Jaetaan, ei tuhlata
Jos ostit naapurisi kanssa yhteisen ruohonleikkurin, olet ruohonjuuritason kiertotalouskokeilija. Kiertotalous tulee, eikä se tarkoita vain kierrättämistä.
Jos ostit naapurisi kanssa yhteisen ruohonleikkurin, olet ruohonjuuritason kiertotalouskokeilija. Kiertotalous tulee, eikä se tarkoita vain kierrättämistä.
Tiesitkö, että kaikista kuluttajatuotteista ja materiaaleista jopa 80 prosenttia päätyy jätteeksi eli heitetään hukkaan? Kasvava ja lisää elintasoa haluava ihmiskunta tuhlaa luonnonvaroja samalla, kun ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat näkyä.
Tietoisuus maapallon resurssien rajallisuudesta ei ole tämän päivän ilmiö. Tulevaisuudentutkijoiden Rooman Klubi ennusti jo vuonna 1972 maailmantalouden romahtavan sadan vuoden kuluessa, jos luonnonvarojen ehtymisen ja saastumisen ongelmia ei ratkaista.
Kiertotalous ei tarkoita vain kierrätystä. Sen ytimessä on ehkäistä jätteiden syntymistä sekä lisätä tavaroiden ja laitteiden ikää huoltamalla ja käyttämällä niitä uudelleen. Silloin kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen, tuotteiden jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen.
IDEOITA STYLISTEISTÄ SAMMALSEINIIN
Auton ylläpito maksaa maltaita, vaikka yksityisautot seisovat 96 prosenttia ajasta käyttämättöminä. Tukholma tarjoaa 300–400 autoa niin sanottuun vertaiskäyttöön. Suomessa ideaa on kokeillut Lahdesta alkanut Kortteliauto-hanke, josta tuli autojen vertaisvuokrauspalvelu Shareit Blox Car. Palveluun liittynyt auton omistaja voi löytää autolleen maksavia käyttäjiä silloin, kun ei sitä itse tarvitse. Vuokratulot kattavat auton kuluja, ja vakuutukset turvaavat vahinkojen varalta. Vuokraaja pääsee autoilemaan ilman omistamiseen liittyviä kustannuksia.
Lappeenrannan kaupunki toteuttaa sähköautojen yhteiskäyttökokeilua ja hankkii kaksi latauspistettä kaupungin tarjoamille pysäköintipaikoille.
Älykkään kaupungin idea on kiertotaloutta jos mikä. Se tarkoittaa digitalisaation läpitunkemaa kaavoitusta, liikennettä ja palveluja. Esimerkiksi Helsingissä kaavailtu Liikkuminen palveluna -järjestelmä yhdistäisi kaiken julkisen liikenteen sekä taksit, kimppakyydit ja kaupunkipyörät yhdeksi mobiilisovellukseksi.
Energiankulutusta vähentämällä voi kaupunkiympäristöissä päästä ainakin 10–20 prosentin päästövähennyksiin. Fiksu Kalasatama, Finnoon kaupunginosa Espoossa, Helsingin Iso Roobertinkatu ja Vantaan Tikkuraitti-Asematie ovat esimerkkejä siitä, miten kaupungeista kehitetään hiilineutraaleja.
Sammalgraffitit voisivat olla ympäristöystävällinen keino edistää taidetta kaupungeissa. Betonisiin äänivalleihin kasvatetut ja graffitien lailla muotoillut sammalet sitovat päästöjä ja vaimentavat melua.
Pieni, mutta fiksu kaupunkielämää parantava idea on myös yhteiskäyttöiset grillit, jotta ihmisten ei tarvitse kantaa puistoihin kertakäyttögrillejä. Esimerkiksi Helsingissä Koffin puistossa tai Tervasaaressa voisi testata kännykällä käynnistettävää sähkö- tai kaasugrilliä, joka on rakennettu kestämään kovaa käyttöä ja säätä.
Haja-asutusalueilla joustavat kuljetuspalvelut helpottavat etenkin ikääntyneiden liikkumista. Yhteisasumisen kokeilut tuovat sisältöä yksinäisten vanhusten elämään niin, että omaisten ja kotipalvelujen voimavarat voidaan samalla yhdistää.
Pääkaupunkiseudun jätehuollosta vastaava YTV selvitti, että tekstiileistä sekajätteeseen päätyy asukasta kohden noin yhdeksän kiloa vuodessa, ja määrä on noussut viidessä vuodessa. Moni taho ideoi ja toteuttaa tekstiilijätteen uusiokäyttöä, mutta Kestävän tyylin kokeilu pureutui ongelman alkulähteeseen eli ihmisten kulutustottumuksiin. Stylisti opasti kuluttajia kolmessa isossa kauppakeskuksessa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla kestäviin vaatevalintoihin, laadukkaisiin materiaaleihin ja entistä pitkäjänteisimpiin ostoksiin.
SUOMI KIERTOTALOUDEN KÄRKIMAAKSI?
Moni fiksu hanke kaatuu uskalluksen, tiedon ja rahoituksen puutteeseen tai siksi, että jokin normi tuntuu ylipääsemättömältä. Helpottaakseen uusien hankkeiden etenemistä hallitus otti yhdeksi kärkihankkeekseen kokeilukulttuurin edistämisen.
Erityisasiantuntija Johanna Kotipelto työskentelee valtioneuvoston kansliassa Kokeileva Suomi -hankkeessa. Hänen mukaansa vain taivas on rajana ideoille.
– Tie ideasta todelliseen ja toimivaan kiertotalousratkaisuun vaatii kuitenkin rahoitusta, paljon yhteistyötä ja asioiden loppuun saattamista, Kotipelto sanoo.
Kokeilukulttuurin edistämiseksi valtioneuvoston kanslia pystytti kokeilevasuomi.fi-sivuston syksyllä 2015, ja ensimmäiset rahoitettavat kiertotalouskokeilut käynnistyivät viime lokakuussa.
– Joka kuudes ehdotetuista ideoista, yhteensä 21 ideaa, nähtiin potentiaalisiksi. Kokeiluun asti jatkoi niistä 20. Kokeilun edetessä nähdään, miten alkuperäinen idea toimii.
Kotipelto jakaa kokeilut karkeasti kuuteen luokkaan: hävikin poisto, jäte- ja sivuvirtojen hyödyntäminen, jakamistalous ja esineiden jakaminen, kierrätys, jakamisen ja kierrätyksen palvelut sekä uudet toimintamallit.
– Vielä on liian aikaista ennustaa, mitkä kokeiluista onnistuvat. Mutta suurin osa vaikuttaa lupaavilta, ja niistä syntyy todennäköisesti toimivia tuote- ja palveluinnovaatioita.
Tulevaisuustalo Sitra valittiin viime vuonna maailman johtavaksi julkisen sektorin kiertotaloustoimijaksi Circulars Awards -kilpailussa Maailman talousfoorumin yhteydessä Sveitsin Davosissa.
Sitran tavoitteena onkin nostaa Suomi kiertotalouden kärkimaaksi. Kiertotalouden arvioidaan tuottavan jopa kahden miljardin euron lisän Suomen talouteen vuoteen 2030 mennessä samalla, kun luontoa säästyy ja päästöt vähenevät.
Tiina Pelkonen
Kuva: Istockphoto
Lue lisää:
Autojen vertaisvuokrauspalvelu Shareit Blox Car