Takaisin työelämään

Suomalaisista 20–34-vuotiaista joka viideskymmenes on eläkkeellä mielenterveyden ongelmien takia, selviää Eläketurvakeskuksen tutkimuksesta. Heistä noin kolmannes palaa kuntoutuksen jälkeen työelämään. Töihin palaamisessa auttaa kokonaisvaltainen tuki.

Nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöistä johtuva työkyvyttömyys lisääntyi kolmasosalla vuodesta 2005 vuoteen 2015. Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappa tutki väitöskirjassaan mielenterveyden häiriöiden vuoksi määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevien nuorten taustaa, hoitoa ja työhön palaamista.

Tuki- tai liikuntaelimen sairaudet ovat yleisin työkyvyttömyyttä aiheuttava tekijä. Nuorten kohdalla syynä ovat kuitenkin yleisimmin mielenterveyden häiriöt. Murrosiässä alttius häiriöiden puhkeamiseen lisääntyy.

– Siihen vaikuttaa sekä ikään liittyvä aivojen kehitys että vaativat kehitystehtävät kuten itsenäistyminen ja vanhemmista irrottautuminen.

Yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä ovat masennus ja erilaiset ahdistuneisuushäiriöt kuten sosiaaliset pelot. Mattila-Holappa kuitenkin muistuttaa, että nuorten sairastamista mielenterveyden häiriöistä suurin osa on ohimeneviä.

– On kohtalaisen yleistä nuoruudessa sairastaa joku lievempi jakso, joka voidaan diagnoosijärjestelmässä luokitella mielenterveyden häiriöksi, mutta suurimmalla osalla se ei vaikuta myöhempään työkykyyn.

Yleisimpiä nuorten aikuisten työkyvyttömyyteen johtaneita syitä ovat masennus, skitsofrenia tai muu psykoosi ja mania tai kaksisuuntainen mielialahäiriö. Syitä sairastumiselle on monia.

– Siihen vaikuttavat perintötekijät ja ympäristötekijät, ja usein sairastumiseen laukaisee jonkinlainen kuormittava elämäntapahtuma.

Myös lapsuuden aikaiset negatiiviset kokemukset vaikuttavat.

– Vakavinta on, jos vanhempi laiminlyö lapsen tarpeet. Myös vanhempien omat hoitamattomat mielenterveyden häiriöt tai alkoholismi voivat traumatisoida. Tiedetään myös, että oppimisvaikeudet ja kiusatuksi tuleminen koulussa voivat altistaa myöhemmille mielenterveyden häiriöille.

PALVELUT PAHASTI RUUHKAUTUNEET

Nuoria lähetetään entistä enemmän erikoissairaanhoitoon. Pauliina Mattila-Holappa ei kuitenkaan osaa sanoa, onko nuorten mielenterveyden häiriöt lisääntyneet vai hakeudutaanko hoitoon aikaisempaa helpommin. Joka tapauksessa palvelut ovat pahasti ruuhkautuneet, ja hoito alkaa usein pitkän ajan kuluttua ensioireista.

– Monen kohdalla varmasti selvittäisiin pienemmillä tukitoimilla, jos hoitoon pääsisi nopeammin.

Mattila-Holappa selvitti tutkimuksessaan, miten psykoterapia yhdessä työhön suuntautuvan kuntoutuksen kanssa vaikutti pysyvään paluuseen työelämään. Tutkittavat olivat 18-34 vuotiaita, ja heistä psykoterapiaa oli saanut kolmasosa. Työhön suuntautuvaa kuntoutusta oli esimerkiksi työkokeilu, erilaiset valmennukset, joihin sisältyi työtä oikealla työpaikalla ja erilaiset kurssit, jotka valmensivat työelämään.

– Työhön valmentavat kurssit nopeuttivat työelämään paluuta. Sitten oli erilaista sosiaalista kuntoutusta esimerkiksi työskentelyä klubitaloilla tai erilaisiin työpajoihin osallistumista. Näillä oli enemmän elämän päivärytmiä tukeva vaikutus, ja niistä harvemmin työllistyi ilman seuraavaa välivaihetta.

Mattila-Holappa arvioi, että psykoterapiasta olisi hyötynyt useampi kuin se kolmasosa, joka tutkituista oli osallistunut psykoterapiaan. Kokonaisvaltaisesta tuesta työelämään siirtymiseen hyötyisivät kaikki. Hän pitää hankalana sitä, että monet kurssit järjestetään projektirahoituksella, jolloin ne vaihtuvat usein.

– Voi olla lääkärinkin vaikea pysyä kartalla, mikä asiakasta auttaisi, ja minne hänet lähettää.

Mattila-Holapan tutkittavista ne nuoret aikuiset, jotka olivat saaneet sekä psykoterapiaa että työelämään suuntautuvaa kuntoutusta palasivat työkyvyttömyysjakson jälkeen muita useammin pysyvästi töihin. Erikoissairaanhoidosta saatu hoito voi auttaa itse sairauden paranemiseen, mutta sen lisäksi nuoret tarvitsevat konkreettista tukea työelämään pääsyssä.  Koska suurella osalla heistä ei ole vakituista työsuhdetta ja työterveyshuoltoa taustalla, jonkun muun pitää koordinoida töihin paluuta.

– Kuntoutumisvaiheessa voi olla tosi raskas ajatus lähteä etsimään työpaikkaa. Ja kuitenkin tiedetään, että tehokkain tapa auttaa kuntoutujaa työllistymään on se, että hän pääsee oikeaan työpaikkaan opettelemaan sopivalla työmäärällä ja työkuormalla oikeaa työtä.

ISOJAKIN INVESTOINTEJA KANNATTAA TEHDÄ

Kuntoutuminen on tärkeää sekä nuorten itsensä että yhteiskunnan kannalta. On kaikkien etu, jos omalla työllä voi ansaita toimeentulonsa.  Palkkatyö on keskeisessä roolissa sosiaalisten suhteiden luomisessa, arvostuksen saamisessa ja toimeentulon hankkimisessa.

– Kaikille palkkatyö tai yrittäjyys ei ole mahdollista. Muita mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan ja käyttää taitojaan on kuitenkin kohtalaisen vähän, Pauliina Mattila-Holappa sanoo.

Työkyvyttömyyseläke on keino turvata toimeentulo tilanteessa, jossa terveydentila ei mahdollista työtä, mutta mitä nuorempana eläköityy, sitä niukemmaksi toimeentulo jää.

– Ja muutenkin se, että kaikilla olisi mahdollisuus osallistua työelämään niillä voimavaroilla, jotka hänellä sillä hetkellä ovat käytettävissä, olisi minusta kaikin puolin kannatettavaa. Aika isojakin investointeja kuntouttamiseen, työhön pääsemiseen ja sen tukemiseen kannattaa tehdä, jos sillä työllistyy.

Toisaalta myös työn vaativuus on kasvanut.

– Meillä oli aikaisemmin enemmän työpaikkoja, joissa ei vaadittu tiettyä koulutusta ja itsenäistä suoriutumista. Nyt työssä vaadittava itsenäisyys ja kognitiivisten kykyjen merkitys ovat kasvaneet. Samalla työn henkiset vaatimukset ovat nousseet ja entistä lievempi oireilu saattaa johtaa siihen, ettei pärjää työssä.

Natasha Petrell
Kuva: Pixhill.com/Sergey Nivens ja Natasha Petrell