Geneve-koulu tutustuttaa osallistujat ILOn toimintaan ja päätöksentekoon sekä siihen, miten se parantaa työntekijöiden asemaa ja työoloja kaikkialla maailmassa.
Geneve-koulu lisää ymmärrystä työntekijöiden asemasta maailmalla
Pohjoismaalaiset ay-aktiivit kokoontuivat kesäkuun alussa Geneveen seuraamaan Kansainvälisen työjärjestö ILOn työkonferenssia. Geneve-koulun aikana osallistujat oppivat, miten ILOn sopimukset vaikuttavat työelämään kaikkialla maailmassa.
Luodessaan kansainvälisiä työelämän normeja Kansainvälinen työjärjestö ILO määrittää samalla mihin suuntaan työelämä kehittyy.
– Ay-liikkeen näkökulmasta ILO on äärettömän relevantti toimija, koska sen sopimukset ja suositukset raamittavat työelämää myös Suomessa. Siksi on tärkeää, että ay-aktiivit pääsevät paikanpäälle ILOn työkonferenssiin saamaan oppia järjestön päätöksenteosta ja luomaan kontakteja, Geneve-koulun opettajana vuonna 2022 ja rehtorina vuonna 2023 toiminut Mari Taivainen sanoo.
ILOn työkonferensseja on järjestetty vuodesta 1919, työelämässä oleville ammattiyhdistysaktiiveille suunnattuja Geneve-kouluja puolestaan vuodesta 1931. Jo tuolloin pohjoismainen ay-liike koki, että sen aktiivijäsenet tarvitsevat tietoa kansainvälisistä asioista, eikä tuo tarve ole vajaassa sadassa vuodessa hävinnyt.
Viime kesänä ILOn kokousta oli seuraamassa kaksikymmentä pohjoismaalaista genevekoululaista, heistä neljä Suomesta. Vaikka koulu on suunnattu ensisijaisesti nuorille, Taivainen uskoo, että siitä olisi hyötyä myös jo pidempään työelämässä olleille.
Äidin jalanjäljissä Geneve-kouluun
Viime vuoden lopulla leikkipuisto-ohjaaja ja Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pääluottamusmies Jaana Kesänen sai puhelun ammattiliitostaan, josta kysyttiin hänen halukkuuttaan osallistua Geneve-kouluun. Valinnat suomalaisosallistujista tekee Työväen Sivistysliitto ammattiliittojen ehdotusten pohjalta. Kesänen oli heti valmis lähtemään mukaan.
Koulu oli Kesäselle tuttu, sillä hänen äitinsä oli aikanaan osallistunut sille kolmekymmentä vuotta aiemmin.
– Olin aina ollut utelias Geneve-koulun suhteen, koska mulla oli äitini kautta jonkinlainen käsitys siitä. Tosin hänen aikanaan koulun kesto oli paljon pidempi, 5–6 viikkoa, mutta perusidea oli kuitenkin sama eli seurata paikan päällä Genevessä ILOn työkokousta.
Kesänen kertoo, miten hänen äitinsä oli matkannut Geneveen bussilla suoraan Ruotsin Runössa pidetyn alkuorientaation jälkeen. Geneven jälkeen osallistujat olivat vielä jääneet Ranskaan purkamaan lopputöitään ennen pitkää paluubussimatkaa.
Yritysvastuu ei ole vain sanahelinää
Nykyään Geneve-koulu koostuu kolmesta jaksosta. Valmistava tapaaminen järjestetään yleensä huhtikuussa Ruotsin Runössa, jossa käydään läpi ILOn historiaa, toimintatapaa ja päätöksentekoa.
Ensimmäisellä tapaamisella osallistujat myös valitsevat, mitä työkonferenssin teemaa kukin haluaa seurata. Tänä vuonna niitä olivat oppisopimus, oikeudenmukainen siirtymä sekä työntekijöiden sosiaalinen suojelu. Jaana Kesänen valitsi omakseen oppisopimuksen.
Runön tapaamisen jälkeen osallistujille järjestettiin webinaareja eri aiheista, kuten yritysten sosiaalisesta vastuusta.
