Paikallinen sopiminen edellyttää hyvää yhteistyötä

Seuraavan hallitus todennäköisesti lisää työpaikoilla tapahtuvaa paikallista sopimista työehdoista. Keväällä 2023 SAK:n luottamushenkilöpaneeliin vastanneista luottamushenkilöistä kaksi kolmasosaa, joiden työpaikalla oli viimeisen kahden vuoden aikana tehty paikallisia sopimuksia, oli ollut sopimiseen kohtuullisen tyytyväinen.   

Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindström kuitenkin huomauttaa, että he olivat olleet tyytyväisiä sen nykymalliin.  

– Jos mallia laajennetaan esimerkiksi järjestäytymättömiin yrityksiin, niin se ei välttämättä ole enää sama asia.

Ammatti- ja työnantajaliittojen tehtävä on valvoa tehtyjen työehtosopimusten ja niihin kirjattujen paikallisten sopimusten noudattamista.

– Jos paikallista sopimista tekee työnantajaliittoon kuulumaton yritys tai työntekijäpuolella ammattiliittoon kuulumaton henkilö, me emme pysty sitoutumaan sopimuksen valvontaan, Teollisuusliiton sopimuspäällikkö Kari Lähteenmäki sanoo.

Lähteenmäki kertoo, miten osa luottamusmiehistä olisi valmis jopa karsimaan paikallista sopimista järjestelmän laajentamisen sijaan. 

– Työehtosopimuksissa on jo riittävästi mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen, eikä kaikkia vaihtoehtoja nytkään käytetä.

Vastapuolen toiveita tulisi kuunnella

Valtakunnallisissa työehtosopimusneuvotteluissa päätetään, mitkä asiat jätetään paikallisesti sovittaviksi. Esimerkiksi Teollisuusliiton teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa tällaisia kohtia on kymmeniä.

– Sopimusalalla on hyvin erilaisia yrityksiä isoista vientiyrityksistä todella pieniin, mutta myös korkea järjestäytymisaste sekä työntekijöiden että työnantajan puolella. Siksi näillä aloilla pystytään ennakoimaan minkälaisissa yrityksissä ja minkälaisissa asioissa paikallinen sopiminen onnistuu, Rami Lindström sanoo.

Hän muistuttaa, miten neuvottelussa on tärkeää tietää omat tavoitteet, mutta ymmärtää myös vastapuolta. 

– Ja luottamus pitää olla kunnossa. Vaikka sopimusosapuolilla on vähän eri näkökulma asiaan, tavoite on kuitenkin yhteinen.  

Luottamuksen puute tai tehtyjen sopimusten rikkominen puolestaan vaikeuttaa yhteistyötä jatkossa. Neuvottelijoilla voi olla myös erilainen käsitys sopimisesta.

– Monessa luottamushenkilöpaneelin vastauksessa tuli esiin, miten muutokset lähtevät usein työnantajan toiveesta, mutta työntekijöille ei välttämättä tarjota mitään vastineeksi, jolloin ajatus sopimisesta katoaa, Lindström jatkaa.

Painostus vähentää neuvotteluhaluja

Vaikka kaksi kolmasosaa luottamushenkilöpaneeliin vastanneista, joiden työpaikalla oli viimeisen kahden vuoden aikana tehty paikallisia sopimuksia, kertoi olleensa sopimiseen kohtuullisen tyytyväisiä, kolmasosa ei ollut.  Lisäksi viidesosa kertoi kokeneensa työnantajan puolelta painostusta. Rami Lindström kertoo, miten paikallisen sopimisen onnistuminen on paljon kiinni siitä, miten työnantaja haluaa toimia.

– Jos työnantaja päättää sisällön ja haluaa sopimukseen vain työntekijöiden nimen alle kiristämällä tai muulla keinoin, on siihen vaikea puuttua.

Tämä johtaa kuitenkin luottamuksen heikkenemiseen ja sopimuskulttuurin vääristymiseen.  

