05.11.2019
Yhteiskunta ja osallisuus

Maahanmuuttaja tarvitsee perustietoa työelämästä

Kulttuuritaustan tunteminen auttaa ymmärtämään paremmin työkavereita.

Saako omia ideoita kertoa työpaikalla? Mikä on esimiehen rooli? Pitääkö sairauspoissaoloista ilmoittaa? Esimerkiksi näistä asioista olisi hyvä keskustella monikulttuurisilla työpaikoilla.

Ote työhön -hankkeessa on etsitty käytäntöjä, joilla parantaa maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden työllistymistä ja työelämätietoutta. Osana hanketta Helsingin aikuisopiston kotoutumiskoulutuksen ohjaava opettaja Tea Tetri käy kertomassa hankkeessa mukana oleville työnantajakumppaneille kulttuurien välisestä viestinnästä. Työpaikkatietoiskut on suunnattu uusia työntekijöitä työssään perehdyttäville. Tietoiskuissa Tetri kertoo, millaisia eroja työkulttuureissa on eri puolilla maailmaa, jotta perehdyttäjät oppisivat ymmärtämään eri puolilta tulevia työntekijöitä.

– Tarkoitus ei ole muuttaa työympäristöä vaan parantaa vuorovaikutusta ja saada perehdyttäjät ymmärtämään, miksi heidän täytyy sanoittaa asioita, jotka tuntuvat suomalaisista itsestäänselvyyksiltä. Tällaisia ovat esimerkiksi aikataulut tai esimiehen asema. Toisesta työkulttuurista muuttaneelle itsestäänselvyyksiä voivat olla lähtömaassa opitut asiat ja tavat ja suomalaiset käytännöt voivat olla hyvinkin outoja.

– Työntekijä saattaa esimerkiksi ajatella, että esimies tietää työstä kaiken. Suomessa taas työntekijällä on enemmän vastuuta, häneen luotetaan, eikä esimies ole koko aikaa katsomassa perään. Tämä saattaa toisenlaiseen työkulttuuriin tottuneesta tuntua epämiellyttävältä. Hän saattaa ajatella, että esimies ei hoida tehtäviään kunnolla.

Monesti maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä pitää myös rohkaista kysymään asioita ja heille pitää kertoa, että myös työntekijä voi kertoa omista ideoistaan.

KAIKKI KANAVAT AVUKSI REKRYTOINNISSA

Ote työhön -hanke alkoi tammikuussa 2017 ja päättyy joulukuun lopussa 2019. Sen päätoteuttaja on Työväen Sivistysliitto TSL ja Helsingin aikuisopisto yksi sen osatoteuttajista. Hankkeessa on mukana myös neljä työnantajakumppania.

Neljän tuhannen työntekijän Hus Asvia on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tukipalveluita tuottava organisaatio, jossa maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä työskentelee varsinkin laitoshuolto- ja potilas- ja henkilöstöruokailupuolella. Laitoshuoltopuolella lyhyisiin sijaisuuksiin ja määräaikaisuuksiin voi päästä ilman koulutusta, kunhan työmotivaatio ja asenne ovat kohdillaan. Vakituista toimea varten työntekijällä pitää kuitenkin olla laitoshuoltajan ammattitutkinto tai toimitilahuoltajan perustutkinto. Keittiöpuolella jo sijaisuuksissa pitäisi kuitenkin olla jokin perustutkinto keittiöalalta.

Hus Asviassa joudutaan aina välillä keskustelemaan siitä, miksi toinen käyttäytyy tietyllä tavalla tai miksi joku sääntö ei ole toiminut oikein. Sairaalamaailmassa potilasturvallisuus on kuitenkin ykkösasia ja kaikkien pitää ymmärtää toimia sen mukaan. Organisaatiossa ollaan kuitenkin tyytyväisiä maahanmuuttajataustaisiin työntekijöihin, sillä he ovat positiivisia ja ahkeria työntekijöitä ja hyviä työkavereita.

Toinen hankkeessa mukana oleva taho, Palvelukeskus Helsinki, vastaa suurelta osin Helsingin kaupungin koulujen, päiväkotien, hoitolaitosten, sairaaloiden ja palvelutalojen ruokahuollosta sekä osasta päiväkotien siivousta. Lisäksi sillä on puhelin- ja hoivapalveluita sekä matkakuljetusten välitystä. Työntekijöitä Palvelukeskus Helsingissä on noin 1 500.

Molemmat organisaatiot ovat hyvin monikulttuurisia eikä lähtömaan kulttuuri vaikuta työsuhteeseen. Kaikki työntekijät ovat tasa-arvoisia ja heitä kohdellaan yhdenvertaisesti.

Työvoimapulan takia sekä Hus Asvia että Palvelukeskus Helsinki pyrkivät rekrytoimaan ihmisiä kaikkia mahdollisia kanavia pitkin. Ne lähtivät mukaan Ote työhön -hankkeeseen, jotta alasta kiinnostuneet pystyisivät matalalla kynnyksellä tutustumaan alaan ja työpaikat saisivat enemmän tietoa kulttuurien välisestä kohtaamisesta.

VERTAISISTA TUKEA

Ote työhön -hankkeessa on myös koulutettu työssäkäyviä maahanmuuttajia työelämäohjaajiksi. Ohjaajat ovat vetäneet vertaisryhmiä, joissa pitkään pois työelämästä olleet maahanmuuttajat ovat voineet perehtyä suomalaiseen työelämään ja työkulttuuriin.

Tea Tetri on käynyt ryhmissä kertomassa työelämään liittyvistä asioista ja ollut itse vetämässä kahta ryhmää maahanmuuttajataustaisen työelämäohjaajan työparina.

– Ryhmissä ohjaajat saattavat auttaa etsimään tietoa esimerkiksi pääsykokeiden ajankohdista tai avustaa työhakemuksen tekemisessä. Lisäksi ryhmissä käydään läpi työpaikkailmoituksia ja työhaastattelua.  Ryhmien toiminta on keskustelevaa, eikä niissä käydä koulumaisesti asioita läpi vaan sen mukaan mikä osallistujia kiinnostaa.

Osalla ryhmäläisistä on monenlaisia pelkoja suomalaisesta työelämästä. Maahanmuuttajataustansa takia ohjaajat pystyvät helpommin ymmärtämään suomalaisen ja lähtömaan työkulttuurien eroja ja selventämään niitä osallistujille.

Natasha Petrell
Kuva Istockphoto

Lue myös

15.12.2023
Yhteiskunta ja osallisuus

Talouspolitiikkaa ohjaavat ideologiat