Yhdessä kesässä aikuiseksi

Tukea tarvitsevat nuoret jäivät ammattikoulu-uudistuksen jalkoihin.

Ammatillinen koulutus koki reilu vuosi sitten merkittävimmän uudistuksensa 20 vuoteen. Opiskelijalle tarjotaan nyt entistä yksilöllisempi opintopolku, joka määritellään henkilökohtaisella opiskelun kehittämissuunnitelmalla eli Hoksilla.

Perinteisen lähiopetuksen sijaan opiskelu tapahtuu yhä useammin suoraan työpaikalla, virtuaaliympäristössä tai erilaisissa projekteissa. Samalla myllättiin uusiksi koulutuksen rahoitusjärjestelmä sekä opettajien työaika- ja palkkausjärjestelmä.

Uudistuksen toimeenpanossa on vielä paljon tekemistä, sanoo Suomen ammattiin opiskelevien liitto Sakki ry:n koulutuspolitiikan asiantuntija Samuli Maxenius. Opintojen henkilökohtaistamisen lisäksi haastetta on aiheuttanut uudistuksen yhteydessä tehty 200 miljoonan euron rahoitusleikkaus.

– Moni koulutuksenjärjestäjä on samanaikaisesti tehnyt reformin vaatimia uudistuksia ja erilaisia yhdistymisiä ja organisaatiomuutoksia. Lisäksi on ollut leikkauksia, jotka ovat vähentäneet henkilöstön määrää. Nämä kaikki yhdessä, päällekkäin, aiheuttaa tosi hankalan tilanteen, Maxenius sanoo.

KAIKKI EIVÄT PYSY KYYDISSÄ

Monelle nuorelle uudistunut ammatillinen koulutus on tervetullut muutos, joka lisää opintojen mielekkyyttä ja nopeuttaa valmistumista. Kaikille itseohjautuvuuteen perustuva, rationaalisen aikuisen näkökulmasta tehty malli ei kuitenkaan sovi.

– Monesta opiskelijasta ei ole itsenäiseen opiskeluun. He ovat kahlanneet peruskoulun läpi opettajajohtoisessa koulutuksessa, ja sitten heidän pitäisi yhden kesän aikana tulla itseohjautuviksi nuoriksi, jotka ottavat asioista itse selvää ja opiskelevat itsenäisesti, sanoo Kainuun ammattiopistossa ammatilliseen koulutukseen valmentavan Valma-koulutuksen tiimivastaava Helena Kahl.

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelee paljon nuoria, joilla on erilaisia tuen tarpeita. Rahaa ja aikaa heidän auttamisekseen on kuitenkin entistä vähemmän.

– On oppimisvaikeuksia, mielenterveysongelmia, diagnooseja kuten adhd ja erilaisia kehityksen viivästymiä. Lisäksi monet armovitosilla peruskoulusta meille tulleet opiskelijat tarvitsisivat tukea jossain tietyssä oppiaineessa, Kahl sanoo.

NUORUUS SAA VÄISTYÄ

Lain mukaan opiskelijalle on annettava riittävästi tukea, jotta hän pystyy saavuttamaan tutkinnon vaatimustason. Opiskeluaikaa ei ole myöskään rajattu. Toisaalta erityisen tuen määritelmää on tiukennettu.

Monet koulutuslinjoilta tipahtaneet opiskelijat päätyvät Valmaan, samoin puutteellisen suomen kielen taidon omaavat maahanmuuttajataustaiset opiskelijat.

– Otamme heistä kopin ja etsimme heille uutta suuntaa, elämänhallintaa sekä uutta koulutuspolkua. Meillä Kainuun ammattiopistossa on riittävästi Valma-paikkoja, mutta näin ei ole koko maassa, Helena Kahl sanoo.

Nuorten syrjäytymisestä väitöskirjan tehneen, Kokkolan kaupungin vastaavan kuraattorin Rauno Perttulan mukaan nuoruusiän kehitykselliset tarpeet ja koulun perinteinen kasvatustehtävä ovat uudistusta tehdessä unohtuneet. Kun lähiopetusta on leikattu rajusti, vaikeimmassa tilanteessa olevat nuoret jäävät helposti jalkoihin.

– On hirveä kiire tehoyhteiskunnan rattaisiin, ilman että siihen on valmiuksia. Ennen lapsuudesta ja nuoruudesta puhuttiin huolettomuuden, hapuilun ja etsinnän aikana, jolloin ihminen tunnustelee, mikä hänestä voisi tulla. Sellaiselle etsimiselle ei tahdo enää olla tilaa, Perttula sanoo.

OPPIA SUORAAN YRITYKSESSÄ

Uudistuksen myötä oppimista pyritään siirtämään entistä enemmän suoraan työelämään. Rauno Perttulan mukaan yritykseen menevän opiskelijan työelämävalmiuksien ja elämänhallinnan pitää olla jo kunnossa.

– Siellä ei ole välttämättä mahdollista enää oppia tai opetella, vaan pitäisi pystyä täyttämään yrityksen liiketaloudellisia tarpeita.

Perttula kritisoi nykyistä osaamispuhetta, joka on hänen mukaansa korvannut oppimisen ajatuksen.

– Ennen osaamistahan täytyy tapahtua oppimisprosessi. Oppiminen tapahtuu vaiheittain, ja siihen sisältyy yritystä ja erehdystä. Siinä ei voi olla liian tiukkaa aikataulua.

Samuli Maxeniuksen mukaan työssäoppimisen määrä ei ole vielä lähtenyt kasvuun.

– Alueilla, joissa paikkoja on ollut jo nyt riittävästi, työssäoppiminen tuskin kovin paljon lisääntyy. Toisilla alueilla taas paikkoja ei ole yhtä laajalti tarjolla, eikä työssäoppiminen siitä syystä tule lisääntymään.

YHTEISÖLLISYYS MURENEE?

Uudessa ammatillisessa koulutuksessa opintoihin voi hakea ja niistä voi valmistua ympäri vuoden. Se, että oppilaat etenevät omassa tahdissaan, asettaa opettajille pedagogisia haasteita.

– Opettajan pitää hyväksyä jatkuva muutos ja integrointi. Vakaata tilaa ei ole enää olemassa, Helena Kahl sanoo.

Samuli Maxeniuksen mukaan tilanne on haastava myös nuorelle, jolle kaverit ja yhteisö ovat tärkeä syy käydä koulua. Moni oppilaitos on havahtunut ongelmaan ja pyrkinyt lisäämään yhteisöllisyyttä muiden keinojen avulla.

– Seuraamme erittäin tarkkaan, ettei koulupudokkuus ala lisääntyä uudistuksen myötä, Maxenius sanoo.

Opintojen etenemisen seuraaminen on Maxeniuksen mukaan koulutuksenjärjestäjän, käytännössä hoksin tehneen ohjaavan opettajan vastuulla.

Kahlin mielestä vastuu opintojen edistymisestä pitäisi olla nuorella itsellään. Ammatillinen koulutus ei ole lakisääteistä, vaan siihen osallistuminen on vapaaehtoista.

– Moni nuori ei kuitenkaan siihen vielä itsenäisesti kykene, vaan he tarvitsevat opettajan tukea ja kannustusta.

Jenni Meronen
Kuva: Pixhill

Lisätietoa:

Näin ammatillinen koulutus uudistuu 
Ammatillisen koulutuksen reformi