24.08.2018
Yhteiskunta ja osallisuus

Globalisaation karkottamat

Maailmantalouden monimutkaisuus ja yritysten voitontavoittelu karkottaa yhä useammat ihmiset kodeistaan, työstään ja koko yhteiskunnasta, sanoo Saskia Sassen uutuuskirjassaan.

Maailmantalouden monimutkaisuus ja yritysten voitontavoittelu karkottaa yhä useammat ihmiset kodeistaan, työstään ja koko yhteiskunnasta, sanoo Saskia Sassen uutuuskirjassaan.

Maailma on joutunut kapea-alaisen talouskasvukäsityksen pauloihin, sanoo Columbian yliopiston professori Saskia Sassen. Vaikka talouskasvu on tuonut mukanaan paljon hyvää, hyvinvoinnin lisäämisen sijaan nyt keskitytään lähinnä yritysten liikevoittojen kasvattamiseen.

Taloudellisen hyödyn tavoittelu on johtanut uuteen karkotuksen logiikkaan, jossa ihmisiä, yrityksiä ja alueita työnnetään ulos toimeentulostaan, elintilastaan ja koko biosfääristä, Sassen esittää vastasuomennetussa kirjassaan Karkottamisen logiikka -brutaali ja monimutkainen maailmantalous.

Esimerkkeinä karkotuksista Sassen nostaa esiin pakolaiset, finanssikriisin vuoksi kotinsa menettäneet yhdysvaltalaiset, saastuttavien tehtaiden pilaamat maa-alueet ja biopolttoainepeltojen tieltä karkotetut viljelijät. Näennäisesti hyvin erilaisten asioiden takana on globaalin kapitalismin rajoittamaton voitontavoittelu ja välinpitämättömyys ympäristövaikutuksista.

Sassen on tutkinut muun muassa maailmantaloutta, muuttoliikkeitä ja globaaleja kaupunkeja. Hänen tavaramerkkinsä on erityyppisten ilmiöiden yhdistäminen toisiinsa ja uusien käsitteiden luominen, sanoo Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen.

– Meillähän on sanoja kuten syrjäytyminen ja syrjäyttäminen. Sassen on itse sanonut, että hän haluaa löytää brutaaleja termejä kuvaamaan arkipäivän ilmiöitä, jotta ihmiset havahtuvat niihin ja jotta ne tehdään näkyviksi. Oletan, että karkottamisen termissä on kyse juuri tästä, Teivainen sanoo.

VANGEISTA KAUPPATAVARAA

Ihmisiä talouden ja yhteiskunnan ulkopuolelle sysäävät voimat alkoivat vahvistua 1980-luvulla, Saskia Sassen väittää. Yksi nopeasti lisääntyvä karkotusmekanismi on vankipopulaatioiden kasvu. Yhdysvalloissa yhä useammat vangit suljetaan voittoa tavoitteleviin yksityisvankiloihin, joiden sänkypaikat pyritään pitämään täynnä jopa tuomareita lahjomalla.

Teivo Teivaisen mukaan kapitalismi etenee, ja kapitalismin luonteeseen kuuluu aina uusien asioiden muuttaminen kauppatavaraksi. Hänen mukaansa on kyseenalaista, onko vankiloihin suljetut ihmiset karkotettu yhteiskunnan ulkopuolelle.

– Vangit on toki karkotettu tietystä osasta yhteiskuntaa, heiltä on usein esimerkiksi viety äänioikeus. Mutta jos puhutaan yksityisten vankiloiden vangeista joista on tullut kauppatavaraa, heistähän on tullut osa sitä systeemiä, Teivo Teivainen sanoo.

FINANSSITALOUDEN VALTA

Viime vuosikymmenten aikana uusien asioiden kauppatavaraksi muuttamisesta on otettu vielä askel eteenpäin.

– Finansoituminen tai arvopaperillistaminen on ilmiö, jossa maaomistukseen tai velkaan liittyvistä arvopapereista tai yksityisten vankiloiden pörssiosakkeista aletaan tehdä monimutkaisia finanssijohdannaisia ja uusia finanssituotteita, joita sitten myydään markkinoilla, Teivo Teivainen sanoo.

Saskia Sassenin mukaan juuri tämä oli taustalla vuosina 2007–2008 Yhdysvaltoja ravistelleessa subprime-kriisissä, jonka seurauksena miljoonat ihmiset häädettiin kodeistaan.

– Ongelma ei ollutkaan se, että lainoja myönnettiin ihmisille, jotka eivät kyenneet maksamaan niitä, vaan se, että lainoista rakennettiin monimutkaisia finanssituotteita, Teivainen sanoo.

Rahoitusvälineiden äkillinen monimutkaistuminen kuvaa sitä, etteivät karkotukset johdu yksittäisistä yrityksistä tai valtionhallinnoista, vaan ovat seurausta globaalin maailmantalouden monimutkaisuudesta. Se vaikeuttaa myös vastuun paikallistamista.

HYVÄKSIKÄYTETTY MAA

Tuhoutuneesta ilmasta, maasta ja vedestä on Sassenin mukaan tulossa maailmalla yleistynyt tila. Yksi tuhon pääaiheuttajista on ulkomaisten yritysten ja valtioiden maanhankinta, jonka seurauksena paikalliset maanviljelijät häädetään esimerkiksi palmuöljyplantaasien tieltä.

Valtavista maa-alueista on tullut pelkkiä hyväksikäytön kohteita. Erityisen kovassa vauhdissa maan tavaramuotoistuminen on Afrikassa ja Aasiassa, joista ulkomaiset sijoittajat ostavat ennen valtioiden omistuksessa ollutta maata.

Ympäristön pilaantuessa valtiot keskittyvät sen suojelun sijaan kuitenkin siihen, miten ne voivat hyötyä tilanteesta, esimerkiksi päästöoikeuksien kaupasta. Sassenin mukaan tavoitteena ei ole tuhon minimointi vaan tuho-oikeuden maksimointi.

Teivaisen mukaan Sassen keskittyy kirjassaan enemmänkin kuvaamaan maailman tilaa kuin esittämään ratkaisuehdotuksia. Yksi ehdotus kuitenkin on, että monet finanssi-instrumentit kiellettäisiin haitallisina.

– Oma luentani on myös se, että koska yritysmaailman lonkerot ja arvopaperimarkkinat toimivat niin selkeästi kansallisvaltioita laajemmalla alueella, yhden valtion kautta tapahtuvat sääntely-yritykset voivat olla aika hampaattomia. Demokraattisen tahdon toteutumista voisi tässä tilanteessa edistää luomalla kansallisvaltioita laajempia demokraattisia insituutioita ja prosesseja, Teivainen sanoo.

Jenni Meronen
Kuva: Istockphoto

Lue lisää:

Karkottamisen logiikka-kirja Vastapaino-kustannuksen sivuilla

 

 

Lue myös

15.12.2023
Yhteiskunta ja osallisuus

Talouspolitiikkaa ohjaavat ideologiat