Digitaidot kuuluvat kaikille

Digitaalisen työn murros koskettaa lähdes kaikkia työpaikkoja tavalla tai toisella. Kaupoissa kassat muuttuvat itsepalvelupisteiksi ja liikennevälineistä tulee yhä automatisoidumpia. Joka kolmatta suomalaista kuitenkin ahdistaa työssään nykyteknologia. Pahimmillaan tämä johtaa siihen, että osa väestöstä jää digitaalisissa taidoissa jälkeen ja teknologian kehitys johtaa epätasa-arvon kasvuun.

Digisyrjäytymistä tapahtuu monella eri tavalla. Osalla ihmisistä on puutteita perustaidoissa, esimerkiksi verkkopankin käyttämisessä ja laskujen maksamisen hoitaa puoliso. Monet työyhteisöt kommunikoivat whatsapilla tai sähköpostilla ja työajan seuranta tapahtuu sähköisesti, mutta ilman älypuhelinta se ei välttämättä onnistu, ja monelle on sekä noloa että ahdistavaa kysyä apua työkavereilta.

Myös EU on huolissaan kansalaistensa digitaidoista, sillä 44 prosentilla eurooppalaisista ei ole digitaalisia perustaitoja. Siksi EU:lla onkin oma digitaitojen ohjelma European Digital Competence Framework. Myös hakukonejätti Google haluaa kasvattaa digitaalisten perustaitojen osaamista. Se on muutaman vuoden sisällä kouluttanut digitaalisia taitoja yli kolmelle miljoonalle eurooppalaiselle osana “Grow with Google\” -ohjelmaa.

KÄYTÄNNÖN RATKAISUJA DIGIOPPIMISEEN

Alkusyksystä 2019 Googlen hyväntekeväisyyteen keskittyvä organisaatio Google.org lahjoitti kaksi miljoonaa dollaria brittiläiselle innovaatiosäätiö Nestalle, joka järjestää rahalla digikoulutusta Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Hollannissa ja Belgiassa. Suomessa Nestan yhteistyökumppaneina ovat SAK, TSL ja Demos Helsinki sekä ammattiliitoista PAM, Teollisuusliitto ja AKT. Yhdessä ne etsivät käytännön ratkaisuja digitaalisten taitojen oppimiseen ja opettamiseen.

FutureFit-koulutusohjelma on suunnattu henkilöstökoulutuksena digitaalisen työn murroksen kohteena oleville työpaikoille. Koulutusohjelma toteutetaan 30–35 työpaikalla ja 14 opetustunnin mittaisena kokonaisuutena eri puolilla Suomea teollisuuden, logistiikan ja palvelualan yrityksissä.

– Vaikka Google lähtökohtaisesti tekee bisnestä, se haluaa oppia ihmisistä, joita se ei tällä hetkellä tavoita, jotta se voisi opettaa heillekin parempia digitaitoja. Se on esimerkiksi kouluttanut digitaitoja Afrikassa yhteisöissä, joissa se ei muuten olisi ollut mahdollista, Janne Laulumaa kertoo.

TYÖNTEKIJÖIDEN TARVE KOULUTUKSEN KESKIÖSSÄ

Janne Laulumaa ja Kim Katainen aloittivat FutureFit -ohjelman projektipäälliköinä lokakuun alussa. He suunnittelevat koulutusohjelman suomalaisen version sisällöt, jotka pohjautuvat EU:n määrittelemiin viiden eri osa-alueen digitaalisen osaamisen avainsisältöihin.

– Kuinka haastavaa joku digitaalinen tehtävä on, kuinka omatoimisesti hän pystyy sen suorittamaan, kuinka hyvin hän sen taitaa, onko kyseessä muistaminen vai luova ongelmanratkaisu, Kim Katainen kertoo.

Koulutusohjelman suunnittelu on vielä alkutekijöissään.

– Kuuntelemme, mitä ihmiset työpaikoilla oikeasti tarvitsevat ja sen perusteella laadimme koulutusohjelman. Se voi esimerkiksi sisältää jonkun sovelluksen käytön opettelua. Opetuksessa käytämme uudenlaisia oppimistyökaluja, mutta mitä ne ovat, on vielä auki, Laulumaa toteaa.

Koulutusohjelman päätteeksi Demos-Helsinki välittää googlelle tietoa koulutuksen metodeista ja siitä, miten ihmiset saatiin innostumaan oppimisesta.

HYPPÄÄ DIGIJUNAN  KYYTIIN

Kim Katainen on nuoresta pitäen rakentanut erilaisia digitaalisia tapoja toimia yhdessä.

– Rakensin peli- ja urheiluporukoille erilaisia keskustelufoorumeita, joissa koordinoimme yhdessä toimintaa. Viimeiset 8–9 vuotta olen työskennellyt ohjelmistostartupeissa, joissa on kehitetty digitaalisia työkaluja liittyen näihin samoihin asioihin.

Kataista kiinnostaa erityisesti se, miten saada ihmiset aktivoitua yhteistoimintaan ja sitoutettua heidät siihen.

– Olen aiemmin keskittynyt organisaatioihin, yhteisöihin ja yrityksiin, jotka ovat jo jollakin tavalla digitalisoituja, mutta nyt missioni on saada koko väestö työskentelemään yhdessä digitaalisesti.

Katainen vertaa projektia 1800-luvun rautateiden rakentamiseen. Nykypäivänä kukaan ei kyseenalaista rataverkoston tärkeyttä.

– Nyt rakennetaan digitaalisia verkostoja, joissa etsitään uudenlaisia tapoja tehdä asioita yhdessä ja tavoitella omia unelmia.

Janne Laulumaa puolestaan on lähes koko työuransa toiminut luottamismiestehtävissä ja ollut itse innostunut erilaisista koulutuksista.

– Ay-liikkeen kautta olen käynyt erilaisilla luottamusmieskursseilla, ihmissuhdekursseilla ja muilla. Lisäksi olen käynyt Geneve-koulun, osallistunut Sorsasäätiön politiikkapäiville ja ollut mukana kansainvälisessä ay-toiminnassa.

Laulumaa tietää omasta kokemuksesta, että koulutus on vain alkusysäys. Sen jälkeen riippuu itsestä, miten pitkälle haluaa jatkaa omaehtoisesti oppimista.

– Itseäni motivoi työssäni se, että saan muut ihmiset lähtemään mukaan ja saan heidät oivaltamaan uusia asioita.

Teksti: Natasha Petrell
Kuva: Tomi Westerholm