Guru, puhu selkokieltä!

Julkisuudessa ääneen pääsevät usein jonkin alan gurut eli asiantuntijat.
Suomalaisen asiantuntijan tunnistaa siitä,
että hänen puhettaan on hyvin vaikea ymmärtää.

Maailmalta kantautuu kuitenkin Suomeen uusia ideoita.
Yksi uusi idea on se, että asiantuntija opettelee puhumaan selkokieltä.
Mitä suurempi asiantuntija, sitä helpommin hän osaa asiansa kertoa.

Varsinkin Yhdysvalloissa monet ajattelevat näin.
Johtava ydinfysiikan asiantuntija kertoo kauppajonossa sujuvasti,
millaisia riskejä ydinteknologiaan kuuluu.

Tai maailmantalouden superguru kuvailee ymmärrettävällä kielellä,
mistä Kreikan talousvaikeudet johtuvat.

Tai tunnettu lastenpsykiatri keskustelee naapurin mummon kanssa siitä,
miten voimme tunnistaa lapsen masennuksen.

Kaikki eivät pidä tätä ideaa hyvänä.
Monet ajattelevat, että asiantuntija menettää arvostuksensa,
jos hän alkaa jutella arkikielellä omasta alastaan.

Ei menetä, voin vakuuttaa.

Voi puhua täyttä asiaa, vaikka sanoo sen helposti ja ymmärrettävästi.
Useimmiten ihmiset arvostavat erittäin paljon sitä,
että heille puhutaan helpolla tavalla vaikeista asioista.

Tosin on pakko myöntää, että se on aika vaikeaa.
On paljon helpompaa puhua vaikealla tavalla vaikeista asioista.
Selkokielen puhuminen vaatii harjoittelua.

 SELKOKIELI AVAA OVIA

Selkokeskus on arvioinut, että selkokieltä tarvitsee
Suomessa noin puoli miljoonaa ihmistä.
Se on valtava määrä tässä pienessä maassa.

Syitä selkokielen tarpeeseen on monia.
Kielivaikeudet voivat johtua vammasta tai sairaudesta.
Esimerkiksi osa kehitysvammaisista tai muistisairaista ihmisistä
tarvitsee selkokieltä.

Kielivaikeudet voivat liittyä myös siihen,
että suomi ei ole äidinkieli.
Esimerkiksi viittomakieliset tai maahanmuuttajat
voivat hyötyä selkokielestä.

Selkokieli avaa monille oven lukemiseen ja tiedon saamiseen.
Monet asiat kannattaa sanoa selkokielellä,
vaikka lukijoilla ei olisi erityistä selkokielen tarvetta.
Esimerkiksi usein viranomaisten tiedot ja päätökset ovat sellaisia,
että moni lukisi ne mielellään selkokielellä.

 MITÄ SELKOKIELI ON?

Selkokieli on suomen kielen muoto,
jota on muutettu helpommaksi ja yksinkertaisemmaksi.

Selkokieli ei ole oma kieli, vaikka sen nimi niin väittää.
Sillä ei ole omaa kielioppia.
Kieliopin sijaan selkokielessä on periaatteita,
joilla tavallista suomea voidaan muuttaa helpommaksi.

Selkokielessä käytetään tuttuja arkisanoja.
Puhutaan esimerkiksi työstä eikä toimesta.
Tai sanotaan posti eikä kuljetuslaitos.
Jos on pakko käyttää vaikeaa sanaa,
se täytyy selittää.

Selkokielessä suositaan tavallisia kielen rakenteita,
joita suomalaiset käyttävät usein.
Selkokielessä vältetään vaikeita ja harvinaisia rakenteita,
esimerkiksi lauseenvastikkeita tai harvinaisia sijamuotoja.
Niitä käytetään selkokielessä mahdollisimman vähän.

Myös sisältöä muutetaan selkokielessä helpommaksi.
Selkokielessä selitetään asioiden taustoja, syitä ja seurauksia.
Puhutaan asioista suoraan, sanotaan kuka tekee jotakin.

Selkokeskuksen verkkosivuilla on enemmän tietoa
selkokielen periaatteista.

 SELKOUUTISIA, SELKOKIRJOJA, SELKOTIEDOTTEITA

Suomessa on monia selkokielisiä julkaisuja.
Yleisradio tekee selkokielisiä uutisia televisioon, verkkosivuille ja radioon.
Selkosanomat-lehti julkaisee joka toinen viikko
selkokielistä uutistietoa painetussa lehdessä ja verkkolehdessä.
Kehitysvammaisille lukijoille julkaistaan myös
selkokielistä aikakauslehteä nimeltä Leija.

Suomessa julkaistaan myös selkokielistä
kaunokirjallisuutta ja tietokirjallisuutta.
Esimerkiksi Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ja Kalevala
on muokattu selkokielelle.

Monet viranomaiset tiedottavat toiminnastaan selkokielellä.
Esimerkiksi Kela on julkaissut esitteitä selkokielellä.
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko löytyy selkokielellä.

Selkokielinen tiedottaminen kannattaa.
Kun kansalaiset ymmärtävät, mitä viranomainen heille kertoo,
turhat valitukset ja kyselyt vähenevät.

Ja se säästää rahaa.

 VIELÄ GURUISTA

Lopuksi vielä pari ajatusta jokaiselle suomalaiselle huippuasiantuntijalle.

Miksi asiantuntijan kannattaa käyttää ymmärrettävää kieltä?

Siksi, että vaikea kieli saa ihmiset ajattelemaan, että tuo asia ei ole tärkeää.
Vaikea kieli saa ihmiset ajattelemaan, että asia ei kuulu minulle.

Entä miksi asiantuntijan täytyy puhua selkokieltä?

Koska tieto kuuluu kaikille.
Asiantuntijat tietävät asioita, jotka vaikuttavat meihin kaikkiin.
Se tieto ei kuulu ainoastaan toisille saman alan asiantuntijoille.
Eikä se kuulu vain niille suomalaisille, joilla pitkä koulutus ja hyvä kielitaito.

Tieto kuuluu kaikille suomalaisille,
myös niille, jotka tarvitsevat selkokieltä.

Tämä teksti on kirjoitettu selkokielellä.

Leealaura Leskelä
kehittämispäällikkö, päätoimittaja
Selkokeskus
Selkosanomat, LL-Bladet