Lisää opettajia amikseen

Ammatillinen koulutus uudistui. Vuosi reformin jälkeen Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on huolissaan sekä opetuksen tasosta että opettajien jaksamisesta.

Ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena oli toisen asteen koulutuksen kokonaisvaltainen uudistus. Uudistus lisäsi yksilöllisiä opintopolkuja ja työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Osa oppilaista on kuitenkin jäänyt tyhjän päälle, sillä koulutuksen rahoitukseen tehtyjen leikkausten seurauksena hyvät suunnitelmat eivät toteudu halutulla tavalla.

OAJ julkaisi syyskuussa 2019 selvityksen opettajien kokemuksista. Keväällä 2019 reformin vaikutuksista saatiin jo esimakua, kun osana Ammattitaitoa yhdessä -hanketta Työterveyslaitos selvitti, millaiseksi työpaikkojen toimijat näkevät olemassa olevat ohjausresurssinsa sekä millaista on olemassa oleva yhteistyö oppilaitosten kanssa. Lue lisää tuloksista täältä. Ammattitaitoa yhdessä -hankkeessa kehitetään ratkaisuja työpaikkaohjaamiseen. Sen päätoteuttaja on TSL.

LEIKKAUKSET NÄKYVÄT OPETUKSEN MÄÄRÄSSÄ

OAJ selvityksen tulokset ovat Ammattitaitoa yhdessä -hankkeen kanssa samansuuntaisia – koulujen ja oppilaitosten yhteistyössä on parantamista. Laki vaatii, että opiskelijalla on työpaikalla oma työpaikkaohjaaja, joka ohjaa häntä työn tekemisessä, mutta aina näin ei ole. Siksi olisikin tärkeää, että opettajilla olisi riittävästi aikaa myös työelämäyhteistyöhön.

– Uudistus vaatii, että opettajalla olisi aikaa tukea oppilasta työpaikalla. Opettajilla pitäisi myös olla mahdollisuus kouluttaa työpaikkaohjaajia, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kertoo.

Vuosikymmenen alun tasosta opetus on kuitenkin vähentynyt ammatillisissa oppilaitoksissa jopa 25 prosenttia ja opettajien määrä 1600:lla. Samaan aikaan oppilasmäärät ovat kasvaneet, eikä opettajilla ole ajallisia edellytyksiä ohjata oppilaita niin paljon kuin olisi tarpeen.

Yhtä osaamispistettä kohti oppilas saa 13–15 tuntia opetusta. Vuonna 2010 määrä oli noin 18,5 tuntia. Myös työpaikalla tapahtuvan ohjauksen määrä on laskenut. Ennen uudistusta opettaja ohjasi oppilasta työpaikalla tunnin jokaista suoritettua osaamispistettä kohden, enää vain 40 minuuttia.

– Laki lupaa opiskelijoille opettajan antamaa opetusta, mutta se ei onnistu ilman opettajia, Luukkainen muistuttaa.

OAJ:n koulutusasiain päällikkö Nina Lahtinen toteaa, että osassa oppilaitoksia oppilaat saavat riittävästi ohjausta.

– Opetuksen saamisen määrä riippuu koulutuksen järjestäjän resursseista, ei opiskelijan tarpeesta. Jossain oppilaitoksissa sitä saa riittävästi, toisissa taas ei.

Antti Rinteen hallitusohjelman mukaan opettajien määrää ammatillisessa koulutuksessa lisätään. OAJ:n mukaan lisäys olisi tehtävä heti tai ammatillinen koulutus on muutaman vuoden kuluttua tilanteessa, jossa koulutus ei toimi eikä työelämä saa sellaisia osaajia kuin se tarvitsee.

TYÖNANTAJILTA PUUTTUU TIETOA

Uudistus lisäsi työpaikoilla tapahtuvaa oppimista, mutta selvityksen mukaan oppilaita vastaanottavilla työpaikoilla ei ole riittävästi resursseja tai tietoa oppilaiden ohjaamisesta.

– Työpaikat eivät vuoden jälkeenkään ole valmistautuneet riittävästi uudistukseen ja opiskelijoihin työpaikoilla. Työnantajat eivät myöskään tunne riittävästi koulutus- ja oppisopimusta eivätkä ymmärrä mihin he ovat sitoutuneet, Olli Luukkainen sanoo.

