Vapaan sivistystyön tehtävä on tukea ihmisten kasvua ja kehitystä aktiivisiksi kansalaisiksi ja näin vahvistaa demokratiaa, Katri Söder kertoo.
Kaikille taattava yhtäläiset mahdollisuudet kehittää omaa osaamistaan
TSL:n uusi pääsihteeri Katri Söder haluaa viedä liiton koulutuksia entistä enemmän osaamisperusteiseen suuntaan. Pedagogiikassa hän korostaa ihmisten vahvuuksia ja oppimisen iloa.
TSL:n uutena pääsihteerinä lokakuun alussa aloittanut Katri Söder ei usko, että pääsihteerin vaihtuminen tuo suuria muutoksia TSL:oon, sillä liiton pitkäaikaisena opintojohtajana hän on ollut jo vuosia mukana luomassa liiton linjoja.
– Mutta totta kai aina, kun johtaja vaihtuu, jotkut painotukset muuttuvat.
Pääsihteeriyden lisäksi Söder toimii edelleen myös opintojohtajana eli hän vastaa TSL:n pedagogisesta kehittämisestä sekä koulutustoiminnan vaikuttavuudesta. Söder uskoo, että monipuolisesta työkokemuksesta TSL:ssä sekä opettajan ja rehtorin pätevyydestä on pääsihteerin työssä hyötyä.
– Pystyn tukemaan koulutussuunnittelijoita vahvemmin, koska ymmärrän itse sen, mitä on kouluttaminen, pedagogiikka ja kokonaisuus, joka liittyy osaamisen huomaamiseen ja sen kehittämiseen.
TSL järjestää aikuisten perustaito-opetusta sekä toimii jäsenjärjestöjensä oppilaitoksena. Söder kertoo, miten aikuisten koulutuksissa ylhäältä alaspäin opettamisen sijaan toimii paremmin ryhmässä oppiminen ja yhteisöllisyys luottamuksellisessa ja toisia arvostavassa ilmapiirissä.
– Koulutuksiin tulevilla aikuisilla on jo paljon olemassa olevaa osaamista, joten silloin on järkevää yhteisönä hyödyntää sitä.
Työläisten kouluttamisen asialla
TSL on 103 vuotta vahvistanut työläisten osaamista. Nyky-Suomi on paljon tasa-arvoisempi maa kuin sata vuotta sitten, mutta koulutuksellinen tasa-arvo ei edelleenkään toteudu eikä esimerkiksi työelämässä, järjestötoiminnassa tai harrastuksissa syntynyttä osaamista arvosteta samoin kuin muodollisesta koulutuksesta hankittua.
– Tämän päivän TSL haluaa vahvistaa myös näin hankitun osaamisen näkyväksi tekemistä. Esimerkiksi luottamushenkilöillä tai työsuojeluvaltuutetuilla on tosi kovaa osaamista, vaikka heillä ei usein ole näyttää siitä tutkintoa, Katri Söder sanoo.
Hän muistuttaa, että kun koulutuspolitiikassa puhutaan matalasti koulutetuista tai aliedustetuista ryhmistä, se voi kuulostaa siltä, että näillä ihmisillä ei olisi osaamista. Näin ei kuitenkaan ole.
– On todella tärkeää, että heidän taitonsa huomattaisiin ja niitä arvostettaisiin, sillä se auttaisi heitä monella tapaa eteenpäin elämässä.
Tämä vahvistaisi myös tasa-arvoa, sillä kouluttautuminen todistetusti lisää ihmisten osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan.
– Näin Suomen asioista ei olisi päättämässä vain koulutettu eliitti, Söder toteaa.
Vapaan sivistystyön opinnot näkyväksi
Vapaan sivistystyön koulutuksissa saavutettavan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen helpottui elokuussa 2021, kun vapaan sivistystyön oppilaitokset saivat mahdollisuuden viedä osaamisperusteisesti toteuttamiensa kurssien tiedot kansalliseen Koski-tietovarantoon.
Katri Söder uskoo, että ihmisten motivaatio kehittää itseään kasvaa, kun osaaminen on yhdessä paikassa ja sanoitettu niin, että ihminen itse näkee sen, mitä hän osaa.
– Tämä parantaa myös mahdollisuuksia saada osaaminen luettua hyväksi muissa oppilaitoksissa.
TSL:llä on yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa noin 50 kurssia Koski-tietovarannossa.
Kaikille yhtäläinen mahdollisuus osallistua
Jo ennen Koski-uudistusta vapaan sivistystyön opetus oli laadukasta ja korkeatasoista, mutta Katri Söderin mielestä uudistus tekee näkyväksi sen ison panoksen, mitä vapaa sivistystyö antaa ja on antanut yhteiskunnalle jatkuvan oppimisen mahdollistajana ja työllistymisen edistäjänä. Siksi hän toivookin, että yhteiskunta antaisi vapaalle sivistystyölle oman panoksensa riittävän ja ennakoitavan rahoituksen muodossa.
– Ja niin, että rahoitus mahdollistaisi hakevan toiminnan, jotta osalliseksi saataisiin myös he, joilla on oppimisvaikeuksia, huonoja oppimiskokemuksia taustalla tai väärä käsitys itsestään oppijana.
Söder toivoo myös sellaista rakenteellista muutosta, joka mahdollistaisi esimerkiksi työttömien osaamisen kehittämisen ilman, että heillä on jatkuva pelko päällä etuuksien menettämisestä.
– Ja jollain lailla olisi turvattava se, että työntekijäasemassa olevat saisivat toimihenkilöiden tavoin yhtä lailla henkilöstökoulutusta. Yhteiskunnan täytyisi tässäkin taata tasa-arvoinen osallistumismahdollisuus.