EU:n uudet direktiivit vaikuttavat edunvalvontaan Suomessa

Työväen Sivistysliiton syyskuussa järjestämässä seminaarissa kuultiin painavaa asiaa Euroopan Unionin vaikutuksista suomalaiseen työelämään. Aiheesta oli puhumassa politikkoja, tutkijoita sekä ay-edustajia.

Yksi osallistujia puhututtanut asia oli Euroopan parlamentin hyväksymä vähimmäispalkkadirektiivi. Se säätelee nyt lain tasolla asioista, joista on Suomessa sovittu työehtosopimuksissa. Koska direktiivin mukaan lakisääteistä vähimmäispalkkaa ei ole tarpeen säätää maissa, joissa palkat sovitaan työehtosopimuksissa, direktiivin ei uskota aiheuttavan suuria muutostarpeita Suomen lainsäädäntöön.

– Saavutettu sopu tukee työmarkkinajärjestöjen oikeutta neuvotella vapaasti työehtosopimuksia ja sopia palkoista, työministeri Tuula Haatainen korosti seminaarissa.

Vähimmäispalkkadirektiivi on herättänyt huolta myös siitä, onko subsidiariteetti eli läheisyysperiaate nyt uhattuna. Subsidiariteetti tarkoittaa, että asiat ratkaistaan mahdollisimman lähellä niiden kohteita. SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä ei näe merkittävää eroa aikaisempaan.

–Työlainsäädäntö on aina ollut vahva osa EU:ta, ja sillä on vahva toimivalta.

EU-oppia liittojen henkilökunnalle

Järjestetty seminaari toimi myös alkusysäyksenä Eurooppalainen työelämä ja suomalainen ammattiyhdistysliike -koulutuskokonaisuudelle. Koulutus on tarkoitettu ammattiliittojen henkilöstölle, joiden työtä EU-asiat, kuten vähimmäispalkkadirektiivi, jollain lailla koskettavat.

Vähimmäispalkan lisäksi EU:ssa päätetään myös esimerkiksi työehtoihin, työsuojeluun, työntekijöiden kuulemiseen, sukupuolten tasa-arvoon, sosiaaliturvan koordinaatioon ja työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä asioista.

Työntekijöiden sosiaaliturvan kohdalla EU:n toimivalta on rajattua, ja palkat on lähtökohtaisesti rajattu EU:n määräysvallan ulkopuolelle, mutta esimerkiksi syrjinnän kiellon kautta direktiivien vaikutukset ulottuvat myös palkkaukseen. Nyt hyväksytty vähimmäispalkkadirektiivi sivuaa sekin monin tavoin palkkojen määrittelyä, vaikkei suoraan palkkatasoja määrääkään.

TSL:n koulutussuunnittelija Marko Varajärvi tietää, että suomalaisissa ammattiliitoissa on paljon EU-osaamista.

– Mutta koska EU vaikuttaa työelämäasioihin monessa kohtaa hallintoa ja päätöksentekoa, on tärkeää, että ammattiliitojen henkilökunta saa lisäkoulutusta EU-asioista ja siitä, miten sieltä tulevat asetukset ja direktiivit laitetaan Suomessa käytäntöön.

Varajärvi toivoo, että ensi kesäkuuhun asti jatkuvan koulutuskokonaisuuden jälkeen osallistujat ymmärtäisivät entistä vahvemmin, mikä on EU-lakien suhde kansalliseen lainsäädäntöön, ja miten EU:hun vaikutetaan niin Eurooppa-tasolla kuin kansallisesti.

Yhteistyöllä eurooppalaiset pelisäännöt

Seminaarissa todettiin myös, miten ay-liike tarvitsee yhteistyötä yli rajojen.

Kollektiivisten työehtosopimusten murentuminen on jatkunut kansallisten lakimuutosten, EU-tason politiikkaohjauksen ja työmarkkinaosapuolten ratkaisujen takia. Sen seurauksena palkat ovat laskeneet, palkkaerot kasvaneet ja pienipalkkaisimmat kärsineet.

– Tähän puuttuminen on aivan ydintehtävä. Jos alle 80 prosenttia työntekijöistä on työehtosopimusten piirissä, valtion on tutkittava asiaa ja laadittava toimintasuunnitelma, Ristelä totesi.

Suunnitelmassa olisi esitettävä selkeä aikataulu ja konkreettiset toimenpiteet työehtosopimusneuvottelujen kattavuuden asteittaiseksi lisäämiseksi.

Ristelä painotti, että kun suomalainen ay-liike tekee esityksiä Euroopan tasolla, asioita on katsottava paitsi Suomen myös Euroopan tasolta. Vain näin ne voivat menestyä EU:ssa.

– SAK:lle on ollut selvää, että tarvitaan vahvoja eurooppalaisia pelisääntöjä. Vain yhteistyö mahdollistaa tämän, siksi olemme aktiivisia ETUCissa.

ETUC on eurooppalaisten ay-liikkeiden kattojärjestö, jonka toimipaikka on Brysselissä.

Alustatyödirektiivi tekeillä

EU:n vahvasta toimivallasta huolimatta voidaan silti kysyä, ovatko pelisäännöt rapautuneet.

– Työntekijöille on tietyt oikeudet, mutta ne koskevat vain työsuhteisia, eivät yrittäjiä tai alustataloudessa työskenteleviä tai kevytyrittäjiä, Ristelä huomautti.

Euroopan komission toteuttaman selvityksen mukaan 6–7 prosenttia suomalaisista aikuisista olisi tarjonnut työpanostaan digitaalisilla alustoilla vuonna 2017. EU-tasolla jopa 5,5 miljoonan työtä välittävien digitaalisten alustojen kautta työskentelevää henkilöä on voitu virheellisesti määritellä yrittäjiksi.

Alustatyö voi tuoda perusteetonta etua yrityksille, joiden kilpailijoilla on perinteisiä työsuhteisia työntekijöitä. Tähän ongelmaan EU haluaa puuttua, joten se on tehnyt esityksen alustatyödirektiivistä, jossa määriteltäisiin työntekijän kriteerit.

– Komissio esittää alustatyöntekosuhteisiin työsuhdeolettamaa, Tuula Haatainen kertoi.

Oikeudellisesti kyseessä olisi työsuhde, jos kaksi viidestä kriteeristä täyttyisi.

Työn suorittavalle henkilölle olisi myös annettava tietoa alustan käyttämistä automaattisista seuranta- tai päätöksentekojärjestelmistä, joita käytetään työsuoritusten seurantaan, arviointiin tai valvontaan, ja joiden avulla tehdään työoloihin vaikuttavia päätöksiä.

– Merkittävästi työoloihin vaikuttavat automaattiset päätökset tulisi voida saattaa ihmisen arvioitaviksi, Haatainen korosti.