Italiassa arvioidaan olevan 3–3,8 miljoonaa työntekijää, joiden työsuhteessa on jotain laitonta.
Laittomasti töissä
Italiassa kahdet työmarkkinat ovat arkipäivää ja ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttö järjestel-mällistä toimintaa. Ilmiöön on herätty myös Suomessa.
Italiassa kahdet työmarkkinat ovat arkipäivää ja ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttö järjestelmällistä toimintaa. Ilmiöön on herätty myös Suomessa.
Italiassa arvioidaan olevan 3–3,8 miljoonaa työntekijää, joiden työsuhteessa on jotain laitonta. Joko työ tehdään täysin pimeästi, työsuhteen ehdoissa ei noudateta lakia tai työntekijä on maassa laittomasti.
Jo pelkästään maataloussektorilla tällaisia työntekijöitä on 400–430 000, arvioi maatalouden ja elintarviketeollisuuden työntekijöitä edustava ammattiliitto FLAI-CGIL.
– Taantuman vuoksi määrä on ollut kasvussa. 80 prosenttia näistä työntekijöistä on ulkomaalaisia, sanoo FLAI-CGIL:n johtoryhmään kuuluva Giovanni Mininni.
Mininnin mukaan yritykset turvautuvat laittomiin keinoihin muun muassa kovan kilpailun ja vähittäiskauppaketjujen hinnoittelupolitiikan vuoksi. Säästöt revitään toimitusketjun alimmasta portaasta eli työntekijöiden selkänahasta.
OSA ORJAN ASEMASSA
Italian maataloustyöntekijöiden riisto on usein järjestelmällistä toimintaa. Yrittäjät tilaavat työvoimaa välittäjältä, joka rekrytoi työntekijät ja kuljettaa heidät työpaikalle. Palkka on yleensä alle puolet työehtosopimuksen edellyttämästä ja työ kestää keskimäärin 8-12 tuntia päivässä.
60 prosentilla työntekijöistä ei ole käytössään juoksevaa vettä tai wc-tiloja. Kyydistä, majoituksesta, ruoasta ja muista perustarpeista peritään maksu. Pahimmissa tapauksissa työntekijöitä kohtaan käytetään väkivaltaa, heidän henkilöllisyyspaperinsa viedään ja heidät majoitetaan ala-arvoisiin oloihin.
Työntekijöiden riisto voidaan verhota näennäisesti lailliseen toimintaan, esimerkiksi rekrytointipalveluksi. Alueelta toiselle työn perässä siirtyvät työntekijät tavoittaakseen FLAI-CGIL vie ammattiliiton edustajat pakettiautolla suoraan viljelmille ja aukioille, joilla työntekijöitä värvätään.
Mininnin mukaan tiedossa ei ole, kuinka paljon Italiassa on paperittomia työntekijöitä, eikä heille ole minkäänlaisia palveluita.
– Heidät pitäisi laillistaa, sillä vaikka he ovat epäoikeudenmukaisen lainsäädännön perusteella maassa laittomasti, he rikastuttavat Italian taloutta, Mininni sanoo.
LAILLINEN VAIHTOEHTO PUUTTUU
Giovanni Mininnin mukaan nykytilanne johtuu ennenkaikkea poliittisista päätöksistä.
– Viimeisten 20 vuoden aikana työntekijöiden suojelua on vähitellen purettu ja työvoimatoimistoja karsittu. Kun valtion roolia on heikennetty, tyhjiön on täyttänyt rikollisuus. Välittäjät tarjoavat tehokkaan palvelun yrittäjille, jotka etsivät työvoimaa.
Ensin pitäisi siis luoda aito, laillinen vaihtoehto työvoimaa välittämään. Sen jälkeen valtion tulisi tukahduttaa laittomuudet, Mininni sanoo. Suuri edistysaskel oli vuonna 2016 hyväksytty laki maataloustyöntekijöiden hyväksikäyttöä vastaan.
– Se teki ensimmäistä kertaa rangaistavaksi myös niiden hyväksikäyttöön syyllistyvien yrittäjien toiminnan, jotka eivät turvaudu välikäsiin, Mininni kiittelee.
IHMISKAUPPAA ON SUOMESSAKIN
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin johtajan Natalia Olluksen mukaan Suomessa ei vielä voida puhua Italian tapaan kaksista työmarkkinoista. On kuitenkin aloja, joilla todistettavasti tapahtuu ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä.
– Alipalkkausta on esiintynyt esimerkiksi siivous-, rakennus- ja ravintola-alalla. Teollisuudessa on myös ollut yrityksiä, joissa on ollut ongelmia ja ihmiskaupaksi luettavia tilanteita, Ollus sanoo.
Tuore esimerkki ihmiskaupasta on ehdollisen vankeustuomion vastikään saanut suomalaismies, joka toi Suomeen 26 thaimaalaista marjanpoimijaa.
Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat paperittomat työntekijät, joiden määrää ei tiedetä. Olluksen mukaan suurimmalla osalla tietoon tulleiden hyväksikäyttötapausten uhreista on kuitenkin ollut työlupa.
– He ovat tehneet laillisesti töitä, mutta joko heille on maksettu alle työehtosopimuksen, tai kikkailtu niin että osan palkasta on joutunut maksamaan takaisin työnantajalle. Voi olla että työsopimusta ei ole ollut lainkaan, tai on ollut kaksi erikielistä sopimusta joissa on eri työehdot. On myös tapauksia joissa ei ole maksettu lisiä, vaan joku tietty könttäsumma, Ollus kuvailee.
Vakavampiin hyväksikäyttötapauksiin liittyy lisäksi työntekijän kontrollointia. Pitkien työpäivien lisäksi työntekijää saatetaan estää luomasta suhteita suomalaiseen yhteiskuntaan, opiskelemasta kieltä ja ymmärtämästä omia oikeuksiaan. Työntekijät saattavat asua ala-arvoisissa olosuhteissa ja olla riippuvaisia työnantajastaan.
VALVONTAA LISÄTTÄVÄ
Natalia Olluksen mukaan ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöilmiö on suomalaiselle ay-liikkeelle ongelmallinen.
– Ay-liikkeellä on toisaalta kansainvälinen solidaarisuusnäkökulma, jonka mukaan heikompia pitää tukea. Samalla sen tehtävänä on kuitenkin suojella suomalaisia työmarkkinoita. Ay-liike pyrkii huomioimaan ulkomaiset työntekijät, mutta he haluaisivat näiden liittyvän liiton jäseneksi.
Ilmiön kitkeminen vaatisi Olluksen mukaan työsuojelun ulkomaalaistarkastajien määrän kasvattamista ja ihmiskauppatutkintaan erikoistuneita poliiseja. Myös alihankintaa harjoittavien julkisten toimijoiden omavalvontaa tulisi kehittää.
Ollus ei usko Suomen päätyvän Italian tilanteeseen, sillä kyseessä on paljon pienempi maa, jonka hallinto ja valvontakoneisto ovat erilaiset. Vaikka ilmiö ei ole katoamassa, ovat ammattiliitot ja oikeuslaitos selvästi havahtuneet tilanteeseen.
– Muissa pohjoismaissa tähän on pyritty puuttumaan erityisesti työmarkkinakeinoin. Meillä on paljon enemmän nähty nämä rikoksina ja jopa ihmisoikeusloukkauksina, Ollus sanoo.
Jenni Meronen
Kuva: Istockphoto
Lue lisää
HS:n uutinen suomalaisen marjayrittäjän ihmiskauppatuomiosta
FLAI-CGIL-ammattiliiton tilastoja laittomasta työstä Italian maataloussektorilla (italiaksi)