Olisi hienoa, jos työantajat tietoisesti yrittäisivät antaa mahdollisuuksia monenlaisille nuorille.

27.03.2018
Työelämä

Kesätyöntekijän oikeudet ovat kaikkien etu

Kesätyöntekijää huonosti kohteleva työnantaja tekee hallaa koko alalle, sillä positiivisella ensimmäi-sellä työkokemuksella on iso merkitys nuoren halukkuuteen työskennellä kyseisellä alalla tulevaisuudessa. Työsuhteen ehdoista selkeästi sopimalla voi välttää monet riidat ja väärinymmärrykset.

Monelle nuorelle kesätyö on ensimmäinen kosketus työelämään. Työsuhteen ehdoista selkeästi sopimalla voi välttää monet riidat ja väärinymmärrykset.

Kesään on yhä aikaa, mutta iso osa kesätyöpaikoista on jo jaettu. Kokematon ja innokas nuori ei aina tiedä omia oikeuksiaan, mutta kesätyöntekijän reilu kohtelu on sekä muiden työntekijöiden että koko alan etu. Teollisuusliiton nuorisotoimitsija Jussi-Pekka Ahonen muistuttaa, etteivät kesätyöntekijät ole b-luokan työntekijöitä.

– Kesätyöntekijöiden oikeudet ovat myös työntekijöiden oikeuksia. Ne koskevat siis kaikkia työntekijöitä, Ahonen sanoo.

Kesätyöntekijää huonosti kohteleva työnantaja tekee hallaa koko alalle, sillä positiivisella ensimmäisellä työkokemuksella voi olla iso merkitys tämän halukkuuteen työskennellä kyseisellä alalla tulevaisuudessa.

– Jos ajatellaan teollisuusliiton aloja, tiedetään, että niille tarvitaan uusia työntekijöitä ja jossain on jopa työntekijäpula osaajista. Silloin on todella iso merkitys, kuinka kesätyöntekijä sen kokee, Ahonen sanoo.

NOLLATUNTISOPIMUKSET ONGELMALLISIA

Jussi-Pekka Ahonen ei usko, että kesätyöntekijöiden kokemattomuutta yritettäisiin hyväksikäyttää laajassa mittakaavassa. SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteiseen Kesäduunaripuhelimeen tulee kuitenkin 500–600 yhteydenottoa joka kesä. Kysymyksiä herättävät varsinkin palkkaukseen ja työaikaan liittyvät asiat.

– Jos työsopimuksen muoto on niin sanottu nollatuntisopimus, työntekijälle voi tulla yllätyksenä, että työtä ei ole tarjolla välttämättä ollenkaan. Sen takia on hyvin tärkeää selvittää, mitä työsopimuksessa sovitaan palkasta, työn kestosta, työajoista ja siitä, missä työtä tehdään, Ahonen sanoo.

Räikeä esimerkki oikeuksien polkemisesta on jäätelönmyyjä, jonka vuorot perutaan joka aamu huonon sään vuoksi. Todellisuudessa työvuorolista on laadittava vähintään viikoksi eteenpäin ja sovituista vuoroista on maksettava palkka.

OTA SELVÄÄ, LIITY LIITTOON

Laki ei edellytä työsopimuksen tekemistä kirjallisesti, ja useat kesätyöntekijät tyytyvät yhä suulliseen sopimukseen. Mahdollisessa riitatilanteessa on silloin vaikea osoittaa, mistä on oikeasti sovittu. Vaikka kesätöistä olisikin sovittu suullisesti, yli kuukauden mittaisen työsuhteen työehdoista on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys.

– Se voi tulla yllätyksenä nuorelle, että esimerkiksi palkka ei olekaan se, mitä keskustelussa on käyty läpi. Sen takia on hyvä sopia siitä, mikä palkka työsopimuksessa on ja minkä työehtosopimuksen mukaan se tulee. Siten voi myös tarkistaa, että se on oikein, Jussi-Pekka Ahonen sanoo.

Ahonen suosittelee nuoria ottamaan jo ennalta selvää, minkälaista palkkaa samoista tehtävistä pitäisi työehtosopimuksen mukaan maksaa. Sen saa selville esimerkiksi ottamalla yhteyttä työpaikan luottamusmieheen. Luottamusmiehelle voi myös näyttää sopimusta ennen allekirjoittamista, ja häneen voi ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa.

– Jos teet samaa työtä kuin kuka tahansa muu työntekijä, silloin sinulle pitäisi maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa, eikä enää mitään opiskelijapalkkaa, Ahonen muistuttaa.

Alan ammattiliittoon kannattaa liittyä heti kesätyön alussa, vaikka työ ei olisi omalta alalta. Kerrytetyt edut, kuten työssäoloehto ansiosidonnaista työttömyyskorvausta varten, siirtyvät mukana liittoa vaihdettaessa.

– Liiton jäsenyys antaa turvaa. Samalla on osa organisaatiota, joka pyrkii parantamaan työntekijöiden oikeuksia työpaikalla. Ongelmatilanteissa liittoon kannattaa ehdottomasti olla yhteydessä vaikka ei olisi jäsenkään.

TYÖNANTAJILLA SUURI VASTUU

Nuorisotutkimusseuran erikoistutkijan, dosentti Sanna Aaltosen mukaan ensimmäinen kesätyö on monelle nuorelle tilaisuus, jossa rakennetaan luottamusta sekä työelämään että yhteiskuntaan.

– Hyvä kesätyökokemus, jossa tuntee tulleensa kohdelluksi reilusti ja oikeudenmukaisesti, voi olla todella tärkeä erityisesti sellaiselle nuorelle, jolla on takkuinen peruskoulu-ura eikä motivaatiota tai resursseja jatkokoulutuksen pohtimiseen, Aaltonen sanoo.

Positiiviset kokemukset työelämässä voivat Aaltosen mukaan olla tärkeitä kimmokkeita siihen, että nuori näkee edessään olevan tulevaisuuden ja yhteiskuntaan osallistumisen mielekkäinä.

Työ itsessään ei Aaltosen mukaan ole aina pelkästään hyvä asia. On myös huonoa työtä ja huonoja kokemuksia, oikeuksien polkemista ja esimerkiksi seksuaalista ahdistelua.

– Pelkään pahoin että nuorilla on paljon sellaisia kokemuksia, että heitä ei oteta vakavasti. Sellaiselle nuorelle, jolla on omia resursseja niukalti ja jonka on vaikea miettiä tulevaisuutta, huonot kokemukset voivat olla lannistavia. Kesätyöntekijöiden palkkaajilla on iso vastuu siinä, minkälaisen kuvan he antavat työelämästä ja miten he kohtelevat nuoria.

Aaltosen mukaan kaupungit ja kunnat tekevät arvokasta työtä esimerkiksi kesätyösetelien muodossa niin, että mahdollisimman moni nuori saisi kesätyöpaikan.

– Työnantajat haluavat tietysti parhaita mahdollisia työntekijöitä, mutta olisi hienoa, jos tietoisesti yritettäisiin antaa mahdollisuuksia monenlaisille nuorille. Myös sellaisille, jotka eivät taustansa puolesta ole ehkä niitä kaikken ulospäinsuuntautuvimpia tai kaikkein pystyvimpiä, Aaltonen toivoo.

Jenni Meronen
kuva: Istockphoto

 

Lue lisää

Teollisuusliiton työelämäsivut

Kesäduunari-info

Akavan Tietoa työelämästä

SAK:n Työelämän perustieto

Työelämään.fi

TE-palveluiden kesätyösivut

Työsuojelu