Oma raha tukee paikallistaloutta

Maailmalla kiertää virallisten valuuttojen rinnalla vaihtoehtoisia maksuvälineitä. Ne ovat saaneet jalansijaa myös Suomessa.

Suurten ketjuliikkeiden laajetessa kivijalkayritykset ovat muuttumassa katoavaksi kansanperinteeksi. Globalisaatiokehityksen vastavoimaksi ruohonjuuritason liikkeet ovat kehittäneet vaihtoehtoisia valuuttoja, joissa raha ei ole vain rahaa. Uusilla valuutoilla on eettisiä ulottuvuuksia ja paikallisesti toimivan rahan pitäminen kierrossa tekee monipuolista hyvää. Tässä tekstissä kurkistetaan kahteen vaihtoehtoiseen valuuttaan: tanskalaiseen ArtMoneyyn ja englantilaiseen Brixton Poundiin.

TAIDE ONKIN RAHAA

ArtMoney on globaali vaihtoehtoinen valuutta, joka muodostuu taideteoksista. Taitelija tekee teoksen, joka on samalla valuuttaa. Valuutan käyttöön sitoutuneet yritykset hyväksyvät taideteoksia maksuna. Rahaa koordinoi Tanskassa jo vuosia toiminut Bank of International Art Money (BIAM). Pankissa taitelija voi käyttää teoksiaan suoraan maksuvälineenä. Kööpenhaminassa gallerian yhteydessä sijaitsevan pankin johtaja Lars Kræmmer, itsekin taiteilija, kertoo ArtMoneyn sivustolla uuden valuutan alkumetreistä seuraavasti: Kymmenen vuotta sitten minulta puuttui rahaa ostaa kaikkea, mitä tarvitsen elääkseni. Niinpä päätin, että maalaan itse rahani – olenhan taitelija.

Alun perin taideprojektiksi ajatellun näyttelyn sijasta Kræmmer tuli käynnistäneeksi ruohonjuuritason liikkeen, jossa on mukana kymmenien taiteilijoiden lisäksi noin 100 yritystä. Taitelijoista valtaosa on tanskalaisia, mutta verkostossa on mukana myös saksalaisia, yhdysvaltalaisia ja jopa afrikkalaisia taiteilijoilta. Toiminta näyttää olevan ainakin osalle kannattavaa, esimerkiksi Kræmmerin vuositulot ovat yltäneet 70 000 euron tasolle.

ArtMoney ei ole ainoa virallisesta finanssijärjestelmästä poikkeava valuutta, vaan uudella vuosituhannella on meneillään nopeasti vahvistunut vaihtoehtoisten valuuttojen esiinmarssi.  Liikehdinnässä raha ei ole ”vain rahaa”, vaan siihen on korvamerkitty uusia ulottuvuuksia, kuten taidekentän tukeminen, ekologisuus tai yhteisöllisyys.

RAHA KIERTÄÄ OMALLA ALUEELLA

Englannissa paikallisvaluuttoja on käytössä lukuisissa paikoissa: Bristol, Brixton, Cardiff, Cornwall, Exeter, Kingston, Lewes, Liverpool, Plymouth, Stroud, Totnes, ja Worcester ovat lanseeranneet omat paikallisvaluuttansa, jotka toimivat Englannin virallisen punnan lisänä.

Esimerkiksi Etelä-Lontoon kaupunginosassa, Brixtonissa, toimii paikallisvaluutta Brixton Pound (B£), joka käy vain oman kaupunginosan liikkeissä. Rahan ansiosta käytetty raha kiertää Brixtonin alueella vahvistaen ja rikastaen alueen omaa taloutta ketjuliikkeiden ja pörssiyritysten sijaan.

Brixton Poundeja vastaan ottavista yli 300 yrityksestä yli kolmannes tuottaa kulttuuripalveluita. Kun kulttuuripalveluihin lisätään vapaa-aikasektorin toimijoista myös kahvilat ja liikunta, valuutan piirissä on kolme neljäsosaa yrityksistä. Valuutta siis näyttää toimivan erityisen hyvin juuri vapaa-aikasektorin ja etenkin kulttuuripalveluiden tuotannon kiihdyttimenä.

Kulttuurialan keskeinen voima on yhteisöjen rakentaminen; ei siis ihme, että kulttuurialasta on muodostunut myös Brixton Poundin keskeinen toimijaporukka. Oman rahan visuaalinen ilme on tärkeä: paikallisidentiteetin ja -yhteisöllisyyden vahvistamisen lähtölaukauksena oli B£-seteliin tulevan hahmon valinta.

Yhteinen valuutta myös muuttaa yhteisöä syvästi: rahan mukana kulkee eettinen arvo, joka seuraa rahaa lompakosta toiseen.  Eettiseen arvoon kuuluu paikallistalouden ja -yhteisön tukeminen, lähituotantoon liittyvä ekologisuus, lähidemokratia ja vahva me-henki.

AJANKOHTAISTA MYÖS SUOMESSA

Erilaiset valuutat ovat myös Suomessa saaneet vahvaa jalansijaa. Suomessa rinnakkaisvaluutoista yleisin on aikapankki, joita on jo noin 50. Varsinaista rahajärjestelmääkin on kokeiltu mm. Toholammilla.

Kulttuurissamme on myös paljon erilaisia kierrätyksen keinoja, jotka ovat niin ikään osin luettavissa rinnakkaisvaluutaksi. Näissä valuutta on suoraan tuote tai palvelu. Esimerkiksi kirjastoissa on kirjojen kierrätyspisteitä ja useiden aikapankkien rinnalla toimii myös käytetyn tavaran vaihdanta eräänlaisena vaihtopiirinä. Uusi teknologia yhdistettynä perinteisiin rahankäyttömekanismeihin ovat tuottaneet Bitcoinin tyyppisiä uudenlaisia kryptovaluuttoja.

Vaihtoehtoja on paljon, olisiko nyt sopiva hetki etsiä niiden joukosta meillekin uusia välineitä talouden elvyttämiseen?

Katri Halonen,
CoINNO-hankkeen tutkija,
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Kuva: Charlie Waters

Lue lisää

CoINNO-hanke