Hyvän valokuvan takana on tarina

Harrastajakuvaaja Markku Pajunen kävi viime vuonna ammentamassa oppia TSL:n valokuvauskurssilta. Tänä vuonna hänet palkittiin ensimmäisenä suomalaisena hopeapystillä EISA:n kansainvälisessä valokuvauskilpailussa.

Pieni tyttö sulkee nauraen vauvan uuniin, teippaa seinälle roikkumaan tai lähettää raketilla kuuhun. Humoristinen kuvasarja isosiskon kateuden tunteista uutta pikkuveljeä kohtaan toi harrastajakuvaaja Markku Pajuselle tänä vuonna hopeasijan kansainvälisessä EISA Photo Maestro -valokuvauskilpailussa.

European Imaging and Sound Association on viidenkymmenen erikoisaikakauslehden muodostama yhteisö, joka kattaa 22 Euroopan maata. Valokuvauskilpailun palkintona oli pokaalin lisäksi tuhat euroa.

– Aihe kun oli perhe, niin se oli yksi tekijä siinä, miksi osallistuin kilpailuun. Tässä nykyisessä elämäntilanteessa kahden pienen lapsen isänä se on sen verran tuttu aihe, Pajunen kertoo juuri ennen Berliiniin suuntautuvaa palkintojenjakomatkaa.

Työväen Sivistysliiton valokuvauslinjan viime lukuvuonna käynyt Pajunen alkoi osallistua kansainvälisiin kilpailuihin kaksi vuotta sitten. Palkinnoille hän on yltänyt ennenkin, mutta EISA:n hopeasija on saavutuksista suurin. Osallistumiseen häntä vetää kilpailuhenkisyys sekä se, että kilpailut ovat oiva keino saada palautetta omista kuvista.

European Imaging and Sound Association -kilpailun aiheena oli perhe.

OMAT LAPSET KUVISSA

Markku Pajusen palkittu kuvasarja ei syntynyt kilpailua, vaan perhekalenteria varten. Hän kertoo alunperin ottaneensa tyttärestään hauskoja, lavastettuja tilannekuvia ja tehneensä niistä sukulaisille kalenterin.

– Viime vuonna syntyi nuorimmainen, ja hänetkin piti ottaa kuviin jollain tavalla mukaan. Isosiskolla oli vähän ongelmia sopeutua uuteen tilanteeseen: siihen, että tuli uusi tulokas perheeseen, Pajunen selittää ideaa kuvasarjan takana.

Pajunen kertoo elävänsä Espoossa normaalia lapsiperheen arkea. 1- ja 3-vuotiaiden lasten lisäksi perheeseen kuuluvat kaksi aikuista, jo omilleen muuttanutta lasta. Pajusen mukaan lasten kuvaaminen oli haastavaa, sillä heitä ei pysty ohjailemaan. Oleellista oli myös oikean kuvaushetken löytäminen. Suurin osa kuvista syntyikin siten, että Pajunen kuvasi lapset erikseen ja yhdisti heidät Photoshopissa.

Kuvasarjalla Reincarnation Markku Pajunen osallistui TSL:n valokuvanäyttelyyn.

LISÄOPPIA TSL:N KURSSILTA

Markku Pajunen on kuvannut yli 40 vuoden ajan. Hän kertoo olevansa visuaalinen ihminen, joka piti jo koulussa kuvaamataidosta. Kun piirustustaito ei ollut riittävä, valikoitui välineeksi kamera.

Viimeisen kahden vuoden aikana kuvaamisesta on tullut Pajuselle yhä tärkeämpää. TSL:n vuoden mittaiselle valokuvauskurssille hän haki saadakseen kuvaamiseen syventävää opetusta ja uusia näkökantoja. Kurssi mahdollistaa valokuvaamisen opiskelun myös työn ohessa kahtena iltana viikossa.

– Ehkä suurin hyöty tuli kurssin loppunäyttelystä ja kuvien valitsemisesta siihen. Opettajilta saatu palaute auttoi: oppi näkemään eri tavalla asioita. Myös sen näkeminen, miten kurssikaverit käsittelivät samoja aiheita, oli hyödyllistä.

Pajunen kertoo epäilleensä ensin, olivatko humoristiset kuvat riittävän taiteellisia valokuvauskilpailuun. Kurssin opettaja Irmeli Huhtala kuitenkin kannusti häntä käyttämään niitä.

KUVAT TARKKAAN MIETITTY

Pajunen kertoo humorististen, lavastettujen kuvien tekemisen olevan hänelle ominaista. Tällä hetkellä häntä kiehtovat eniten studiokuvaus ja mustavalkoiset kuvat. Siinä missä Pajunen keskittyi ennen kuvien visuaalisuuteen, sai valokuvauskurssi kiinnittämään enemmän huomiota niiden takana olevaan tarinaan.

– Kuvaajana en kauheasti tee ex tempore -juttuja vaan mietin etukäteen, minkälaisen kuvan haluan tehdä ja mitä lähden etsimään. Määrällisesti kuvaan ehkä vähän, Pajunen sanoo.

Pajunen on tehnyt työuransa teollisuuden tuotantojohtajana muun muassa Nokian ja Elcoteqin palveluksessa. Viimeisin pesti start-up -yrityksessä päättyi konkurssiin helmikuussa, minkä jälkeen hän on ollut työttömänä.

– Nyt pitää katsoa, mitä tekisin lopun elämäni. Yli 50-vuotiaana on vaikea löytää saman alan hommia. Voisi olla hyvä aika vaihtaa ja tehdä jotain ihan muuta. Jospa kuvaamisesta saisi vähintään osa-aikaisen ammatin, Pajunen suunnittelee.

Teksti: Jenni Meronen
Kuvat: Markku Pajunen

Lue lisää:

Markku Pajusen kotisivu

EISA Photo Maestro -valokuvauskilpailu