– Sopimuksen syntymiseksi molempien pitää se hyväksyä. Ei ole hyvää yhteistyötä, jos kokemus on painostava. Silloin työntekijäpuolen halu tehdä sopimuksia heikkenee, Lindström sanoo.

Kari Lähteenmäki toteaa, miten kiristystä ja painostusta ei pitäisi käyttää neuvottelukeinona myöskään työntekijäpuolella.

– Kaikkien osapuolten pitäisi mennä neuvottelupöytään mahdollisimman avoimin kortein, sillä hyvässä yhteistyössä tehty sopimus useimmiten tunnustetaan ja sitä noudatetaan.  

Kolmannes paikallisia sopimuksia tehneiden työpaikkojen luottamushenkilöistä kertoi selvityksessä, miten sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta oli syntynyt erimielisyyttä. Erimielisyystilanteissa työnantaja oli useimmiten käyttänyt tulkintaetuoikeuttaan.

– Eli työnantajalla on tavallaan oikeus päättää siitä, miten sopimusta tulkitaan. Ainoastaan siinä tapauksessa, jos asia riitautetaan, siihen voidaan saada toinen näkemys, Lindström sanoo.

Kysymykseen siitä, mistä on ollut erimielisyyttä, hän ei kuitenkaan ota kantaa, sillä ”riidat voivat syntyä asiasta kuin asiasta”.

Ammattiliitoilta halutaan osaamista

Luottamushenkilöpaneelin niistä vastaajista, joiden työpaikalla oli tehty paikallisia sopimuksia viimeisten kahden vuoden aikana, kolme neljästä kertoi, että ammattiliitolla oli ollut merkittävä rooli paikallisessa sopimisessa. Lisäksi yli puolet lisäisi ammattiliittojen roolia sopimisessa.

–  Vastauksissa korostui, että luottamushenkilöt kaipasivat liitolta tukea siihen, mistä ylipäätään saa sopia. Työehtosopimukset voivat joskus olla aika monitulkintaisia varsinkin, kun niitä on vuosikausia kehitetty ja niihin on tullut paljon erilaisia kohtia, muutoksia ja jargoniaa, Rami Lindström sanoo.

Kari Lähteenmäki kiertää työpaikoilla kouluttamassa paikallisesta sopimisesta yhdessä työnantajaliiton edustajien kanssa. Hän kertoo, miten työpaikoilla ei aina edes ymmärretä, että siellä on jossain asioissa paikallinen sopiminen käytössä.

– Joskus on jonkun kanssa sovittu, miten tehdään ja tätä on sitten aktiivisesti käytetty, vaikka sopijaosapuolet eivät välttämättä tiedostakaan käyttäneensä paikallista sopimista. 

Työpaikoilla tuen tarve vaihtelee.

–  Isossa valtakunnallisessa teollisuusyrityksessä, jossa on vuosikymmeniä ollut sama luottamushenkilö, ei hirveästi tarvita apua, mutta uudempi luottamushenkilö voi kaivata enemmän tietopohjaa, Lähteenmäki sanoo.  

Työpaikoilla paikallisen sopimisen koulutuksissa neuvotteluosapuolille kerrotaan, mistä voi sopia, mistä ei kannata sopia ja miten ne tulisi kirjata.

– Lisäksi käymme läpi juridiikkaa ja valvontavelvollisuusasioita. Ja sopimusvaiheessa annamme tulkinta-apua, esimerkiksi että tuosta ei ehkä olisi kovin soveliasta noin sopia, koska siitä voi tulla ongelmia jatkossa.

Lähteenmäki toivoo, että luottamushenkilöt ja varsinkin uudet, osallistuisivat heille järjestetyille kursseille ja hakisivat niiltä tietoa.

– Silloin on paljon helpompi toimia. Ja jos ei tiedä jotain, ainakin tietäisi, mistä voi kysyä apua.