Opettajilla on suuri huoli työpaikkojen riittävyydestä sekä soveltuvuudesta opiskelijoille. Esimerkiksi yleinen työllisyystilanne vaikuttaa siihen, miten työpaikat pystyvät tarjoamaan koulutukseen soveltuvia paikkoja. Uudistuksen yhtenä tavoitteena oli, että osaaminen eli näyttö järjestetään ensisijaisesti yrityksissä tai julkishallinnon työpaikoilla. Kaikki työpaikat eivät kuitenkaan sovellu näytön tekemiseen.

– On aloja, joissa vain joka neljäs näyttö toteutetaan työpaikalla, Luukkainen sanoo.

TUKEA TARVITSEVIEN MÄÄRÄ KASVANUT

Ammatilliseen koulutukseen voi hakeutua joustavasti ympäri vuoden, mutta jatkuva haku lisää opettajien työmäärää ja vaikeuttaa ryhmäytymistä. Osa kyselyyn vastanneista opettajista toivoikin, että käyttöön otettaisiin ennakkoon määrätyt aloitusajankohdat.

OAJ esittää myös, että henkilökohtaisen osaamisen suunnitelmaa eli HOKSia varten luodaan yhtenäiset valtakunnalliset ohjeet, sillä nykyinen lomake ei toimi. Lisäksi sen tekemiseen pitäisi varata nykyistä enemmän aikaa.

Erityisopetuksen tilanne on Olli Luukkaisen mukaan kouluissa hälyttävä. Kyselyyn vastanneista opettajista vain kymmenen prosenttia pitää erityisopettajaresurssia oppilaitoksessaan riittävänä.

– Tuen tarpeet ovat lisääntyneet, mutta niihin ei pystytä kouluissa vastaamaan. Ne oppilaat, jotka ovat peruskoulussa olleet tehostetun tuen piirissä, jäävät ammatillisessa koulutuksessa tyhjän päälle.

Osa nuorista tarvitsee tukea esimerkiksi elämänhallinnan vahvistamiseksi.

TSL MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ YHTEISTYÖTÄ

Vaikka tulokset eivät yllättäneet TLS:n hankepäällikkö Ilkka Vuorikurua, on hänestä järkyttävää, miten paljon epäkohtia tutkimuksessa tuli esille.

– Nämä vahvistavat synkkiä huhuja. Vaikka tästä on puhuttu, nyt olemme saaneet sille vahvistuksen.

Kun sekä opettajilta kuin työpaikoilta puuttuu aikaa ohjata opiskelijoita, on kyse ennen kaikkea rakenteellisesta ongelmasta.

– Tuloksissa näkyy se, että ei olla vielä päästy tarkastelemaan käytännön prosesseja ja sitä, millä tavalla yhtyeistyö saataisiin toimimaan, kuten uudistuksessa on ajateltu.

OAJ:n tulokset vaikuttavat myös Ammattitaitoa yhdessä -hankkeeseen.

– Saimme ennakkotietoa tuloksista ja sen perusteella olemme koulutuksissamme huomioineet tarpeen luoda yhteistyötä työpaikkojen ja oppilaitosten välille.  Oppaita tulemme joka tapauksessa tuottamaan työpaikoille ja siellä tapahtuvaan ohjaamiseen ja työelämäyhteistyön parantamiseen.

Osana Ammattitaitoa yhdessä -hanketta TTL:n muutostyöpajoissa on kehitetty työpaikkojen ja ammatillisten oppilaitosten välistä yhteistyötä.  Vuoden vaihteen jälkeen TTL julkaisee suositukset ja työohjeet työpaikoille opiskelijoiden ohjaamisen ja perehdyttämisen tukemiseksi ja toimintamallin työpaikkojen ja oppilaitosten yhteistyön edistämiseksi.

Nämä suositukset pureutuvat nyt suoraan ilmi tulleisiin haasteisiin.

– Tässä korostuu myös TSL:n rooli työelämän kehittäjänä, sillä TSL:llä voi olla sekä hanke- että koulutusratkaisuja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen että laajemminkin osaamisen kehittämiseen työpaikoilla, Vuorikuru toteaa.

Natasha Petrell
Kuva: Istockphoto