Omistaminen muuttuu jakamiseksi

Kiertotalous auttaa säästämään maapallon vähiin käyviä resursseja. Siitä toivotaan tulevan arkipäivää yhä useammalle kuluttajalle.

Kun maapallon resurssit käyvät vähiin, tarjotaan lääkkeeksi usein kulutuksen vähentämistä. Mutta vaikka kuluttajat ovat huolissaan ympäristöstä, suurella osalla ei ole välineitä eikä halua pienentää kulutustaan, sanoo Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen dosentti Minna Lammi.

Osittain tästä syystä monet panevat nyt toivonsa kiertotalouteen. Se tarkoittaa materiaalien kiertoa niin, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Termin alle mahtuvat esimerkiksi kierrätys, vaihtotalous, jakamistalous ja ruokahävikin pienentäminen.

– Jos mennään historiassa taaksepäin, resurssiniukkuus oli itsestäänselvyys. Tavarat käytettiin loppuun tai korjattiin. Nyt esimerkiksi kodinkoneen korjaaminen ei välttämättä ole taloudellisesti järkevää, Lammi sanoo.

Kuluttajat toivovat usein, että tuotteet valmistettaisiin kestävämmiksi. Kestävän tekeminen on kuitenkin kallista, ja teknologia kehittyy koko ajan. Harva on valmis käyttämään putkitelevisiota tai 1990-luvun kännykkää, vaikka ne olisivat yhä toimivia.

Tuotannon hidastaminen ei ole aina järkevää myöskään ympäristösyistä. Esimerkiksi modernit pesukoneet käyttävät vettä vanhoja koneita tehokkaammin.

YHDEN JÄTE, TOISEN RAAKA-AINE

Kiertotalouteen voi siirtyä myös lisäämällä jätteiden käyttöä raaka-aineena. Esimerkiksi vaatejätti H&M on luonut palvelun, jossa kuluttajien liikkeeseen viemät vanhat vaatteet kierrätetään siivousräteiksi ja eristysmateriaaliksi.

Materiaalien kiertoa auttaa se, että tuotteet suunnitellaan alusta lähtien kierrätettäviksi. Mitä vähemmän kierrätysnäkökulmaa on ajateltu, sitä kalliimmaksi kierrätys tulee.

Kolmas tapa toteuttaa kiertotaloutta on tuotteiden käytön tehostaminen. Jakamistaloudessa kaikkea ei tarvitse omistaa itse, vaan esimerkiksi juhlamekon voi vuokrata tai oman auton sijaan hyödyntää  yhteiskäyttöautoja. Jakamistalous vaatii luottamusta, mutta mitä kalliimpi tavara, sitä enemmän sen kustannuksen jakaminen kuluttajia kiinnostaa.

– Internet on tuonut paljon mahdollisuuksia, sen kautta melkein mitä tahansa voi jakaa tai kierrättää, Lammi sanoo.

AKKUPORAKONE PÄIVÄKSI

Helsingin Teurastamolla toimivasta työvälineiden vuokrauspalvelu Liiteristä on voinut syyskuun 2016 lopusta lähtien vuokrata esimerkiksi akkuporakoneen, pistosahan tai rakenneilmaisimen. Myös kenkien tai pyörän korjaaminen onnistuu palvelun kautta.

Käyttäjät varaavat ja maksavat palvelun netissä, minkä jälkeen he voivat hakea tavarat Liiteri-palvelupisteestä vuorokauden ympäri. Kotiinkuljetus onnistuu joukkoistetun PiggyBaggy-palvelun avulla. Liiteriä toteuttavan CoreOrientin toimitusjohtaja Harri Paloheimo kertoo saaneensa kuluttajilta paljon hyvää palautetta.

– Vuokrauksia tapahtuu päivittäin, eniten vuokrataan höyry- ja tekstiilipesureita. Meillä on alkanut joukkorahoituskampanja, jossa nähdään, ovatko ihmiset valmiita jatkokehittämään tätä. Tavoitteenamme on laajentaa palvelun sisältöä, saada Liiterille pysyvä paikka ja sen yhteyteen kierrätyslaboratorio, Paloheimo sanoo.

Paloheimon mukaan kiertotalous vaatii palaamaan takaisin parin sukupolven taakse, jolloin esineitä osattiin vielä korjata. Välissä ollut yltäkylläisyyden aika on saanut unohtamaan taidot, jotka täytyy nyt opetella uudelleen.

UUSIA LIIKETOIMINTAMALLEJA ETSIMÄSSÄ

Liiteri on osa Tekesin rahoittamaa, kiertotaloutta edistävää AARRE-tutkimushanketta. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n johtamassa hankkeessa ovat mukana SYKE ja Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus.

– Ideana on tutkia kuluttajalähtöisiä liiketoimintamalleja kiertotaloudessa ja yrittää ymmärtää tapahtumassa olevaa liiketoimintaympäristön muutosta. Olemme tehneet kuluttajaryhmähaastattelun ja kyselyjä, mutta pääajatus on ollut päästä kokeilemaan liiketoimintamalleja pienellä skaalalla, kevyesti ja joustavasti, sanoo hankkeen koordinaattori, VTT:llä erikoistutkijana työskentelevä Maria Antikainen.

Hankkeessa yritetään ymmärtää, miten tuotteen tai palvelun arvo muodostuu kuluttajan silmissä. Jotta suuret massat alkaisivat ostaa esimerkiksi jätemateriaalista kierrätettyjä tuotteita, ei pelkkä ympäristöseikkoihin vetoaminen riitä. Tuotteen täytyy olla muita parempi ja houkutteleva.

OMISTAMINEN ON TUNNEASIA

Minna Lammin mukaan kuluttajat itse estävät usein tavaroiden tehokasta kiertämistä, sillä omistamisella on emotionaalista merkitystä.

– Me ajattelemme, että tämä puhelin on minun, saatan tarvita sitä, joten laitan sen tänne laatikkoon. Kiertotalouteen siirtyminen vaatisi sitä, että muutettaisiin hamsteriajattelua. Meidän pitäisi pohtia, miten paljon ja mitä haluamme omistaa.

Vaikka kuluttajat ovat kiinnostuneita ympäristöstä, valintatilanteessa hinta ja helppous usein ratkaisevat. Lisäksi osa kuluttamisesta on identiteetin rakentamista. Tavarat, jotka koetaan oman itsen jatkeeksi, halutaan mieluiten omistaa.

– Ajatus siitä, että vaikkapa arkipäivän vaatteet olisivat vuokrattuja, on kaukana tulevaisuudessa, Lammi sanoo.

PORKKANAA, EI KEPPIÄ

Lammi ei usko yhteiskunnan muuttuvan yhteisöllisemmäksi pelkästään yksilöiden kautta. Siirtyminen omistamisesta johonkin muuhun tapahtuu todennäköisemmin yritysten kehittämien uusien palveluiden myötä.

– Sekä yrityksillä että kuluttajilla on halua isoon rakenteelliseen muutokseen, mutta helppoa se ei ole, Lammi sanoo.

Maria Antikaisen mukaan tavoitteena on, ettei kiertotalouteen siirrytä lainsäädännön pakottamana vaan yritys- ja kuluttajavetoisesti.

– Kiertotaloudessa yritykset, kuluttajat, ympäristö, kaikki voittavat.

Jenni Meronen
Kuva Istockphoto

Lue lisää

Liiteri
Kuluttajatutkimuskeskus
H&M:n garment collecting -palvelu
PiggyBaggy-palvelu
AARRE-projekti