– Sopimukset eivät ole vain kauniita sanoja paperilla vaan arkipäivää kaikille yrityksille, koska niiltä vaaditaan vastuullisia tekoja. Kävimme läpi, mitä vastuullisuus käytännössä tarkoittaa, ja miten yritysten on omassa toiminnassaan edistettävä sopimuksia, Kesänen kertoo.
Toinen webinaari käsitteli Qataria ja sitä, miltä maailma siellä näyttää maailmankisojen jälkeen.
– Kolmannessa webinaarissa meille kerrottiin käytännön tietoa ILOn työskentelystä, sen komiteoista sekä kolmikantaisuudesta eli miten työnantaja- ja työntekijäjärjestöt sekä valtioiden hallitusten edustajat osallistuvat tasavertaisina sen työskentelyyn, Kesänen jatkaa.
Uutta ymmärrystä luottamushenkilötyöhön
Kesäkuussa osallistujat matkasivat Geneveen 18 päiväksi. Mari Taivainen kertoo, miten erityisesti työkonferenssin seuraaminen auttaa ymmärtämään minkälaista työelämä on pohjoismaissa suhteessa siihen, mitä muualla maailmassa tapahtuu.
–Monelle on ollut järisyttävä kokemus ymmärtää, miten kaikki asiat liittyvät toisiinsa ja miten oikeasti tarvitaan globaaleja pelisääntöjä, jotta asioita saadaan edistettyä.
Taivainen jatkaa, miten yhä edelleen tänä päivänä on tärkeää puhua työelämän perusoikeuksista, oikeudesta liittyä ammattiliittoon ja kollektiivisesta neuvotteluoikeudesta, lapsi- ja orjatyön kiellosta sekä syrjimättömyydestä. Hän uskoo, että kotiin palattuaan osallistujilla on paljon uusia ideoita ja työkaluja ay-työhön.
– Kurssilta saatu ymmärrys saattaa johtaa hyvin konkreettisiin toimiin ja tekoihin. Geneve-koulun käytyään moni on esimerkiksi jatkanut muussa ay-liikkeen kansainvälisessä toiminnassa.
Taivainen itse on tästä hyvä esimerkki. Hän oli oppilaana Geneve-koulussa vuonna 2010. Sen jälkeen hän on tehnyt 13 vuotta kansainvälisen asiantuntijan tehtäviä Palvelualojen ammattiliitto PAMissa.
Moni osallistuja on myös noussut oman liittonsa johtotehtäviin.
– On myös ay-liikkeen etu, että päättävissä asemissa on ihmisiä, jotka ymmärtävät kansainvälisen ulottuvuuden merkityksen työelämässä, Taivainen sanoo.
Kaikki maailman työläiset edustettuna
Muutama päivä matkan jälkeen Jaana Kesänen ei vielä ollut ehtinyt prosessoida kaikkea oppimaansa.
– Mutta työväenliikkeen kasvattina oli erityisen hienoa huomata, miten kokouksessa oli kaikki maailman työläiset jollain tavalla edustettuna. Vaikka jokaisessa maassa tilanne on omanlaisensa, ILOssa yritetään yhdessä tehdä maailmaa paremmaksi.
Osallistujat tapasivat myös esimerkiksi palestiinalaisten ammattiliittojen jäseniä sekä Intiasta ja Etelä-Afrikasta kotoisin olevia katumyyjien edustajia. Nämä ovat järjestäytyneet siitä huolimatta, että ovat epävirallisella sektorilla töissä.
Kesänen uskoo, että jatkossa hän seuraa entistä tiiviimmin myös Suomen ulkopuolella tapahtuvia asioita. Iso anti oli myös matkan aikana syntyneet verkostot.
– Me suomalaiset ja islantilaiset lyöttäydyimme heti yksiin ja aiomme pitää yhteyttä. Ja muutenkin tuli sellainen tunne, että ihan oikeasti ihmiset tarkoittivat sitä, että voi ottaa yhteyttä, jos on menossa jonnekin.