Laitteet tutuksi

Teknoksen Pitäjänmäen tehtaalla valmistetaan liuotinmaaleja ja niihin ohenteita ja kovetteita. Tehtaan työntekijöitä Pitäjänmäellä on noin 70. Varsinaisen maalinvalmistuksen lisäksi työntekijöitä tarvitaan muun muassa sävytyksessä, purkituksessa ja varastossa. Valtaosassa tehtävistä joutuu käyttämään tietotekniikkaa ainakin vähän ja sen määrä lisääntyy koko ajan.

Teknoksella on käytössä koko konsernin tasolla toimiva IFS-toiminnanohjausjärjestelmä, ja intranet sisältää monenlaista tietoa esimerkiksi HR-asioista ja työterveyshuoltoon hakeutumisesta. Koulutusmateriaaleista osa on e-learning-muodossa.

– Siksi olisi tärkeää, että kaikilla olisi tietotekniikan perustaidot hallussa.  Teknoksella on kuitenkin huomattu, että osa ihmisistä on vaarassa pudota kelkasta, pääluottamusmies Klaus Bäckström sanoo.

Ohjelmien peruskäyttö haltuun

Teknoksen Pitäjänmäen tehdas on yksi FutureFit-koulutusohjelmaan osallistuvista yrityksistä. Ohjelma on suunnattu henkilöstökoulutuksena digitaalisen työn murroksen kohteena oleville työpaikoille. Se toteutetaan 30–35 työpaikalla ja 14 opetustunnin mittaisena kokonaisuutena eri puolilla Suomea teollisuuden, logistiikan ja palvelualan yrityksissä kevään 2020 aikana. Koulutukseen saa osallistua työajalla ja se on sekä työnantajille että työntekijöille ilmaista.

– 14 tunnissa ei kenestäkään tehdä insinööriä, mutta tavoite on, että ihminen saisi vähän kipinää ja innostuisi itsekin oppimaan, FutureFitin kouluttaja Janne Laulumaa kertoo ohjelmasta.

– Tämä on meillekin aika spesiaalia, koska tämä ei ole suoraan minkään ohjelmiston koulutusta, vaan tässä opetellaan ihan ohjelmien peruskäyttöä ja ylipäätään tehdään tietotekniikkaa tutuksi, jotta ihmiset saisivat tuntumaa laitteisiin ja ohjelmiin, Klaus Bäckström sanoo.

Kun laitteet ovat tutut, helpottaa se puolestaan uusien työohjelmien opettelua. Tehdaspäällikkö Kristina Månssonin mielestä kaikkien tulisi hallita laitteista ainakin tietty minimitaso.  

– On myös tärkeää tunnistaa osaamisen puutteet ja tukea työntekijöitä siinä, että he pystyisivät omaksumaan nämä taidot.

Ilman digitaitoja ei pärjää

Koulutusohjelmaan osallistui yhteensä 10 teknoslaista. Teknoksella työntekijöiden keski-ikä on suhteellisen korkea ja työsuhteet pitkiä, mutta kaikki koulutukseen osallistuneet eivät olleet iäkkäitä.

– On myös nuoria, jotka eivät ehkä kehtaa myöntää sitä, etteivät osaa. Maailma kuitenkin muuttuu yhä digitaalisemmaksi ja tänä päivänä myöskään yksityiselämässä ei pärjää, jos ei osaa käyttää esimerkiksi verkkopankkia.

Myös monet ajanvaraukset ja lippujen tilaamiset tapahtuvat verkossa. Verottajan kanssa pitää asioida netissä eikä monia muitakaan viranomaispalveluita voi enää hoitaa paperitse. Månsson muistuttaa, että koulutuksista huolimatta varsinainen oppiminen tapahtuu kuitenkin vasta siinä vaiheessa, kun ihminen on itse siihen halukas.

–  Jokaisen pitäisi ylläpitää työkykyä opettelemalla uutta ja ottamalla asioista selvää, mutta myös tuomalla esille, jos ei jotain osaa, jotta hänelle voidaan hankkia lisäoppia.

Tietoturvaa ja pilvipalveluita

Teijo Norrby on työskennellyt Teknoksella korjaamossa kohta 25 vuotta. Työssään hän tarvitsee tietotekniikkaa vikailmoitusten kuittaamisessa. Lisäksi hän käyttää intraa ja sähköpostia. Norrby osallistui FutureFit-koulutusohjelmaan syventääkseen tietotekniikan osaamistaan. Erityisesti häntä kiinnosti koulutuksessa tietoturva.

Koulutusohjelma koostuu erilaisista moduuleista, joita ovat muun muassa älylaitteet ja sovellukset, tekoäly ja koneoppiminen, pilvipalvelut, tietoturva ja yksityisyys sekä viestintä työpaikalla.

– Ennen yrityksissä oli isot serverit, jonne oli tallennettu kaikki yrityksen tiedot. Käytännössä pilvipalvelut ajavat saman asian eli nyt näitä samoja tietoja säilytetään pilvipalveluissa. Palvelut saa käyttöön internetyhteyden avulla. Koska yhteydet ovat nopeutuneet, nykypäivänä moni on yhteydessä verkkoon koko ajan, Janne Laulumaa kertoo koulutuksessa pilvipalveluista.

Norrby on käyttänyt Exceliä kirjanpidon apuna ja tallentanut kuvia pilveen viimeksi pari kolme vuotta sitten, mutta koulutuksesta hän sai kipinän ruveta taas varmuuskopioimaan.

– Jos kovalevy hajoaa, niin olisihan se hyvä, että ne olisivat siellä tallessa.

Kokouksia verkossa

Myös Maarit Koskinen innostui koulutuksessa pilvipalveluista sekä tietoturvasta. Koiraharrastuksensa kautta hän on mukana erilaisissa toimikunnissa.

– Nytkin olen yhdessä näyttelytoimikunnassa ja mehän pystyisimme vetämään kokouksia niin, että emme ole samassa tilassa ja täyttämään pöytäkirjoja pilvessä. Ei mulle ole tullut pieneen mieleenkään, että tämä voisi olla näin helppoa, hän intoilee.

Työkseen Koskinen tulostaa etikettejä joko koneellisesti tai käsin ja laittaa niitä purkkien kylkeen. Ennen kurssia hän tiesi hyvin vähän pilvipalveluista.

– En ollut koskaan käyttänyt näitä ohjelmia ennen, mutta kun näitä oppii käyttämään niin ehkä niitä voisi töissäkin hyödyntää, jos vain löytyy sopiva kohta. Mehän voisimme esimerkiksi tällä opiskeluporukalla vaihtaa mielipiteitä pilvipalvelussa.

Koulutusohjelma on palasteltu pienempiin osiin ja kurssilla jokainen pääsee itse kokeilemaan laitteiden ja ohjelmien käyttöä. Tavoite on, että kurssin jälkeen jokainen pystyisi myös jatkamaan opiskeluja itsenäisesti verkossa esimerkiksi youtubessa olevien videoiden avulla.

FutureFit-koulutusohjelma on Googlen hyväntekeväisyyteen keskittyvän Google.org-organisaation rahoittama. Se lahjoitti kaksi miljoonaa dollaria brittiläiselle innovaatiosäätiö Nestalle, joka järjestää rahalla digikoulutusta Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Hollannissa ja Belgiassa. Suomessa Nestan yhteistyökumppaneina ovat SAK, TSL ja Demos Helsinki sekä ammattiliitoista PAM, Teollisuusliitto ja AKT. Yhdessä ne etsivät käytännön ratkaisuja digitaalisten taitojen oppimiseen ja opettamiseen.