Maailmaa muuttava ja säilyttävä voima

Eri ammattiliitoissa ja yhdistyksissä toiminnan tavoitteet on määritelty vähän eri tavoin. Yhteistä kaikille on kuitenkin ajatus yhteiskunnallisesta muutoksesta.

– Meidän toimintamme tiivistyy aktiivikansalaisuuden kasvattamiseen, työpaikkatoiminnan ja edunvalvonnan parantamiseen sekä meidän kannalta tärkeiden toiminnallisten valmiuksien kehittämiseen, Murikka-opiston rehtori Vesa Holappa totesi julkistamistilaisuuden keskustelussa.

Toisaalta vaikka tietty progressiivisuus kuuluu ay-liikkeen ajatteluun, usein käytännön tasolla se on myös yhteiskuntaa säilyttävä voima samalla, kun maailma muuttuu ympärillä.

– Kun asioita halutaan heikentää työpaikoilla, me joudumme helposti puolustusasemiin ja tästä ay-liikettä usein myös syytetään.

Anne Karjalainen on samaa mieltä.

– Tähän on koko ajan haettava balanssia. Esimerkiksi nyt luottamushenkilömme kohtaavat työpaikoilla uusia tilanteita, joista vuosi sitten ei ollut mitään tietoa, kun joudumme taistelemaan virusta vastaan.

Oppimisen ongelmat syrjäyttävät

Ay-koulutuksen tavoite on antaa osallistujille onnistumisen kokemuksia. Osalla jäsenistä on kuitenkin oppimisessa pulmia kuten neurologisia oppimisvaikeuksia, itseluottamuksen puutetta, taidollista harjaantumattomuutta tai heikko motivaatio. Ay-koulutuksissa tulisi kuitenkin tukea erilaisia oppimispolkuja.

– Yleensä kun puhutaan oppimisen erityisvaikeuksista, tarkoitetaan erityisesti lukemisen, keskittymisen, tarkkaavaisuuden tai hahmottamisen ongelmia, Murikka-opiston viestintäaineiden opettaja ja erityisopettaja Marjo Nurmi tarkensi erilaisten oppijoiden määritelmää.

Erilaisten oppijoiden huomioiminen ay-koulutuksissa on tärkeää, koska kyse on aktiivisesta kansalaisuudesta: siitä, pidämmekö kaikki osallisena yhteiskunnassa.

– Erilainen oppija voi olla myös sellainen, joka ei ole tottunut oppimaan uutta, tarttumaan uusiin haasteisiin tai kehittämään omaa työtään ja työntekemisen tapoja, TSL:n hankekeskuksen päällikkö Mervi Ylitalo lisäsi.

Nurmi muistutti, että erilaisten oppijoiden kohdalla on usein kysymys myös elämänhallintaan liittyvistä asioista ja yksilön työmarkkina-arvosta.

– Oppimisen ongelmat syrjäyttävät ihmisiä työelämästä, jos he eivät saa riittävästi tukea.  Tällä on kytkös myös ihmisten hyvinvointiin ja jaksamiseen, sillä usein he joutuvat puurtamaan enemmän työssä ja myös uupuvat helpommin.

Lyhenteiden luvattu maa

Erilaisten oppijoiden huomioimisessa on kyse myös jäsendemokratiasta. Esimerkiksi ammattiyhdistyskieli on usein vaikeaa ja vilisee lakitermejä.

–  Jos koulutuksissa on ihmisiä, joilla on keskittymis- tai lukivaikeuksia, on selvää, että käyttämällä hankalaa kieltä puhumme heidän ohitseen, emmekä anna heille tilaa osallistua sillä potentiaalilla, mikä heillä voisi olla, Marjo Nurmi totesi.

TSL:n koulutussuunnittelija Leeamaria Välitalo kouluttaa työkseen Suomeen muualta muuttaneita. Hän muistutti, miten kielellä voi vieraannuttaa ja miten jokaisen kouluttajan pitäisi kiinnittää tähän huomiota.

– Kannattaa miettiä etukäteen, millä tavalla puhuu asiasta ja millaisia sanavalintoja käyttää. Toisaalta kouluttaja voi myös kasvattaa tietynlaisen kielen käyttöön ja sanastoon, jotta osallistujat jatkossa pystyisivät huolehtimaan omista asioistaan ja ajamaan omia etujaan.  Liikkeelle lähdetään kuitenkin arkisesta sanastosta ja selitetään asiat konkreettisin esimerkein.

Nurmi totesi, että hyvin suunnitellusta pedagogiikasta hyötyvät kaikki, eivät vain erilaiset oppijat.

– Koulutustilanteessa saamme olla jäsenen kanssa pitkään yhdessä. Siksi koulutustilanne on myös jäsensuhteen synnyttämisen näkökulmasta tärkeä tilanne.

Teksti

Natasha Petrell

Kuva

TSL