20.01.2016
Näkökulma

Kipinää järjestötyöhön

Miksi ihmiset tulevat mukaan järjestötoimintaan? Tähän on monta motiivia: yksi haluaa vaikuttaa, toinen viihtyä, kolmas olla hyvässä porukassa, neljäs tehdä jotain mielekästä, viidennellä on kutsumus, kirjoittaa liiketalouden opettaja ja ekonomi Terhi Mustakangas.

Tänä päivänä kuulee usein sanottavan, ettei ihmisiä saa enää mukaan järjestötyöhön, ettei heillä ole siihen aikaa eikä halua. Vanhoja hyviä aikoja talkooporukoineen muistellaan haikeana. Nuoret eivät enää välttämättä edes tiedä, mitä talkoot ovat. Ne ovat yhteistä porukassa tekemistä ilman palkkaa jonkin asian aikaansaamiseksi, kuten vaikkapa talonrakennusta.

Miksi ihmiset tulevat mukaan järjestötoimintaan? Tähän on monta motiivia: yksi haluaa vaikuttaa, toinen viihtyä, kolmas olla hyvässä porukassa, neljäs tehdä jotain mielekästä, viidennellä on kutsumus jne. Sopiva ja itselle sopiva järjestötyö voi vastata useampaankin tarpeeseen.

Entä mikseivät ihmiset lähde mukaan? Yhdellä on kiirettä ruuhkavuosina perheen ja työn kanssa, toisella terveys reistailee, kolmannella on muita harrastuksia, neljännellä mummona/pappana olemista, viides haluaa olla tekemättä mitään. Näissä tilanteissa järjestötoiminta ei välttämättä kiinnosta.

MONIPUOLISTA TOIMINTAA

Järjestötoimintaa on tarjolla laidasta laitaan, ja kullekin varmasti löytyy sopivaa ja innostavaa toimintaa. Yhdessä olo ja tekeminen palkitsevat, kun voi tehdä jotain hyvää ja mielekästä. Voi olla, että tarvitsee nipistää aikaa vain pari tuntia kuukaudessa tai joskus vähemmän, joskus enemmän. Samanhenkisessä porukassa on yhteishenkeä ja iloa tekemisestä.

Ihmiset kuitenkin haluavat usein myös saada jotain kuten kunnon kohotusta, mielen virkistystä, mukavia jäsenetuja, uusia yhteistyökumppaneita tai ystäviä. Järjestöjen tuleekin miettiä, mitä he voivat vastavuoroisesti antaa toimintaan osallistujille. Ihmisten vapaa-ajasta kilpaillaan myös erilaisten muiden vapaa-ajan aktiviteettien kanssa. Toiset käyvät vapaa-ajallaan teatterissa, ravintolassa, kirjastossa, kuntosalilla tai muussa harrastuspaikassa.

HAASTAVAA JOHTAMISTA

Järjestöjohtaminen on haastavaa työtä, joka on sekä työtä että harrastusta. Toiveita tulee monesta suunnasta, ja tehtävässä vaaditaan esimerkiksi organisointi-, suunnittelu-, johtamis- ja viestintätaitoja. Oman väen lisäksi tulee ylläpitää suhteita verkostoihin ja yhteistyökumppaneihin. Tulee myös olla hereillä, mitä kentällä tapahtuu. Kasvokkaisviestintä on tärkeintä, ja ihmisten tapaaminen piristää työtä ja antaa uusia ideoita.

Järjestöjohtajalla tulee olla itsellään palava polte työhönsä, kyky innostaa ihmisiä ja toimia esimerkkinä. Johtajan tehtävä on palvelutyötä, jonka ideana on mahdollistaa ihmiset tekemään palkatonta vapaaehtoistyötä. Ihmisten tulee kokea saavansa työstä jotain ja toisaalta ymmärtää antavansa jotain. Näin molemmat osapuolet tekevät yhdessä jotain ansiokasta.

JAKSAMISESTA HUOLEHDITTAVA

Järjestöjohtajan tulee huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan. Kun järjestötoiminta on ammatti, sitä on raskas tehdä myös harrastuksena. Johtajan tulisi näyttää esimerkkiä alaisilleen eikä itse uupua. Stressaantuneena virheiden määrä lisääntyy, työ muuttuu tehottomaksi ja mielentila ärtyisäksi ja kyyniseksi. Tällöin johtaja ei ole parhaimmillaan. Tulee tiedostaa, että järjestöjohtaminen on toisaalta motivoivaa ja palkitsevaa, mutta toisaalta sille voi antaa liikaa ja uupua. Tämä on jatkuvaa tasapainottelua.

Usein järjestöjohtaja työskentelee yksin. Tällöin on äärimmäisen tärkeää, että tukiverkostot ovat kunnossa. Kannattaa hankkia vertaistukea sekä valtakunnallisilta että alueellisilta kollegoilta. Järjestöjohtajan murheet ovat usein samat, työskentelipä hän minkä tyyppisessä järjestössä hyvänsä. Vertaistuen lisäksi verkostot toimivat myös ideoinnin apuna. Esimiestyön tulee myös olla kunnossa. Parhaimmillaan järjestöjohtaminen antaa paljon ja rikastaa elämää.

 

Terhi Mustakangas
Kirjoittaja toimii SDP:n Oulun piirin toiminnanjohtajana
ja liiketalouden opettajana Oamkissa. Hän on ekonomi,
ja viimeistelee väitöskirjaa osaamisen johtamisesta. Terhillä on
kokemusta myös viestinnästä ja markkinoinnista sekä kirjasto- ja
tietopalvelualalta.