Reijo Frank on yksi valovoimaisimmista työväenliikkeen laulajista.
Työmies ja laulaja
Reijo Frank on yksi valovoimaisimmista työväenliikkeen laulajista: koneasentaja joka hoiti ensin päivätyönsä ja kiirehti illaksi keikalle. Frankin komea ääni kertoo työväen arjesta, taistelusta paremman elämän puolesta ja halusta rauhaan.
Reijo Frank on yksi valovoimaisimmista työväenliikkeen laulajista: koneasentaja joka hoiti ensin päivätyönsä ja kiirehti illaksi laulukeikalle. Miehen elämäntyöstä on koottu viiden cd:n kokoelma. Frankin komea ääni kertoo työväen arjesta, taistelusta paremman elämän puolesta ja halusta rauhaan.
Reijo Frank istuu keittiön pöydän ääressä Itä-Pasilassa ja muistelee. Onhan sitä tullut tehtyä kaikenlaista. Koneasentajana Pleunassa Helsingin Arabiassa vierähti nelisenkymmentä vuotta. Työn ohessa laulajana tehtyjä tunteja ei kannata edes laskea; Illansuussa töistä kotiin, vaatteiden vaihto, nopea ruokailu ja keikalle. Aamuyöstä kotiin ja aamulla takaisin leipätyöhön konepajalle. Parhaimmillaan Frank teki sata keikkaa kuukaudessa vaalien alla.
Laulamalla Frankista tuli aikakauden yksi valovoimaisimmista työväenliikkeen taiteilijoista. Sortumatta ylisanoihin voi todeta, että montaa hänen kaltaistaan ei suomalaisessa työväenliikkeen musiikkipiirissä ole ollut.
”Millaiset vahvistimet sulla on, kun kuuluu takapenkille asti”, oli joku kysynyt eräänkin tilaisuuden jälkeen. Frank oli antanut ääninäytteen. Siinä oli hänen instrumenttinsa.
Kun Reijo Frank aloitti laulamisen, äänentoistoa ei ollut. Ääntä oli kehitettävä, jotta sanat kuultiin niin Kulttuuritalon salin takapenkillä kuin ison tehtaan ruokalan viimeisessäkin pöydässä.
Frank teki uran soololaulajana, mutta lauloi parhaimmillaan myös neljässä kisälliryhmässä. Säestäjäksi vakiintui Reino Bäckström. Heistä tuli monen tuntema parivaljakko, jolle tuli tutuiksi niin harjannostajaiset kuin suurien kaupunkien ammattilaisnäyttämöt.
Miesten kumppanuus alkoi 1950–1960-lukujen vaiheilla. Frank huomasi Koiton talon käytävällä hermostuneen nuoren pojan ison harmonikan kanssa. Koska hän tunsi entuudestaan tämän esiintyvät taiteilijavanhemmat, Frank arvasi, että pojalla on taiteellisia taipumuksia. Hän pyysi Reinon säestämään itseään Koiton saliin, ja siitä alkoi pitkä yhteistaival.
LAULUA TALKOOHENGESSÄ
Vuonna 1969 julkaistiin legendaarinen Työväen lauluja -levy. Siihen mennessä Punaisen Suomen lauluja ei ollut juurikaan levytetty. Levy-yhtiö Scandia otti Työväen Sivistysliitolta vakuudet kahdentuhannen levyn menekistä. Levyä myytiin yli kymmentuhatta. Frank lauloi kokoomalevyllä muun muassa yhdeksi hänen tavaramerkikseen tulleen klassikon Veli, sisko.
Ei minun maailmaani kuulunut helikoptereilla tehdyt juhannuskeikat ja levyt, jotka komeilivat myyntilistojen kärjessä, Frank kertoo Pentti Peltoniemen toimittamassa mainiossa kirjassa Työväen laulaja (Tammi 2009). Työväenliike toimii palkka- ja yrittäjätuloillaan sekä eläkkeillään elävien ja heidän perheidensä aseman parantamiseksi. Ei tavoitteena ole taskun täyttäminen, Frank sanailee.
Työväen lauluja -levystä palkkio oli ammattimiehen yhden päivän palkka miinus verot. Loppujen lopuksi levy takoi rahaa levy-yhtiölle kultalevyn verran.
LUOTTAMUS PAREMPAAN
Tänä päivänä maailma muuttuu nopeasti ympärillä, ja Suomen hallitus yrittää rukata hyvinvointimallia uuteen uskoon. Reijo Frank ei halua ottaa kantaa tämän päivän politiikkaan. Hän miettii hetken, silmäkulmaan syttyy ilkikurinen pilke.
– Mitä me korjataan, jollei tiedä mitä korjata, hän sanoo koneasentajan pitkällä työkokemuksella.
Hän ottaa paremman asennon keittiön tuolissa ja laulaa kevyesti muutaman säkeen. Kerran vielä tulee toisenlainen aika…
Frankin elämäntyö on äskettäin koottu viiteen cd-levyyn. Aloitteen kokoelmaan teki työväenliikkeen monitoimimies Ilkka Taipale. Kokoelman tuottajana toimi Timo Tipi Tuovinen. Apua hankkeelle antoi Reino Bäckström. Cd-kokoelman toteuttamisen mahdollistivat TSL ja lukuisat muut tahot.
Levyä on mahdollista tilata Työväen Sivistysliitosta numerosta 0207 457 600. Hinta on 50 euroa ja toimituskulut.
Merja Leskinen, TSL
Katso video