Koronaeristys kuormittaa mieltä

Koronavirusepidemia ja sen aiheuttamat rajoitukset typistivät suomalaisten arjen yhtäkkiä neljän seinän sisälle. Kun viranomaistoimet pakottavat vetäytymään sosiaalisista suhteista ja luopumaan useista arkitoiminnoista, vaikutukset henkiseen hyvinvointiin ovat moninaiset.

– Monella on jatkuva huoli ja pelko, joka omasta tai läheisten sairastumisesta. Myös taloudelliset huolet ovat läsnä, voi joutua pelkäämään työpaikkansa puolesta, MIELI Suomen Mielenterveys ry:n johtava asiantuntija Meri Larivaara kertoo.

Erityisen raskasta karanteeniarki ja sosiaalisen eristäytymisen vaatimus on yksinasuville, varsinkin jos he ovat iäkkäitä.

– Kehotetaan vetäytymään perhepiiriin, mutta kaikilla sellaista ei ole. Silloin sosiaalinen kanssakäyminen voi typistyä kauppareissuihin, eikä niidenkään aikana pitäisi jäädä rupattelemaan.

Toisaalta perheissä voi olla parisuhde-, mielenterveys- tai päihdeongelmia, jotka neljän seinän sisällä helposti kärjistyvät. Larivaaran mukaan huolta herättävät esimerkiksi Alkon tilastot, joiden mukaan alkoholin myynti lisääntyi heti rajoitusten alettua.

– Kaikista haavoittuvimmassa asemassa ovat tietysti lapset, joilla ei välttämättä ole kotona turvallista aikuista.

Lähisuhdeväkivalta jää piiloon?

Italiassa, jossa koko kansan karanteeni alkoi pari viikkoa Suomea ennen, on herännyt huoli lähisuhdeväkivaltaa kokevien puolesta. La Repubblica -sanomalehden mukaan sekä uhreille tarkoitettuun kriisipuhelimeen tulevien soittojen että poliisille tehtyjen rikosilmoitusten määrä vähentyi kahden ensimmäisen karanteeniviikon aikana puolella.

Ongelman ei kuitenkaan uskota kadonneen, vaan uhrit ovat kotikaranteenissa pahoinpitelijöidensä entistä tarkemmassa kontrollissa.

Suomessa koronavirukseen liittyvät yhteydenotot ovat suhteellisesti lisääntyneet niin MIELI ry:n valtakunnallisesssa Kriisipuhelimessa kuin nuorille suunnatussa Sekasin-chatissa.

– Meillä ei ole vielä tietoa siitä, onko puheluiden kokonaismäärä lisääntynyt, mutta tiedämme että pystymme nyt vastaamaan useampaan puheluun kuin aikaisemmin. Olemme joutuneet vähentämään muuta toimintaa, joten Kriisipuhelimeen on voitu suunnata lisää resursseja, Larivaara sanoo.

Auttamishalu virinnyt

Meri Larivaaran mukaan yhteisöllisyys voi joissain tapauksissa tiivistyä, vaikka ei voitaisikaan olla fyysisesti lähellä toisia.

– Jos lähipiirissä on joku yksinasuva, häneen voi pitää yhteyttä jopa monta kertaa päivässä. Videpuheluiden avulla voi myös viettää vapaa-aikaa yhdessä, esimerkiksi tehdä ruokaa tai katsoa televisiota.

Poikkeustilanne on saanut monet ojentamaan auttavan kätensä myös oman lähipiirinsä ulkopuolelle, esimerkiksi tarjoamalla kaupassakäyntiapua riskiryhmään kuuluville henkilöille.

Yhteisöllisyyttä voi luoda myös erilaisilla tempauksilla. Italiassa on laulettu yhdessä parvekkeilla ja kiinnitetty portteihin lasten piirtämiä sateenkaaria, Suomessa kokoonnuttu taloyhtiön yhteiseen ”iltahuutoon” tai teipattu suljetun koulun ikkunoihin tsemppiviestejä.

– Tällaiset pienet eleet voivat piristää ihmisiä ja toivoisin, että niitä syntyisi Suomeen lisää, Larivaara sanoo.

Lepo, liikunta ja läheiset

Hyviä perusneuvoja karanteenitilanteesta selviämiseen ovat sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen lisäksi riittävä uni, liikunta ja ulkoilu. Viranomaisohjeita on tärkeää seurata parhaansa mukaan, Meri Larivaara painottaa.

– Myös muun tiedonvälityksen seuraaminen on tärkeää. Mutta samalla sitä pitää rajata niin, ettei se ole jatkuvaa tai aiheuta ylimääräistä ahdistusta.

Jos rauhoittuminen on vaikeaa, voi kokeilla erilaisia rentoutumis- tai mindfulness-harjoituksia. Larivaara kannustaa kuuntelemaan omia tunteitaan ja suhtautumaan itseensä ymmärtävästi ja hyväksyvästi.

– Kannattaa miettiä, miten tekisi olostaan mahdollisimman mukavan. Mikä tuottaa uudessa, rajatussa arjessa itselle mielihyvää? Etätöiden tai etäopiskelun lomassa olisi myös tärkeää muistaa, että vetää rajan työn ja vapaa-ajan välille ja viikonloppuna rentoutuu.

Suomalaisten luotto valtioon vahvaa

Heli Santala on Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS:n pääsihteeri. MTS toimii parlamentaarisena foorumina, joka järjestää seminaareja ja keskustelutilaisuuksia muun muassa kriisitilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisesta.

MTS:n järjestämissä tilaisuuksissa käydään läpi menneitä kriisitilanteita kuten kouluampumisia tai Thaimaahan iskenyttä tsunamia. Paikalle kutsutaan esimerkiksi toimittajia ja poliittisia toimijoita.

– Tätä ennen Suomessa on ollut esimerkiksi alueellisesti rajattuja myrskytilanteita, mutta nyt käsillä on valtakunnallinen kriisitilanne. Sen kaikkia seurauksia ei varmasti voida vielä nähdä, Santala sanoo.

Santalan mukaan kansalaisten henkisellä kriisinkestokyvyllä tarkoitetaan tiivistetysti sitä, miten kansakunta kestää erilaisia kriisitilanteita ja pystyy toimimaan. Kuinka hyvin ja läpinäkyvästi hallinto toimii, järjestelmä pysyy pystyssä ja kansalaisista huolehditaan?

Kansalaisen näkökulmasta kriisinkestokyky liittyy erityisesti hallintoon, viranomaisiin ja tiedotusvälineisiin kohdistuvaan luottamukseen. MTS:n tammikuussa julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan 88 prosenttia vastaajista uskoi Suomen valmistautuneen tartuntatautien tai epidemian leviämiseen erittäin tai melko hyvin, paremmin kuin mihinkään muuhun uhkatekijään.

– Luottamus viranomaisiin on Suomessa hyvin vahvaa, erityisesti luottamus poliisiin ja puolustusvoimiin. Lisäksi suomalaiset ovat tottuneita käyttämään tiedotusvälineitä, lukemaan lehtiä ja luottamaan niihin, Santala sanoo.